Etusivu / Teknologia ja innovaatiot / Robotin ”ChatGPT-hetkeä” odotetaan jo ensi vuodelle – tekoälyn seuraava suuri askel voi saada kädet ja jalat

Robotin ”ChatGPT-hetkeä” odotetaan jo ensi vuodelle – tekoälyn seuraava suuri askel voi saada kädet ja jalat

Ihmisen kaltainen humanoidirobotti seisoo vaaleassa näyttelytilassa Dilip Poddar / Unsplash

Ihmisen kaltaiset robotit ovat siirtymässä näyttävistä demonstraatioista kohti oikeita työtehtäviä. Seuraava suuri läpimurto voi syntyä siitä, että robotti oppii ymmärtämään ympäristöään ja toimimaan siinä ilman, että jokainen liike ohjelmoidaan erikseen. Dilip Poddar / Unsplash.

Spread the love

Humanoidirobotit siirtyvät näytöksistä oikeisiin töihin. Kiinalaisyhtiö ennustaa robotin älykkyyden suurta läpimurtoa jo vuoden 2027 loppuun mennessä.

Tekoälyn ensimmäinen suuri murros tapahtui tietokoneen ruudulla. Seuraava voi tapahtua fyysisessä maailmassa, kun tekoäly oppii näkemään ympäristönsä, suunnittelemaan toimintansa ja käyttämään robottikehoa työn tekemiseen. Kiinassa uskotaan, että ratkaiseva teknologinen läpimurto voidaan nähdä jo vuoden 2027 loppuun mennessä.

Kun ChatGPT julkaistiin loppuvuonna 2022, tekoälyn kehitys muuttui hetkessä näkyväksi tavalliselle ihmiselle. Tekoäly ei ollut enää tutkimuslaboratorioiden tai suuryritysten erikoistyökalu, vaan kuka tahansa pystyi keskustelemaan sen kanssa omalla tietokoneellaan tai puhelimellaan.

Nyt robotiikkateollisuus tavoittelee omaa vastaavaa hetkeään.

Tavoite on huomattavasti vaikeampi. Kielimallin pitää ymmärtää sanoja ja tuottaa vastauksia. Yleiskäyttöisen robotin pitää puolestaan ymmärtää fyysistä ympäristöä, tunnistaa esineitä, liikkua muuttuvissa tilanteissa, käsitellä tavaroita ja tehdä oikeita päätöksiä samalla kun ihmiset, esineet ja olosuhteet ympärillä vaihtuvat.

ACE Roboticsin puheenjohtaja Wang Xiaogang arvioi, että humanoidirobottien ”aivoissa” voidaan nähdä ChatGPT:n kaltainen teknologinen läpimurto vuoden 2027 loppuun mennessä.

Ennuste on yhden nopeasti kasvavan robotiikkayhtiön johtajan arvio, ei robotiikka-alan yhteinen näkemys. Sen taustalla oleva kehityssuunta on silti todellinen: kilpailu tekoälyn tuomisesta tietokoneen näytöltä fyysiseen maailmaan kiihtyy nopeasti.

Robotin ongelma ei enää ole vain käveleminen

Humanoidiroboteista julkaistut videot ovat viime vuosina muuttuneet hämmästyttävän nopeasti. Robotit juoksevat, hyppäävät, tanssivat ja säilyttävät tasapainonsa tilanteissa, joissa muutama vuosi sitten ne olisivat kaatuneet.

Näyttävä liikkuminen ei kuitenkaan ratkaise tärkeintä ongelmaa.

Työelämä ei tarvitse robottia, joka osaa tehdä voltin. Se tarvitsee robotin, joka pystyy menemään varastoon, tunnistamaan oikean paketin, nostamaan sen vahingoittamatta sisältöä, kuljettamaan sen oikeaan paikkaan ja toimimaan turvallisesti ihmisten keskellä.

Tässä kohtaa robotiikka kohtaa tekoälyn vaikeimman haasteen.

Ihmiselle yksinkertainen tehtävä sisältää valtavan määrän jatkuvaa havainnointia ja päätöksentekoa. Kun ihminen ottaa kahvikupin pöydältä, hänen ei tarvitse tietoisesti laskea kupin etäisyyttä, käden kulmaa, tarvittavaa puristusvoimaa tai sitä, kuinka nopeasti käden pitää liikkua.

Robotti joutuu ratkaisemaan nämä ongelmat.

Jos kuppi siirtyy kymmenen senttimetriä, valaistus muuttuu tai pöydälle ilmestyy uusi esine, robotin pitää ymmärtää uusi tilanne ja mukauttaa toimintaansa.

Teollisuusrobotit ovat ratkaisseet tämän ongelman toisella tavalla. Niille on rakennettu tarkasti määritelty ympäristö, jossa sama tehtävä toistuu tuhansia kertoja lähes muuttumattomana.

Humanoidirobotin lupaus on päinvastainen: ympäristöä ei tarvitsisi rakentaa robotille, vaan robotin pitäisi oppia toimimaan ihmisille rakennetussa maailmassa.

Juuri siksi ihmisen muotoinen robotti kiinnostaa yrityksiä.

Tekoälystä rakennetaan robotille aivoja

Robotiikan uusi avainsana on embodied AI eli ruumiillistunut tai kehollinen tekoäly.

Ajatus on yksinkertainen, vaikka teknologia sen takana on vaikeaa. Tekoäly ei käsittele vain tekstiä, kuvaa tai ääntä, vaan yhdistää havaintonsa fyysiseen toimintaan.

Robotin pitää nähdä.

Sen pitää ymmärtää näkemänsä.

Sen pitää suunnitella, mitä seuraavaksi tehdään.

Ja lopulta sen pitää muuttaa päätös liikkeeksi.

ACE Robotics kehittää tähän tarkoitukseen tekoälymalleja, joissa yhdistyvät muun muassa havainnointi, multimodaalinen ymmärtäminen, fyysisen maailman mallintaminen ja toiminnan suunnittelu.

Tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa jokaista robotin liikettä ja tehtävää ei tarvitse ohjelmoida erikseen.

Tässä vertaus ChatGPT:hen muuttuu kiinnostavaksi.

Kielimallille ei kirjoiteta valmiiksi jokaista vastausta, jonka se voi käyttäjälle antaa. Malli on opetettu valtavalla aineistolla, minkä jälkeen se pystyy soveltamaan oppimaansa uusiin tilanteisiin.

Robotiikassa tavoitellaan samanlaista yleiskäyttöisyyttä fyysisessä maailmassa.

Robotille voitaisiin tulevaisuudessa antaa tehtävä, jota varten kukaan ei ole ohjelmoinut sille tarkkaa liikesarjaa. Sen pitäisi ymmärtää tavoite, tarkastella ympäristöään ja päätellä, miten tehtävä suoritetaan.

Se olisi huomattavasti suurempi muutos kuin robotin kävelynopeuden tai nostokyvyn parantaminen.

Robotit tarvitsevat oman internetinsä – mutta sitä ei vielä ole

Generatiivisen tekoälyn kehityksessä yksi ratkaisevista voimavaroista oli data. Internet tarjosi valtavan määrän tekstiä, kuvia, videoita ja muuta digitaalista aineistoa, jonka avulla tekoälymalleja pystyttiin kouluttamaan.

Roboteilla ei ole käytettävissään vastaavaa valmista tietovarantoa fyysisen maailman toiminnasta.

Verkossa on miljardeja kuvia ihmisestä avaamassa ovea. Robotin kannalta pelkkä kuva ei kuitenkaan kerro kaikkea olennaista. Sen pitäisi tietää, kuinka voimakkaasti kahvaa painetaan, mihin suuntaan sitä käännetään, miten käsi liikkuu oven mukana ja kuinka toiminta muuttuu, jos ovi on raskas tai kahva erilainen.

Siksi fyysisestä toiminnasta kerätty data on noussut robotiikkakilpailun keskeiseksi raaka-aineeksi.

ACE Robotics arvioi alan nykyisten koulutusaineistojen olevan yhteensä vain noin 100 000 tunnin luokkaa. Yhtiön oma tavoite on kerätä seuraavien kahden vuoden aikana kymmeniä miljoonia tunteja fyysisestä maailmasta saatavaa harjoitusdataa.

Mittakaava kertoo siitä, missä kilpailua nyt käydään.

Robotin mekaaninen rakenne on tärkeä. Moottorit, akut, sensorit ja tietokoneet ratkaisevat paljon. Mutta yhä suurempi kilpailuetu voi syntyä siitä, kuka pystyy keräämään eniten laadukasta tietoa oikeiden tehtävien tekemisestä ja opettamaan koneensa käyttämään sitä.

ACE kerää tällaista aineistoa esimerkiksi tuotantolinjoilta kevyiden sensoreiden avulla.

Robotiikan seuraava suuri kilpailu ei siis välttämättä ratkea siihen, kuka rakentaa näyttävimmän robotin.

Se voi ratketa siihen, kuka opettaa robotin parhaiten.

Kiina haluaa robotit pois messuilta ja oikeisiin töihin

Kehitystä vauhdittaa erityisesti Kiina.

Pekingissä elokuussa järjestetyssä World Robot Conference -tapahtumassa yli 300 pääosin kiinalaista yritystä esitteli yli 2 000 robotiikkaan liittyvää tuotetta ja ratkaisua. Esillä oli yli 150 tuotejulkistusta.

Huomio ei enää kohdistunut pelkästään humanoidirobottien näyttäviin esityksiin.

Robotit lajittelivat paketteja, kokosivat elektroniikkaa ja suorittivat erilaisia työtehtäviä.

Kiinan teollisuus- ja informaatioteknologiaministeriö sekä valtionyhtiöitä valvova viranomainen käynnistivät kesällä ohjelman, jonka tarkoituksena on viedä humanoidirobotit ja kehollinen tekoäly harjoittelemaan oikeisiin tuotanto- ja palveluympäristöihin.

Kohteita ovat muun muassa valmistava teollisuus, varastot ja logistiikka, vähittäiskauppa, ravintolat, terveydenhuolto, vanhuspalvelut, kunnossapito sekä pelastus- ja turvallisuustehtävät.

Tavoite on kunnianhimoinen. Kiina pyrkii vuoden 2026 loppuun mennessä tunnistamaan yli sata arvokasta käyttökohdetta ja rakentamaan valmiutta kymmenientuhansien robottien mittakaavan käyttöönottoon.

Tämä erottaa nykyisen robottiaallon monesta aikaisemmasta.

Tarkoituksena ei ole enää todistaa, että humanoidirobotti voidaan rakentaa.

Nyt yritetään selvittää, pystyykö sillä tekemään taloudellisesti järkevää työtä.

Tehtaalla todellisuus on edelleen esityslavaa vaikeampi

Kehityksen vauhdista huolimatta robotit eivät ole vielä valmiita yleiskäyttöisiä työntekijöitä.

Kiinalaisissa tehtaissa kokeiltavat humanoidirobotit pystyvät jo hoitamaan rajattuja työvaiheita. Tekstiiliteollisuudessa niitä käytetään esimerkiksi materiaalien siirtämiseen ja koneiden avustaviin tehtäviin. Elektroniikkateollisuudessa robotteja kokeillaan kokoonpanossa, lajittelussa, tarkastuksessa ja tuotantolinjojen materiaalinkäsittelyssä.

Yksittäinen tehtävä ja kokonainen työpäivä ovat kuitenkin kaksi täysin eri asiaa.

Robotti voi oppia suorittamaan yhden tarkasti määritellyn työvaiheen hyvin. Paljon vaikeampaa on siirtyä itsenäisesti tehtävästä toiseen, ratkaista odottamattomia ongelmia ja toimia luotettavasti tuntikausia muuttuvassa ympäristössä.

Myös ACE Roboticsin Wang erottaa teknologisen läpimurron ja laajan kaupallisen käyttöönoton toisistaan.

Vaikka robotin ”ChatGPT-hetki” tapahtuisi hänen ennustamallaan tavalla vuoden 2027 loppuun mennessä, laajamittainen kaupallinen käyttö voisi hänen arvionsa mukaan seurata vasta neljästä viiteen vuotta myöhemmin.

Se tarkoittaisi 2030-luvun alkua.

Ero on olennainen.

ChatGPT:n kaltaisen ohjelmiston voi jakaa miljoonille ihmisille internetin kautta lähes välittömästi. Fyysinen robotti pitää valmistaa, kuljettaa, huoltaa ja sovittaa työympäristöön. Sen pitää lisäksi olla riittävän turvallinen toimimaan ihmisten lähellä.

Ohjelmiston virhe voi tuottaa väärän vastauksen.

Fyysisen robotin virhe voi pudottaa esineen, rikkoa koneen tai vahingoittaa ihmistä.

Rahaa virtaa robotiikkaan nopeasti

Markkinoiden odotukset näkyvät jo sijoittajien käyttäytymisessä.

Kiinalainen Unitree on noussut yhdeksi maailman tunnetuimmista humanoidirobottien valmistajista. Yhtiö oli toimittanut heinäkuuhun mennessä noin 18 000 kaksijalkaista humanoidirobottia eri malleissa.

Elokuussa Unitree listautui Shanghain STAR Market -markkinapaikalle. Yhtiön noin 900 miljoonan dollarin listautumisanti ylimerkittiin yksityissijoittajien keskuudessa yli 8 000-kertaisesti.

Taustalla on odotus siitä, että humanoidiroboteista voisi muodostua Kiinalle seuraava suuri teknologiasektori sähköautojen jälkeen.

Myös autoteollisuus on siirtymässä robotiikkaan. Kiinalaisen Cheryn robotiikkayhtiö AiMOGA on toimittanut yli 3 000 robottia, joista noin 2 000 on mennyt Kiinan ulkopuolelle. Yhtiö tavoittelee 10 000 robotin toimituksia seuraavan vuoden aikana.

Etelä-Korean Hyundai puolestaan suunnittelee Boston Dynamicsin Atlas-humanoidirobottien käyttöönottoa Yhdysvaltain tehtaallaan vuodesta 2028 lähtien. Ensimmäisiä tehtäviä ovat osien käsittelyyn liittyvät työt, minkä jälkeen käyttöä on tarkoitus laajentaa vaikeampiin tehtäviin.

Kyse ei siis enää ole yhdestä kiinalaisesta ennusteesta.

Autonvalmistajat, teknologiayhtiöt, robotiikkayritykset ja sijoittajat valmistautuvat samaan mahdollisuuteen: tekoälystä tulee fyysinen työntekijä.

Kiina on jo robotiikan teollinen suurvalta

Kiinalla on kilpailussa yksi etu, jota tekoälyn kehityksestä puhuttaessa ei aina huomata.

Se valmistaa valtavasti tavaraa.

International Federation of Roboticsin mukaan Kiinan tehtaissa oli vuonna 2024 käytössä yli kaksi miljoonaa teollisuusrobottia. Yhdysvalloissa vastaava määrä oli vajaat 394 000.

Kiina asensi vuoden aikana noin 295 000 uutta teollisuusrobottia.

Määrä oli lähes yhdeksänkertainen Yhdysvaltoihin verrattuna.

Lisäksi 57 prosenttia Kiinan markkinoilla myydyistä roboteista tuli jo kotimaisilta valmistajilta.

Humanoidirobotit ovat eri asia kuin perinteiset teollisuusrobotit, mutta olemassa oleva teollinen ekosysteemi tarjoaa Kiinalle komponentteja, valmistusosaamista, alihankkijoita, tehtaita ja ennen kaikkea valtavan määrän ympäristöjä, joissa uusia robotteja voidaan testata.

Jos robotin älykkyys kehittyy nopeasti, kysymys ei ole vain siitä, kuka kehittää parhaan algoritmin.

Ratkaisevaa on myös se, kuka pystyy valmistamaan miljoonia koneita kilpailukykyiseen hintaan.

Seuraava tekoälykilpailu käydään fyysisessä maailmassa

Generatiivisen tekoälyn ensimmäisessä aallossa kilpailtiin kielimalleilla.

Seuraava kilpailu laajenee.

Tekoälylle rakennetaan nyt silmät kameroista, tuntoaisti sensoreista, kädet mekaanisista tarttujista ja jalat sähkömoottoreista.

Kun nämä yhdistetään tekoälymalliin, syntyy jotain olennaisesti erilaista kuin chatbot.

Tekoäly ei enää ainoastaan kerro, kuinka varasto järjestetään. Se voi järjestää sen.

Se ei vain selitä, kuinka tuote kootaan. Se voi tarttua osiin ja koota tuotteen.

Se ei ainoastaan suunnittele työtehtävää. Se voi suorittaa sen.

Tästä syystä humanoidirobotiikan kehitys on paljon suurempi työelämäkysymys kuin näyttävät robottivideot antavat ymmärtää.

Jos yleiskäyttöinen fyysinen tekoäly todella onnistutaan rakentamaan, automaatio voi levitä tehtäviin, joita ei aikaisemmin ole ollut taloudellisesti järkevää automatisoida.

Perinteinen teollisuusrobotti kannattaa rakentaa tehtävään, jota toistetaan valtavia määriä.

Yleiskäyttöisen robotin taloudellinen lupaus on toinen: sama kone voisi oppia useita erilaisia tehtäviä.

Siinä piilee koko muutoksen mittakaava.

Mitä tämä merkitsee Suomelle?

Suomen kannalta humanoidirobotiikan nousua ei kannata tarkastella kysymyksenä siitä, alkaako Suomessa pian kävellä ihmisen näköisiä robotteja.

Tärkeämpi kysymys on, mitä tapahtuu suomalaisen työn tuottavuudelle ja kilpailukyvylle, jos fyysiseen työhön soveltuva tekoäly alkaa toimia kaupallisesti.

Suomessa väestö ikääntyy ja työikäisten määrä on pitkällä aikavälillä merkittävä taloudellinen kysymys. Samaan aikaan teollisuuden pitää kilpailla maiden kanssa, joissa tuotannon mittakaava ja työvoiman määrä ovat huomattavasti suurempia.

Älykäs robotiikka tarjoaa tähän toisen näkökulman.

Robotti ei välttämättä ole vain ihmisen kilpailija. Se voi olla tapa säilyttää tuotantoa Suomessa, tehdä fyysisesti raskaita tai vaarallisia tehtäviä ja kasvattaa yhden työntekijän tuottavuutta.

Suomalaisille yrityksille ratkaisevaa ei siksi ole odottaa täydellisen humanoidirobotin ilmestymistä markkinoille.

Olennaisempaa on tunnistaa tehtävät, joissa koneen havainnointi-, liikkumis- ja päätöksentekokyky alkaa ensimmäisenä olla riittävän hyvä todelliseen käyttöön.

Teollisuus, logistiikka, satamat, varastot, kunnossapito ja osa palvelutyöstä ovat luontevia ensimmäisiä alueita.

Samalla syntyy kokonaan uutta osaamistarvetta. Robotit tarvitsevat ihmisiä suunnittelemaan työympäristöjä, kouluttamaan järjestelmiä, valvomaan turvallisuutta, huoltamaan laitteita ja kehittämään niiden käyttöä.

Työn murros ei siis tarkoita yksinkertaisesti ihmisen vaihtamista koneeseen. Se muuttaa sitä, mitä ihmisen kannattaa tehdä itse.

Mitä tämä merkitsee lukijalle?

  1. Tekoälyn seuraava suuri muutos ei välttämättä näy uutena sovelluksena puhelimessa. Se voi näkyä varastossa, tehtaassa, kaupassa tai muussa fyysisessä työympäristössä.
  2. Vuosi 2027 ei tarkoita robotin muuttumista valmiiksi yleiskäyttöiseksi työntekijäksi. Kyse on yhden alan toimijan ennustamasta teknologisesta läpimurrosta. Laaja kaupallinen käyttö on hänenkin arvionsa mukaan useiden vuosien päässä.
  3. Oman työn kannalta kannattaa seurata tehtäviä eikä ammattinimikkeitä. Robotiikka automatisoi todennäköisesti ensin yksittäisiä toistuvia, fyysisiä ja selkeästi rajattavia työvaiheita eikä kokonaisia ammatteja yhdellä kertaa.

Toimituksen näkökulma

Tekoälyn ensimmäinen suuri aalto osoitti, kuinka nopeasti teknologia voi muuttua tutkimuksesta miljoonien ihmisten arkiseksi työkaluksi. Robotiikassa sama muutos on vaikeampi, koska todellista maailmaa ei voi hallita yhtä helposti kuin tietokoneen näyttöä. Jos tämä ongelma ratkaistaan, seuraukset ulottuvat paljon chatbotteja syvemmälle: silloin tekoäly ei enää vain auta ihmistä ajattelemaan, vaan alkaa osallistua fyysisen maailman tekemiseen. Todellinen robottivallankumous alkaa vasta silloin, kun robotin näyttävin ominaisuus ei enää ole se, miltä se näyttää – vaan se, että siitä on aidosti hyötyä.

Lähteet

  • Reuters, 21.8.2026: ACE Robotics chairman says robot brains will have “ChatGPT moment” by end of 2027. ACE Roboticsin Wang Xiaogangin haastattelu, ennuste vuoden 2027 lopusta, harjoitusdata ja yhtiön suunnitelmat. (Reuters)
  • Reuters, 19.8.2026: China robot makers seek to turn humanoid hype into useful work. World Robot Conference, kiinalaisen robotiikkateollisuuden kehitys ja siirtyminen käytännön työtehtäviin. (Reuters)
  • Reuters, 17.8.2026: China’s Unitree unveils “Superman” robot. Unitreen toimitusmäärät ja humanoidirobotiikan kehitys. (Reuters)
  • Reuters, 10.8.2026: Unitree’s Shanghai IPO more than 8,000 times oversubscribed by retail investors. Unitreen listautumisanti ja sijoittajien kiinnostus. (Reuters)
  • Reuters, 21.8.2026: Chery’s robot affiliate AiMOGA eyes IPO, targets overseas market. AiMOGA Roboticsin toimitukset ja kasvusuunnitelmat. (Reuters)
  • Reuters, 5.1.2026: Hyundai Motor Group plans to deploy humanoid robots at US factory from 2028. Atlas-robottien suunniteltu tehdaskäyttö. (Reuters)
  • Kiinan teollisuus- ja informaatioteknologiaministeriö, 8.6.2026: Humanoidirobottien ja kehollisen tekoälyn tosielämän harjoittelu- ja käyttöönotto-ohjelma vuodelle 2026. (Miit)
  • International Federation of Robotics, World Robotics 2025: Kiinan ja Yhdysvaltojen teollisuusrobottien määrät, asennukset ja Kiinan kotimaisten valmistajien markkinaosuus. (IFR International Federation of Robotics)