Suomalaisten taloushuolet eivät ole kadonneet, mutta niiden rinnalle on noussut jotain pitkään kaivattua: usko parempaan. Joka toinen suomalainen arvioi oman taloudellisen tilanteensa olevan viiden vuoden kuluttua nykyistä parempi, ja osuus on korkeimmillaan sitten vuoden 2018.
Suomalaisten suhtautumisessa omaan talouteensa on tapahtumassa kiinnostava muutos.
Arki voi edelleen tuntua tiukalta. Rahojen riittävyys huolettaa monia, ja tulojen sovittaminen menoihin on osalle suomalaisista vaikeaa. Kun katse siirretään tästä hetkestä muutaman vuoden päähän, kuva muuttuu kuitenkin selvästi valoisammaksi.
Joka toinen suomalainen odottaa taloudellisen tilanteensa olevan viiden vuoden kuluttua vähintään hieman nykyistä parempi.
Osuus on kasvanut vuodessa neljä prosenttiyksikköä. Näin korkealla se on ollut viimeksi vuonna 2018.
Muutos on kiinnostava juuri siksi, ettei suomalaisista ole yhtäkkiä tullut huolettomia optimisteja. Päinvastoin: nykyhetkeen liittyvät taloushuolet ovat edelleen vahvasti läsnä.
Tulevaisuuteen katsotaan silti aiempaa luottavaisemmin.
Nykyhetki ja tulevaisuus näyttävät suomalaisille erilaisilta
Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2026-tutkimuksesta piirtyy kaksijakoinen kuva suomalaisesta kuluttajasta.
Nykyiseen omaan taloudelliseen tilanteeseensa luottaa vähintään jossain määrin 62 prosenttia suomalaisista. Samaan aikaan 21 prosenttia suhtautuu tilanteeseensa vähintään jokseenkin pessimistisesti.
Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset ovat edelleen sekä pessimistisimpiä että vähiten optimistisia oman taloudellisen tilanteensa suhteen. Myönteisintä suhtautuminen on Tanskassa.
Mutta mitä pidemmälle tulevaisuuteen suomalaiset katsovat, sitä enemmän kuva muuttuu.
Puolet uskoo tilanteensa olevan viiden vuoden päästä parempi.
Tämä ero nykyhetken ja tulevaisuuden välillä saattaa olla koko tutkimuksen kiinnostavin havainto. Suomalaisten taloudellinen optimismi ei tällä hetkellä tarkoita niinkään kokemusta siitä, että kaikki olisi jo hyvin. Se kertoo odotuksesta, että nykyinen vaikeampi vaihe ei jatku loputtomiin.
Rahahuoli kulkee toivon rinnalla
Parempi tulevaisuudenusko ei tarkoita sitä, että suomalaisten taloudellinen arki olisi helpottunut kautta linjan.
Kolmannes suomalaisista, 33 prosenttia, kertoo murehtivansa rahojen riittävyyttä vähintään viikoittain. Osuus on sama kuin vuotta aikaisemmin.
Vertailu vuoteen 2018 kertoo vielä enemmän. Tuolloin rahojen riittävyydestä murehti vähintään viikoittain 29 prosenttia suomalaisista.
Myös tulojen ja menojen yhteensovittaminen on monelle vaikeaa.
Nyt 34 prosenttia suomalaisista pitää sitä vaikeana tai erittäin vaikeana. Vuonna 2018 osuus oli noin 23 prosenttia.
Siksi tutkimustulosta ei pidä tulkita merkiksi siitä, että kotitalouksien talousongelmat olisivat ohi.
Pikemminkin kyse on jostakin hienovaraisemmasta: tämän päivän vaikeuksista huolimatta yhä useampi uskoo oman tilanteensa paranevan.
Talouden käänne alkaa joskus ihmisten odotuksista
Kotitalouksien odotuksilla on taloudessa merkitystä myös oman pankkitilin ulkopuolella.
Jos ihminen pelkää taloutensa heikkenevän, suurempia hankintoja on helppo lykätä ja säästämistä lisätä varmuuden vuoksi. Kun luottamus tulevaisuuteen vahvistuu, myös suhtautuminen kuluttamiseen, asumiseen, sijoittamiseen ja muihin pitkäaikaisiin päätöksiin voi vähitellen muuttua.
Yhdestä kyselytutkimuksesta ei kuitenkaan voi päätellä, että Suomen talous olisi kääntynyt nousuun tai että kulutus lähtisi sen perusteella kasvuun.
Se kertoo ennen kaikkea ihmisten omista odotuksista.
Juuri siksi tulos on kiinnostava.
Taloudellinen mieliala ei välttämättä muutu vasta sitten, kun kaikki tilastot näyttävät hyvältä. Ihmiset voivat alkaa nähdä oman tulevaisuutensa valoisampana jo ennen kuin muutos näkyy täysimääräisesti heidän tämänhetkisessä arjessaan.
Suomi erottuu edelleen muista Pohjoismaista
Tulevaisuudenuskon vahvistumisesta huolimatta Suomi ei ole muuttunut Pohjoismaiden optimistiksi.
Danske Bankin vertailussa suomalaisten luottamus nykyiseen taloudelliseen tilanteeseensa jää muita Pohjoismaita heikommaksi.
Tämä tekee suomalaisesta tilanteesta tavallaan ristiriitaisen.
Oma talous koetaan edelleen suhteellisen epävarmaksi, mutta samalla sen kehityssuuntaan luotetaan aiempaa enemmän.
Ero kannattaa huomata myös uutista tulkittaessa. Kyse ei ole siitä, että suomalaiset pitäisivät taloudellista tilannetta hyvänä.
Kyse on siitä, että aiempaa useampi uskoo sen muuttuvan paremmaksi.
Tutkimus on pankin tilaama
Taloudellinen mielenrauha -tutkimusta on tehty vuodesta 2018 lähtien, mikä mahdollistaa tämän vuoden tulosten vertaamisen pidempään aikajaksoon.
Vuoden 2026 tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Ipsos Danske Bankin toimeksiannosta.
Suomessa kyselyyn vastasi 1 408 vähintään 18-vuotiasta henkilöä. Lisäksi tutkimukseen osallistui 1 350 vastaajaa Ruotsista, 1 320 Norjasta ja 1 350 Tanskasta.
Otokset muodostettiin iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustaviksi. Sähköinen kysely toteutettiin kuluttajapaneeleissa kahdessa vaiheessa huhti- ja kesäkuussa 2026.
Tuloksia tarkasteltaessa on olennaista huomioida, että kyse on ihmisten omista kokemuksista ja odotuksista, ei heidän taloudellisen asemansa objektiivisesta mittauksesta. Tutkimuksen tilaaja Danske Bank on lisäksi kaupallinen toimija, jolla on oma intressinsä henkilökohtaiseen talouteen ja pankkipalveluihin liittyvissä aiheissa.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Jos suomalaisten usko omaan talouteensa jatkaa vahvistumistaan, sillä voi olla merkitystä paljon yksittäisiä kotitalouksia laajemmin.
Suomen taloudessa on viime vuosina puhuttu paljon varovaisista kuluttajista. Epävarmuus saa kotitaloudet lykkäämään päätöksiä, mikä heijastuu yrityksiin ja koko talouden toimeliaisuuteen.
Siksi odotusten muuttuminen on seuraamisen arvoinen signaali.
Se ei vielä kerro talouden käänteestä. Mutta talouden toipumiseen tarvitaan lopulta muutakin kuin parempia tunnuslukuja: ihmisten täytyy myös uskaltaa luottaa siihen, ettei huominen ole tätä päivää huonompi.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Oma talous ja Suomen talous eivät ole sama asia. Vaikka yleinen talouskeskustelu olisi synkkää, oma taloudellinen tilanteesi voi kehittyä eri suuntaan esimerkiksi työn, tulojen, velkojen tai säästämisen vuoksi.
- Tulevaisuudenusko on vahvistunut, mutta taloushuolet ovat edelleen yleisiä. Joka kolmas suomalainen murehtii rahojen riittävyyttä vähintään viikoittain, joten tutkimuksen myönteistä tulosta ei kannata tulkita liian pitkälle.
- Oman talouden kehitystä kannattaa arvioida numeroiden, ei pelkän yleisen tunnelman perusteella. Tulojen, menojen, velkojen ja säästöjen seuraaminen kertoo omasta tilanteesta enemmän kuin talousuutisten yleinen sävy.
Toimituksen näkökulma
Taloudessa on mahdollista olla yhtä aikaa huolissaan tästä päivästä ja luottavainen huomisen suhteen. Juuri tämä ristiriita tekee uudesta tuloksesta kiinnostavamman kuin pelkkä optimismiluku antaa ymmärtää. Suomalaiset eivät vielä sano, että vaikeudet ovat takana – mutta yhä useampi näyttää uskovan, etteivät ne ole pysyvä olotila. Jos taloudessa todella on syntymässä käänne, yksi sen ensimmäisistä merkeistä voi olla juuri tämä: tulevaisuus alkaa näyttää paremmalta ennen kuin nykyhetki tuntuu hyvältä.
Lähteet
- Danske Bank – Suomalaiset ovat Pohjoismaiden pessimistisin kansa – yhä useampi uskoo parempaan tulevaisuuteen, 7.10.2026. Taloudellinen mielenrauha 2026 -tutkimuksen tulokset ja tutkimuksen toteutustiedot.
- Danske Bank / STT Info – alkuperäinen tiedote, 7.10.2026. Suomalaisten talousodotukset, pohjoismainen vertailu ja tutkimuksen menetelmätiedot.
- Verkkouutiset – Suomalaisten usko omaan talouteen on vahvimmillaan kahdeksaan vuoteen, 7.10.2026. Riippumaton uutislähde tutkimustulosten tarkistamiseen.
Liitetty teksti(20261007-152334).txt




