Ruoka alkaa yleensä pellolta, kasvihuoneesta tai laitumelta. Suomalainen Solar Foods rakentaa kuitenkin täysin toisenlaista tulevaisuutta. Yhtiö sai lähes 78 miljoonan euron rahoituksen teknologialleen, joka tuottaa proteiinia ilman perinteistä maataloutta. Kyse ei ole vain yhdestä yrityksestä, vaan mahdollisesta muutoksesta siinä, miten ihmiskunta ajattelee ruokaa.
Suomalainen idea, joka syntyi tutkimuslaboratoriossa
Solar Foodsin tarina alkoi paljon ennen kuin yhtiö sai kymmenien miljoonien eurojen rahoituksen tai herätti kansainvälisten sijoittajien kiinnostuksen.
Yrityksen juuret ulottuvat 2010-luvulle, jolloin tutkijat alkoivat pohtia yhtä yksinkertaista mutta kunnianhimoista kysymystä: voisiko ruokaa tuottaa ilman peltoja, sääolosuhteita tai perinteistä maataloutta?
Ajatus syntyi suomalaisen tutkimuksen ytimestä. Taustalla olivat erityisesti VTT:n ja Helsingin yliopiston tutkimushankkeet, joissa selvitettiin mahdollisuutta tuottaa proteiinia hyödyntämällä ilmakehän hiilidioksidia, vettä ja uusiutuvaa sähköä. Ajatus kuulosti poikkeukselliselta jopa tiedeyhteisössä. Käytännössä tavoitteena oli valmistaa ravintoa samalla logiikalla kuin panimossa valmistetaan hiivaa – mutta raaka-aineina toimisivat ilma ja energia.
Vuonna 2017 tutkimuksesta syntyi Solar Foods. Yrityksen perustajat näkivät mahdollisuuden rakentaa kokonaan uuden teollisuudenalan aikana, jolloin maailman ruoantuotanto kohtaa yhä suurempia haasteita väestönkasvun, ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen kulutuksen vuoksi.
Seuraavat vuodet kuluivat teknologian kehittämiseen ja ensimmäisten tuotantolaitosten rakentamiseen. Vuonna 2021 yhtiö avasi pilottilaitoksensa Vantaalle. Samalla maailmalla alettiin seurata tarkasti, voisiko suomalaisyritys todella valmistaa kaupallisesti kannattavaa proteiinia ilman peltoja ja eläimiä.
Kiinnostus kasvoi nopeasti. Solar Foods keräsi rahoitusta kansainvälisiltä sijoittajilta, sai tukea Euroopan unionilta ja herätti huomiota myös avaruussektorilla. Teknologiaa on pidetty kiinnostavana jopa tulevaisuuden avaruuslennoilla, koska proteiinia voitaisiin tuottaa paikoissa, joissa perinteinen ruoantuotanto ei ole mahdollista.
Nyt lähes 78 miljoonan euron uusi rahoitus vie yrityksen seuraavaan vaiheeseen. Kyse ei ole enää pelkästä tutkimusprojektista tai lupaavasta startupista. Solar Foods pyrkii rakentamaan teollista tuotantoa ja viemään Solein-proteiininsa kansainvälisille markkinoille.
Yrityksen matka kuvastaa samalla laajempaa muutosta suomalaisessa innovaatiokentässä. Aikaisemmin Suomi tunnettiin metsäteollisuudesta ja myöhemmin matkapuhelimista. Nyt yhä useampi kasvuyritys rakentaa tulevaisuuttaan syväteknologian, tutkimuksen ja globaalien haasteiden ratkaisemisen ympärille.
Entä jos tulevaisuuden ruoka ei kasvakaan pellolla?
Useimmat meistä eivät juuri mieti, mistä ruoka lopulta tulee. Kaupassa maitohylly täyttyy itsestään, leipä löytyy tutulta paikaltaan ja proteiini tulee yleensä lihasta, kalasta tai kasveista.
Samaan aikaan maailma kohtaa kasvavan haasteen. Väestö kasvaa, ilmastonmuutos vaikeuttaa viljelyä monilla alueilla ja ruoantuotanto kuluttaa valtavia määriä maata, vettä ja energiaa.
Tähän ongelmaan suomalainen Solar Foods yrittää tarjota ratkaisua tavalla, joka kuulostaa lähes tieteiskirjallisuudelta. Yhtiön kehittämä Solein-proteiini valmistetaan hyödyntämällä sähköä, hiilidioksidia, vettä ja mikrobeja. Lopputuloksena syntyy ravintorikasta proteiinia ilman peltoja, sateita tai vuodenaikojen vaihtelua.
Juuri siksi lähes 78 miljoonan euron rahoitus on merkittävä uutinen. Sijoittajat eivät rahoita vain yhtä tehdasta tai tuotetta. He rahoittavat ajatusta siitä, että ruoantuotanto voi tulevaisuudessa näyttää täysin erilaiselta kuin nykyään.
Suomella on pitkä historia mahdottomien ideoiden toteuttajana
Kun Suomi tunnettiin vielä lähinnä metsistä ja paperiteollisuudesta, harva uskoi, että pieni pohjoinen maa voisi nousta matkapuhelinten maailmanvallaksi. Silti niin tapahtui.
Nyt kiinnostava kysymys kuuluu, voisiko ruokateknologia olla seuraava suomalainen menestystarina.
Solar Foods ei ole yksin. Suomessa kehitetään parhaillaan uusia ratkaisuja energian varastointiin, terveysteknologiaan, kvanttilaskentaan, satelliitteihin ja tekoälyyn. Solar Foods edustaa kuitenkin erityisen kiinnostavaa ilmiötä, koska se yhdistää kolme maailman suurta haastetta: ruoan, energian ja kestävyyden.
Jos teknologia toimii laajassa mittakaavassa, sen vaikutukset voivat ulottua paljon Suomen rajojen ulkopuolelle. Ruoantuotanto voisi siirtyä alueille, joilla viljely on nykyisin vaikeaa tai mahdotonta. Samalla riippuvuus sääolosuhteista vähenisi.
Kyse ei ole vain ympäristöstä
Keskustelu uusista ruokateknologioista keskittyy usein ilmastoon. Se on tärkeä näkökulma, mutta ei välttämättä kiinnostavin.
Mielenkiintoisempaa on pohtia, mitä tapahtuu, jos ruokaa voidaan tuottaa lähes missä tahansa. Voisiko tulevaisuudessa syntyä paikallisia tuotantolaitoksia, jotka valmistavat proteiinia suurkaupunkien läheisyydessä? Voisiko ruokaturva parantua alueilla, joilla kuivuus tai konfliktit vaikeuttavat maataloutta?
Historiassa ruoantuotanto on määrittänyt sen, missä ihmiset voivat asua ja kuinka yhteiskunnat kehittyvät. Solar Foodsin kaltaiset innovaatiot haastavat tämän vuosituhansia vanhan lähtökohdan.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomelle Solar Foods on paljon enemmän kuin yksittäinen kasvuyritys.
Se osoittaa, että suomalaisesta tutkimuksesta voi syntyä teknologioita, jotka pyrkivät ratkaisemaan maailmanlaajuisia ongelmia. Samalla se vahvistaa Suomen asemaa maana, jossa yhdistyvät tiede, teknologia ja käytännön sovellukset.
Jos yhtiö onnistuu tavoitteissaan, vaikutukset näkyvät työpaikkoina, vientituloina, uusina investointeina ja kansainvälisenä näkyvyytenä. Samalla Suomi voi nousta yhdeksi tulevaisuuden ruokateknologian keskeisistä kehitysympäristöistä.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
Tulevaisuuden ruokavalikoimassa voi olla tuotteita, jotka eivät perustu perinteiseen maatalouteen.
Suomalaisten kehittämät innovaatiot voivat vaikuttaa maailman ruokajärjestelmään.
Uudet ruokateknologiat voivat synnyttää Suomeen uusia työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia.
Toimituksen näkökulma
Solar Foodsin kiinnostavin piirre ei ole uusi proteiini eikä suuri rahoituskierros.
Kiinnostavinta on se, että yhtiö haastaa yhden ihmiskunnan vanhimmista oletuksista: ruoka syntyy maasta.
Jos teknologia onnistuu, tulevaisuuden ruoantuotannon tärkein resurssi ei välttämättä ole pelto, vaan osaaminen. Silloin kyse ei ole enää vain ruokainnovaatiosta.
Kyse on uuden teollisuudenalan syntymisestä – ja tällä kertaa yksi sen lähtöpisteistä sijaitsee Suomessa.
Lähteet
Solar Foods
Business Finland
European Innovation Council
VTT
Helsingin yliopisto
Food and Agriculture Organization (FAO)
