Ympäristö ja kestävä kehitys

Villieläimet hakeutuvat yhä useammin ihmisten rakentamaan ympäristöön. Euroopassa kaupungit joutuvat pohtimaan, miten tilaa voidaan jakaa luonnon kanssa. Kun lepakko asettuu rakennuksen rakenteisiin tai kettu ilmestyy kaupunkipihalle, eläin ei välttämättä ole eksynyt. Kaupungeista on tullut monille lajeille osa elinympäristöä samalla, kun luonnolliset elinalueet pirstoutuvat. Australiasta julkaistu tuore tutkimus tekee näkyväksi ilmiön, joka koskettaa myös Eurooppaa. Villieläimen

Oulu nousi jälleen Euroopan puhtaimman kaupunki-ilman kärkeen. Kymmenen parhaan joukossa on peräti kuusi suomalaiskaupunkia. Puhdas ilma on Suomessa niin tavallinen osa arkea, ettei sitä juuri huomaa. Eurooppalainen vertailu näyttää, kuinka poikkeuksellisesta asiasta on kyse: Oulu nousi jälleen Euroopan puhtaimman kaupunki-ilman kärkeen, ja kymmenen parhaan joukkoon ylsi kaikkiaan kuusi suomalaiskaupunkia. Oululainen voi avata kotiovensa, lähteä pyörällä

Maailmanlaajuisessa rantasiivouksessa kerättiin yli 1,3 miljoonaa muovipulloa. Uusi raportti osoittaa, kuinka vahvasti kertakäyttöpakkaukset hallitsevat roskaa. Rannoilta ja vesistöjen varsilta kerätty roska kertoo maailmanlaajuisesta ongelmasta hyvin konkreettisesti. Vuoden 2025 International Coastal Cleanup -kampanjassa vapaaehtoiset keräsivät yli 1,3 miljoonaa muovista juomapulloa ja lähes 886 000 korkkia – ja juuri ruoka- ja juomapakkaukset näyttävät hallitsevan rannikoiden muoviroskaa. Yksi

Tehtaasta kulttuurikeskus, vankilasta hotelli ja toimistosta koti. Vanhojen rakennusten uusi elämä kertoo siitä, miten suomalaiset kaupungit muuttuvat. Rakennukset suunnitellaan tiettyä tarkoitusta varten, mutta kaupunki niiden ympärillä muuttuu jatkuvasti. Suomessa vanhat tehtaat, vankilat, varastot ja toimistot ovat saaneet kokonaan uusia elämiä – ja tulevaisuudessa yhä useamman rakennuksen kohtalo voi ratketa sen perusteella, pystyykö se muuttumaan. Kaupunki

Sammalesta kehitetään kaupunkeihin biologisia ilmanpuhdistimia, jotka sitovat pienhiukkasia ja viilentävät ympäristöään vilkkaiden katujen keskellä. Sammal tunnetaan metsän pehmeänä vihreänä mattona, mutta kaupungeissa sille rakennetaan aivan uudenlaista tehtävää. Euroopassa sammalta yhdistetään ilmanvaihtoon, sensoreihin ja automaattiseen kasteluun, jotta ilmansaasteita voidaan vähentää juuri siellä, missä ihmiset altistuvat niille eniten. Keskellä vilkasta kaupunkia seisoo suuri vihreä rakennelma. Se ei

Lahti on noussut Suomen vihreimmäksi kaupungiksi. Menestyksen taustalla ovat päästövähennykset, kiertotalous ja vuosikymmeniä jatkunut ympäristötyö.  Moni yhdistää Lahden yhä vanhaan teollisuuskaupunkiin. Todellisuus on kuitenkin muuttunut merkittävästi: Lahti tunnetaan nyt Suomen vihreimpänä kaupunkina. Kyse ei ole yhdestä onnistuneesta ilmastohankkeesta, vaan vuosikymmeniä kestäneestä suunnanmuutoksesta, joka näkyy niin energiantuotannossa, liikenteessä kuin kaupunkilaisten arjessa.  Teollisuuskaupungista ympäristöedelläkävijäksi  Vielä muutama vuosikymmen