Kun suomalainen aamulla tarkistaa sääennusteen, katsoo videon puhelimestaan, käyttää verkkopankkia tai kysyy tekoälyltä neuvoa työpäiväänsä, hän on yhteydessä johonkin datakeskukseen. Digitaalinen maailma näyttää näkymättömältä, mutta todellisuudessa sen taustalla toimii valtava määrä fyysisiä rakennuksia, palvelimia, sähköä ja tietoliikenneyhteyksiä.
Hiljainen vallankumous tapahtuu kaukana suurista otsikoista
Moni mieltää datakeskuksen yksinkertaisesti rakennukseksi, jossa säilytetään tietoa. Todellisuudessa ne ovat nyky-yhteiskunnan hermokeskuksia. Niissä käsitellään kaikki se digitaalinen liikenne, johon arkemme nykyään perustuu. Ilman niitä eivät toimisi sosiaalinen media, suoratoistopalvelut, verkkokaupat, pilvipalvelut tai yhä useammat työelämän ohjelmistot.
Tekoälyn nopea kasvu on muuttanut tilanteen täysin. Vielä muutama vuosi sitten datakeskuksia rakennettiin ennen kaikkea internetin tarpeisiin. Nyt niitä rakennetaan tekoälyn tarpeisiin. Jokainen tekoälymalli vaatii valtavan määrän laskentatehoa, mikä tarkoittaa tuhansia palvelimia, suuria sähkömääriä ja uudenlaista infrastruktuuria.
Siksi maailman suurimmat teknologiayhtiöt etsivät parhaillaan kuumeisesti uusia sijoituspaikkoja datakeskuksilleen. Kilpailu on kovaa, mutta yhä useammin kartalla korostuu maa, joka sijaitsee Euroopan laidalla, kaukana suurista teknologiakeskuksista.
Suomi.
Tämä on poikkeuksellinen muutos. Vielä kymmenen vuotta sitten Suomea pidettiin teknologiaosaajana, mutta harva näki sitä kansainvälisen datatalouden keskuksena. Nyt tilanne on toinen. Kansainväliset investoinnit ovat kasvaneet nopeasti, uusia hankkeita suunnitellaan eri puolille maata ja monet asiantuntijat puhuvat Suomesta yhtenä Euroopan kiinnostavimmista datakeskuskohteista.
Miksi juuri Suomi?
Ensimmäinen vastaus löytyy luonnosta.
Siinä missä monet Euroopan maat kamppailevat kuumenevien kesien kanssa, Suomessa viileä ilmasto on muuttunut kilpailueduksi. Datakeskusten suurin haaste on palvelimien jäähdyttäminen. Mitä enemmän lämpöä syntyy, sitä enemmän energiaa tarvitaan jäähdytykseen. Suomessa ulkoilma tekee osan työstä ilmaiseksi suuren osan vuodesta.
Toinen syy löytyy energiasta. Teknologiayhtiöt eivät enää etsi pelkästään halpaa sähköä. Ne etsivät puhdasta sähköä. Datakeskukset kuluttavat valtavia määriä energiaa, ja samalla yritykset ovat sitoutuneet vähentämään hiilijalanjälkeään. Suomessa yhdistyvät uusiutuva energia, ydinvoima ja erittäin vakaa sähköverkko tavalla, jota harva maa pystyy tarjoamaan.
Kolmas syy liittyy turvallisuuteen.
Datakeskukset eivät ole tavallisia rakennuksia. Niihin sijoitetaan kriittistä tietoa, liiketoimintaa ja palveluita, joiden on toimittava ympäri vuorokauden. Suomea pidetään kansainvälisesti vakaana, turvallisena ja ennustettavana maana. Se on ominaisuus, jonka arvo kasvaa maailmassa, jossa geopoliittiset jännitteet lisääntyvät.
Neljäs syy jää usein vähemmälle huomiolle. Suomessa on poikkeuksellisen vahva tekninen osaaminen. Nokian vuosikymmenet jättivät jälkeensä suuren joukon tietoliikenteen, ohjelmistojen ja digitaalisen infrastruktuurin asiantuntijoita. Vaikka maailman huomio on siirtynyt uusiin teknologioihin, osaamispohja on edelleen olemassa.
Kun viileä ilmasto, puhdas energia, turvallinen toimintaympäristö ja tekninen osaaminen yhdistyvät samaan paikkaan, syntyy kilpailuetu, jota on vaikea kopioida.
Esimerkkejä näkyy jo ympäri Suomea
Datakeskusbuumi ei ole enää tulevaisuuden visio. Se näkyy jo käytännössä eri puolilla Suomea.
Tunnetuin esimerkki löytyy Haminasta, jossa Google osti aikanaan suljetun paperitehtaan ja muutti sen yhdeksi yhtiön tärkeimmistä datakeskuksista Euroopassa. Muutos kertoo paljon siitä, miten Suomen talous on muuttunut. Siellä missä aikaisemmin valmistettiin paperia maailmalle, käsitellään nyt digitaalista tietoa maailmanlaajuisille käyttäjille.
Mäntsälässä puolestaan datakeskus on osoittanut, että digitaalinen infrastruktuuri voi hyödyttää myös paikallisia asukkaita. Datakeskuksen tuottama hukkalämpö siirretään kaukolämpöverkkoon, mikä vähentää energiankulutusta ja hyödyntää lämpöä, joka muuten menisi hukkaan. Ajatus olisi voinut kuulostaa erikoiselta vielä vuosikymmen sitten, mutta nykyään sitä pidetään yhtenä tulevaisuuden energiaratkaisuista.
Kajaanissa puolestaan rakennetaan aivan toisenlaista tulevaisuutta. Kaupunki tunnettiin pitkään paperi- ja metsäteollisuudesta, mutta nyt siitä on tullut yksi Euroopan merkittävimmistä suurteholaskennan keskuksista. Euroopan tehokkaimpiin kuuluva supertietokone LUMI on sijoitettu Kajaaniin, ja sen ympärille on syntynyt uutta tutkimusta, yritystoimintaa ja kansainvälistä kiinnostusta.
Myös pääkaupunkiseudulla datakeskukset ovat osa laajempaa teknologiainvestointien aaltoa. Espoo, Vantaa ja Helsinki hyötyvät siitä, että alueella toimii kasvava määrä teknologiayrityksiä, tutkimuslaitoksia ja startup-yrityksiä. Datakeskukset eivät ole irrallisia hankkeita, vaan ne muodostavat perustan koko digitaalisen talouden kasvulle.
Juuri tässä piilee kehityksen merkittävin puoli. Kyse ei ole enää yksittäisistä rakennuksista tai palvelinsaleista. Kyse on siitä, että Suomeen on vähitellen muodostumassa kokonainen digitaalisen talouden ekosysteemi, joka houkuttelee investointeja, osaajia ja uusia yrityksiä samaan tapaan kuin satamat, rautatiet ja tehtaat houkuttelivat teollisen vallankumouksen aikana.
Ja juuri siksi datakeskuksista on tullut paljon enemmän kuin teknologiahanke. Ne ovat merkki siitä, mihin suuntaan Suomen seuraava kasvutarina voi rakentua.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Datakeskusten merkitys ulottuu paljon yksittäisiä investointeja pidemmälle. Kyse ei ole vain uusista rakennuksista tai teknologiayritysten hankkeista, vaan siitä, millaiseen rooliin Suomi asemoituu nopeasti muuttuvassa maailmantaloudessa.
Suomen historia on pitkälti luonnonvarojen historiaa. Metsät rakensivat vientitalouden perustan, teollisuus loi vaurautta ja myöhemmin teknologiaosaaminen nosti maan kansainväliseen tunnettuuteen. Nyt esiin on nousemassa uudenlainen kilpailuetu: kyky tarjota maailmalle turvallista, puhdasta ja vakaata digitaalista infrastruktuuria.
Datakeskukset eivät synnytä ympärilleen pelkästään teknologiayrityksiä. Ne houkuttelevat energia-alan investointeja, tutkimusta, ohjelmistokehitystä, kyberturvallisuusosaamista sekä uusia palveluita. Samalla ne vahvistavat alueiden elinvoimaa ja luovat kysyntää koulutukselle, rakentamiselle ja asiantuntijatyölle.
Mielenkiintoista on myös se, että digitaalinen talous ei keskity samalla tavalla suuriin metropoleihin kuin monet aikaisemmat kasvualat. Siksi myös pienemmillä suomalaisilla kaupungeilla on mahdollisuus hyötyä kehityksestä. Kajaani, Hamina ja Mäntsälä ovat jo osoittaneet, että merkittäviä investointeja voidaan sijoittaa kauas suurimmista kasvukeskuksista.
Entä tavallinen suomalainen?
Datakeskusten vaikutus voi tuntua kaukaiselta, mutta todellisuudessa se näkyy yhä useamman suomalaisen arjessa. Investoinnit synnyttävät uusia työpaikkoja rakentamiseen, energia-alalle, teknologiaan ja erilaisiin asiantuntijatehtäviin. Samalla ne lisäävät kuntien verotuloja ja vahvistavat alueiden taloutta.
Kehitys voi myös vauhdittaa uusia innovaatioita. Kun laskentatehoa, osaamista ja kansainvälisiä toimijoita sijoittuu Suomeen, syntyy ympäristö, jossa myös suomalaiset startup-yritykset ja tutkimusorganisaatiot voivat kasvaa nopeammin.
Tekoälyä käytetään tulevaisuudessa yhä enemmän terveydenhuollossa, koulutuksessa, liikenteessä ja työelämässä. Datakeskukset muodostavat tämän kehityksen perustan. Vaikka niitä ei näe omassa arjessaan, niiden vaikutus ulottuu lähes kaikkiin digitaalisiin palveluihin, joita ihmiset käyttävät päivittäin.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Suomeen syntyy uusia työpaikkoja ja investointeja aloille, jotka liittyvät energiaan, teknologiaan ja digitaalisiin palveluihin.
- Tekoälyn ja pilvipalveluiden kasvu lisää Suomen merkitystä kansainvälisessä taloudessa.
- Datakeskukset voivat vahvistaa myös pienempien kaupunkien kasvua ja elinvoimaa.
Toimituksen näkökulma
Suomi on vuosikymmeniä etsinyt seuraavaa suurta kasvutarinaa Nokian jälkeen. Keskustelu on usein keskittynyt siihen, mikä yritys tai teknologia voisi nousta uudeksi kansalliseksi menestykseksi. Datakeskusten nousu tarjoaa toisenlaisen näkökulman.
Entä jos Suomen seuraava vahvuus ei ole yksittäinen tuote, sovellus tai yritys? Entä jos Suomen rooli on olla paikka, johon rakennetaan osa maailman tärkeimmästä digitaalisesta infrastruktuurista?
Aikoinaan satamat mahdollistivat kansainvälisen kaupan. Niiden ympärille kasvoivat kaupungit, yritykset ja kokonaiset toimialat. Tekoälyn aikakaudella datakeskukset voivat olla uuden talouden satamia.
Silloin kysymys ei ole enää siitä, rakennetaanko Suomeen lisää palvelinsaleja. Kysymys on siitä, rakennetaanko Suomeen osa maailman tulevaisuuden perustaa.
Lähteet
Wall Street Journal
Business Finland
Google Finland
EuroHPC
TikTok
Työ- ja elinkeinoministeriö
