Rakennusten viilentäminen ei välttämättä vaadi lisää ilmastointilaitteita. Uudet passiiviset jäähdytysratkaisut voivat vähentää energiankulutusta ja parantaa asumismukavuutta. 

Kun helleaallot yleistyvät, ensimmäinen ratkaisu on usein ilmastointilaite. Tutkijoiden mukaan tulevaisuuden tehokkain keino ei kuitenkaan välttämättä ole lisätä jäähdytystä, vaan estää rakennuksia kuumenemasta alun perinkään. 

Rakennusten lämpöongelma kasvaa nopeasti 

Euroopan viime vuosien helleaallot ovat nostaneet esiin uuden haasteen: monet rakennukset on suunniteltu pitämään lämpö sisällä, ei ulkona. 

Kun ulkolämpötila kohoaa päivä toisensa jälkeen, asuntojen, toimistojen ja koulujen sisälämpötila voi nousta epämukavan korkeaksi. Monessa maassa ilmastointilaitteiden määrä kasvaa nopeasti, mutta samalla myös sähkönkulutus ja kaupunkien hukkalämpö lisääntyvät. Tutkijat varoittavat, ettei pelkkä ilmastoinnin lisääminen ratkaise ongelmaa pitkällä aikavälillä. 

Viilennys voidaan aloittaa jo rakennuksen pinnasta 

Tutkimuksessa korostetaan niin sanottuja passiivisia viilennysratkaisuja. Niiden tavoitteena on vähentää rakennuksen lämpenemistä ilman jatkuvaa energiankulutusta. 

Keinoja ovat esimerkiksi auringon lämpöä heijastavat pinnoitteet, ulkopuoliset varjostukset, luonnollinen ilmanvaihto sekä uudet julkisivu- ja ikkunamateriaalit, jotka päästävät rakennuksen lämpöä poistumaan tehokkaammin. Osa uusista materiaaleista hyödyntää niin kutsuttua säteilyjäähdytystä, jossa lämpö siirtyy ilmakehän läpi avaruuteen ilman sähköä. 

Ilmastointi ei katoa – mutta sen rooli muuttuu 

Tutkijat eivät ehdota ilmastointilaitteista luopumista. Ne ovat edelleen välttämättömiä erityisesti sairaaloissa, hoivakodeissa ja äärimmäisten helteiden aikana. 

Ajatus on kuitenkin muuttaa rakennusten toimintatapaa niin, että ilmastointia tarvitaan vähemmän. Kun rakennus lämpenee hitaammin, myös energiankulutus pienenee ja sähköverkon kuormitus vähenee kuumimpina päivinä. 

Vanhat ideat tekevät paluuta 

Mielenkiintoista on, ettei kaikki ratkaisuissa ole uutta. 

Paksut seinärakenteet, tehokas varjostus, rakennusten suuntaaminen auringon mukaan ja luonnollinen läpiveto ovat olleet käytössä vuosisatojen ajan kuumissa maissa. Nyt niitä yhdistetään moderneihin materiaaleihin, jotka heijastavat auringon lämpösäteilyä aiempaa tehokkaammin. Tutkijoiden mukaan juuri perinteisten rakennusratkaisujen ja uuden teknologian yhdistelmä tarjoaa lupaavimman suunnan tulevaisuuden rakentamiseen. 

Muutos näkyy myös Suomessa 

Suomessa rakennusten suurin haaste on pitkään ollut lämmitys. Ilmaston lämmetessä myös kesäaikainen viilennys nousee yhä tärkeämmäksi osaksi rakentamista. 

Erityisesti suuret ikkunapinnat, tiiviit kerrostalot ja kaupunkien lämpösaarekeilmiö lisäävät tarvetta löytää ratkaisuja, jotka pitävät sisätilat miellyttävinä ilman suurta energiankulutusta. 

Rakennusten energiatehokkuus ei tulevaisuudessa tarkoita pelkästään sitä, kuinka hyvin ne pitävät lämmön sisällä – vaan myös sitä, kuinka tehokkaasti ne torjuvat ylimääräisen lämmön. 

Mitä tämä merkitsee Suomelle? 

Rakennusten viilennystarve kasvaa myös Suomessa hellejaksojen yleistyessä. Passiiviset viilennysratkaisut voivat pienentää sähkönkulutusta, alentaa asumiskustannuksia ja vähentää sähköverkon kuormitusta kesäisin. 

Samalla ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia suomalaiselle rakennus- ja materiaaliteollisuudelle kehittää vientikelpoisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. 

Mitä tämä merkitsee lukijalle? 

• Kodin lämpötilaan voi vaikuttaa jo rakennuksen rakenteilla, ei pelkästään ilmastointilaitteella. 

• Varjostus, ilmanvaihto ja lämpöä heijastavat materiaalit voivat vähentää viilennystarvetta merkittävästi. 

• Tulevaisuuden energiatehokas talo on suunniteltu sekä talven pakkasia että kesän helteitä varten. 

Toimituksen näkökulma 

Rakentamisessa on pitkään keskitytty siihen, miten lämpö pidetään sisällä. Nyt sama ajattelutapa on laajenemassa: yhtä tärkeää on estää liiallinen lämpö pääsemästä sisään. 

Tämä muuttaa käsitystä energiatehokkuudesta. Tulevaisuuden älykäs rakennus ei välttämättä kuluta enemmän energiaa pysyäkseen viileänä – se on suunniteltu niin hyvin, ettei ylimääräistä viilennystä juuri tarvita. 

Kun helleaalloista tulee arkipäivää, parhaaksi jäähdytysjärjestelmäksi voi osoittautua rakennus itse. 

Lähteet 

• Nature Reviews Clean Technology: Passive cooling for the built environment 

• Nature: Air conditioning is not enough to keep people cool — can scientists find an alternative? 

• Procedia CIRP: Passive cooling for circular economy: Building materials and design solutions 

• Built Heritage: Low-tech vernacular passive cooling retrofitting and adaptations solutions for climate comfort