Helsingin Kaisaniemeen saapunut Futuro näyttää lentävältä lautaselta. Suomalaisen designklassikon uusi kappale rakennettiin alkuperäisillä muoteilla.
Helsingin Kaisaniemessä seisoo rakennus, jonka voisi ensi silmäyksellä luulla pudonneen paikalle tieteiselokuvasta. Todellisuudessa kyse on paljon kiinnostavammasta tarinasta: Matti Suurosen vuonna 1968 suunnittelema Futuro-talo on saanut lähes 60 vuotta myöhemmin uuden kappaleen, numero 21:n.
Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan ympäristössä on tällä viikolla näky, joka poikkeaa melkoisesti Helsingin tavallisesta kaupunkikuvasta.
Valkoinen, ellipsinmuotoinen rakennus seisoo jalkojensa varassa kuin lentävä lautanen, joka olisi juuri laskeutunut keskelle kaupunkia.
Se on Futuro.
Ja vaikka rakennuksen muoto on tuttu suomalaisen muotoilun historiasta, juuri tämä yksilö on uusi.
Futuro numero 21 on rakennettu Matti Suurosen alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Helsinki Design Weekin mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta noin 60 vuoteen, kun Suomessa nähdään täysin uusi Futuro-rakennus.
Tulevaisuuden talo syntyi jo vuonna 1968
Futuron tarina alkaa ajasta, jolloin ihmiskunnan katse oli suunnattu avaruuteen.
Arkkitehti Matti Suuronen suunnitteli Futuron vuonna 1968 alun perin hiihtomajaksi. Lopputulos oli kaikkea muuta kuin perinteinen mökki.
Ellipsinmuotoinen rakennus valmistettiin lasikuituvahvisteisesta muovista. Se koostui 16 lohkosta, ja ajatuksena oli tehdä rakennuksesta tehdasvalmisteinen, kevyt ja helposti kuljetettava.
Futuron saattoi pystyttää jalkojen varaan erilaisiin ympäristöihin. Ajatus oli aikanaan poikkeuksellisen moderni: asumisen ei tarvinnut olla sidottu perinteiseen taloon eikä edes tiettyyn paikkaan.
Ulkonäkö teki rakennuksesta kuitenkin vielä radikaalimman.
Pyöreät ikkunat, soikea muoto ja jaloille nostettu rakenne tekivät Futurosta lähes täydellisen kuvan siitä, miltä 1960-luvun ihminen saattoi kuvitella tulevaisuuden näyttävän.
Maailmanvalloitusta ei koskaan tullut
Futuro suunniteltiin sarjavalmistukseen, ja tavoitteet olivat suuret.
Taloja oli tarkoitus valmistaa teollisesti ja myydä laajasti vapaa-ajan käyttöön. Futurosta ei kuitenkaan tullut sellaista kaupallista menestystä kuin suunnitteluvaiheessa kuviteltiin.
Rakennus oli monille liian erikoinen ja kallis.
Sitten maailma muuttui.
Vuonna 1973 alkanut öljykriisi nosti öljypohjaisten materiaalien, kuten muovin, kustannuksia ja teki Futuron valmistamisesta entistä kalliimpaa. Suomessa valmistettiin alkuperäisen tuotannon aikana lopulta vain 20 Futuroa.
Valmistuslisenssejä myytiin kuitenkin myös ulkomaille, joten Futuroja rakennettiin muuallakin maailmassa. Niitä on säilynyt muun muassa Saksassa, Yhdysvalloissa, Japanissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Rakennuksesta, jonka piti olla tulevaisuuden massatuote, tulikin harvinaisuus.
Unohtuneesta erikoisuudesta designklassikoksi
Futuron tarinassa kiinnostavinta ei lopulta ole se, että rakennus näyttää UFO:lta.
Kiinnostavampaa on se, kuinka nopeasti käsityksemme hyvästä muotoilusta voi muuttua.
Futuroa pidettiin pitkään enemmän kuriositeettina kuin vakavasti otettavana arkkitehtuurina. Monet rakennuksista rapistuivat vuosikymmeninä, jolloin niiden historiallista arvoa ei vielä ymmärretty nykyisellä tavalla.
Nyt asetelma on lähes päinvastainen.
Futurosta on tullut yksi suomalaisen 1960-luvun tulevaisuususkon tunnetuimmista symboleista.
Sen erikoisuus, joka aikanaan vaikeutti kaupallista menestystä, on juuri se ominaisuus, jonka vuoksi rakennus muistetaan.
Alkuperäiset muotit löytyivät
Kaisaniemeen tuodun Futuron synty on itsessään poikkeuksellinen tarina.
Yhdysvaltalainen rakennusperinnön asiantuntija Jan van Dijs kiinnostui Matti Suurosen tuotannosta ja ryhtyi selvittämään mahdollisuutta valmistaa Futuro uudelleen.
Hankkeessa löytyivät myös alkuperäiset Futuron valmistuksessa käytetyt muotit.
Van Dijs tapasi Suurosen perheen vuonna 2024. Uuden Futuron rakentaminen eteni perheen kanssa yhteistyössä, ja projekti kesti noin kaksi vuotta.
Lopputuloksena syntyi Futuro numero 21.
Rakennukseen ei Helsinki Design Weekin mukaan ole lisätty uusia elementtejä eikä alkuperäistä suunnitelmaa ole riisuttu. Tarkoituksena on jatkaa Suurosen alkuperäistä suunnitteluperintöä mahdollisimman uskollisesti.
Näin lähes kuusi vuosikymmentä vanha tulevaisuudenkuva muuttui jälleen uudeksi rakennukseksi.
Kaksi suomalaisen designin maailmaa kohtaavat
Kaisaniemen Futuro ei ole Helsinki Design Weekillä tyhjä rakennus.
Sen sisätilat toteutetaan yhteistyössä Marimekon kanssa.
Rakennuksen sisällä käytetään tanskalaisen kuosisuunnittelija Vibeke Rohlandin Marimekolle suunnittelemia kuvioita. Näin saman katon alle tuodaan kaksi hyvin erilaista suomalaisen muotoilun perinnettä.
Yhdistelmässä on kiinnostava ristiriita.
Futuro edusti 1960-luvulla ajatusta tulevaisuudesta, jota ei ollut vielä olemassa. Marimekon maailmassa taas suomalaisen muotoilun historia yhdistyy jatkuvasti uusiin tulkintoihin.
Nyt nämä kaksi kohtaavat rakennuksessa, joka oli aikanaan tarkoitettu tulevaisuudeksi mutta on nykyään osa historiaa.
Futuron sisälle pääsee myös yleisö
Futuro numero 21 on osa 28. elokuuta–6. syyskuuta järjestettävää Helsinki Design Weekiä.
Rakennus sijaitsee Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa osoitteessa Kaisaniemenranta 2.
Yleisö pääsee tutustumaan myös Futuron sisätiloihin. Vierailu on maksuton, mutta sisäänpääsy edellyttää ennakkoilmoittautumista ja kävijämäärää on rajoitettu.
Jo pelkkä ulkopuoli kertoo kuitenkin olennaisen.
Vuonna 1968 suunniteltu talo näyttää vuonna 2026 edelleen siltä kuin se olisi tullut jostain toisesta ajasta.
Erikoista kyllä, on vaikea sanoa kummasta suunnasta.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Futuron uusi tuleminen muistuttaa suomalaisen muotoilun eräästä vahvuudesta, joka helposti unohtuu.
Suomalainen design ei ole historiassa tarkoittanut ainoastaan hillittyä funktionalismia, puuta, lasia ja pelkistettyjä muotoja. Siihen kuuluu myös kokeellisuutta, optimismia ja suorastaan kummallisia ideoita.
Kaikki niistä eivät menestyneet kaupallisesti.
Silti juuri epäonnistuneeksi jäänyt idea voi vuosikymmeniä myöhemmin osoittautua kulttuurisesti arvokkaaksi.
Futuro on tästä harvinaisen hyvä esimerkki. Suomi suunnitteli 1960-luvulla talon, joka ei koskaan valloittanut maailmaa suunnitellulla tavalla – mutta jonka maailma edelleen tunnistaa.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Futuro numero 21 on kokonaan uusi rakennus, vaikka sen suunnitelma on vuodelta 1968.
- Sen voi nähdä Helsingissä Helsinki Design Weekin aikana 28.8.–6.9. Sisätiloihin tutustuminen on maksutonta, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen.
- Futuron tarina osoittaa, ettei kaupallinen epäonnistuminen välttämättä kerro idean lopullisesta arvosta. Joskus aika tarvitsee vuosikymmeniä saadakseen suunnittelijan kiinni.Näin pääset tutustumaan Futuro-taloon
Toimituksen näkökulma
Futuro on kiinnostava juuri siksi, ettei se ole turvallista muotoilua. Se näyttää edelleen oudolta.
Suomessa osataan arvostaa menestyneitä klassikoita, mutta yhtä kiinnostavia ovat ideat, jotka olivat omana aikanaan liian aikaisia, liian rohkeita tai yksinkertaisesti liian kummallisia menestyäkseen.
Vuonna 1968 Futuro yritti näyttää, miltä tulevaisuus voisi näyttää. Lähes 60 vuotta myöhemmin sen tärkein viesti ei ehkä olekaan sen muoto, vaan rohkeus kuvitella jotain, mitä ei vielä ole olemassa.
Lähteet
Helsinki Design Week – Suomalaisen muotoilun satumainen saaga laskeutuu Kaisaniemeen
Helsinki Design Week – Marimekko ja Futuro Helsinki Design Weekillä
Time Out Helsinki – UFO nähty Helsingissä
Arkkitehtuurimuseo – Futuro, Matti Suuronen 1968
- Futuro-talo on avoinna yleisölle 28.8.–6.9.2026 Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa Helsingissä.
Vierailu on maksuton, mutta sisäänpääsy edellyttää ennakkoilmoittautumista.
Paikka: Kaisaniemenranta 2, Helsinki
Aukiolo: 28.–30.8. klo 11–18, 31.8.–2.9. klo 10–18 ja 3.–6.9. klo 11–18.
Varaa ilmainen vierailu Helsinki Design Weekin sivulta ↩︎
