Kantatiellä 54 on kerätty kesän aikana yli 200 havaintoa hirvien ja peurojen tienylityksistä lämpökameran ja tekoälyn avulla. Riihimäkeläisen yrityksen kokeilu nostaa esiin kiinnostavan kysymyksen: miten eläinhavainto saadaan muuttumaan ajoissa autoilijan toiminnaksi?
Hirvivaaramerkki kertoo kuljettajalle, että tieosuudella on syytä varoa. Se ei kerro, milloin eläin lähestyy tietä.
Riihimäkeläinen Datatrap selvittää, miten eläinten liikkeistä saataisiin tarkempaa tietoa. Yritys on testannut lämpökameraa Riihimäen ja Lopen rajalla kantatiellä 54. Kamera havaitsee eläimen, tekoäly tunnistaa sen lämpökuvasta ja havainto siirtyy matkapuhelinverkon kautta yrityksen palvelimelle.
Kesällä kertyi yli 200 tienylityshavaintoa. Luku kuvaa havaittuja ylityksiä, ei välttämättä yhtä montaa eri eläintä. Seuranta jatkuu lokakuun loppuun.
Kokeilun kiinnostavin mahdollisuus liittyy tiedon käyttämiseen: voisiko kuljettaja saada varoituksen juuri silloin ja siinä paikassa, jossa eläimiä liikkuu?
Havainto tarvitsee vielä toimivan varoituksen
Nykyinen järjestelmä kerää ja välittää havaintoja. Yrityksen hahmottelemia tulevia käyttötapoja ovat puhelinsovellus ja tienvarren varoitusjärjestelmä.
Niiden vaikutusta kuljettajien käyttäytymiseen tai onnettomuuksien määrään ei ole vielä osoitettu. Eläimen tunnistaminen ja kolarin ehkäiseminen ovat eri vaiheita samassa ketjussa.
Mahdollisen varoituspalvelun arvioinnissa pitäisi siksi selvittää muutakin kuin tunnistusten määrä. Kuinka aikaisin tieto saadaan? Ehtiikö kuljettaja reagoida? Ymmärtääkö hän varoituksen yhdellä silmäyksellä?
Tien ylittäneen eläimen kirjaaminen tuottaa hyödyllistä seurantatietoa. Lähestyvän auton varoittaminen puolestaan vaatii, että tieto ehtii oikealle kuljettajalle ennen vaaratilannetta. Tämä on olennainen ero, kun kokeilun tuloksia aikanaan arvioidaan.
Syksyllä tuttu vaara korostuu
Hirvien liikkuminen lisääntyy syksyllä, ja eläimet ovat aktiivisia etenkin auringonnousun ja -laskun aikaan. Hämärä vaikeuttaa niiden havaitsemista.
Kamerakokeilun yhden tieosuuden havainnot painottuivat auringon ollessa lähellä horisonttia. Aineisto ei kuitenkaan osoita, että sama liikkumisrytmi toteutuisi kaikkialla.
Autoilijalle käytännön lähtökohta on jo tuttu: hirvivaara-alueella nopeuden alentaminen, tienvierustojen tarkkailu ja riittävä turvaväli antavat aikaa reagoida.
Varoituksen huomaaminen ei silti aina johda vauhdin vähentämiseen. Liikenneturvan elokuussa julkaisemassa kyselyssä noin joka neljäs autoileva vastaaja kertoi, ettei alenna nopeuttaan hirvivaaramerkin alueella. Kysely toteutettiin marraskuussa 2025, ja siihen vastasi 1 005 henkilöä, joista 81 prosenttia oli autoilevia.
Tulos perustuu vastaajien omaan ilmoitukseen. Se ei kerro, miten mahdolliseen eläinhavaintoon perustuvaan varoitukseen reagoitaisiin. Se antaa kuitenkin hyvän syyn ottaa kuljettajan toiminta mukaan uuden tekniikan arviointiin.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Kokeilu tarjoaa mahdollisuuden selvittää, miten paikallinen havaintotieto voisi täydentää liikenteen varoituksia. Jos järjestelmää kehitetään pidemmälle, hyötyä pitäisi arvioida tunnistamisen, viestinnän ja ajokäyttäytymisen kokonaisuutena.
Suomalaiselle teknologiayritykselle tämä tarkoittaa myös käytännön kehitystehtävää. Toimivan palvelun on yhdistettävä eläinhavainto sellaiseen viestiin, jonka kuljettaja ehtii ymmärtää ja ottaa huomioon turvallisesti.
Julkisten toimijoiden kannalta tärkeä kysymys on, missä järjestelmästä olisi eniten hyötyä. Yhden paikan onnistunut havaintojen keruu antaa perustan jatkokokeilulle. Laajempaa käyttöä varten tarvitaan näyttöä erilaisista tieympäristöistä ja olosuhteista.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Ota hirvivaaramerkki huomioon ajonopeudessa. Tarkkaavaisuus ja riittävä turvaväli täydentävät ennakointia.
- Kiinnitä syksyllä erityistä huomiota aamu- ja iltahämärään sekä tienvierustoihin.
- Arvioi uusia turvallisuusratkaisuja niiden osoitetun hyödyn perusteella. Tässä kokeilussa on kerätty eläinhavaintoja, mutta vaikutusta kolareihin ei vielä tunneta.
Toimituksen näkökulma
Riihimäen kokeilu nostaa esiin hyödyllisen mittarin liikenneteknologialle: mitä kuljettaja pystyy tekemään saamallaan tiedolla? Tunnistusten määrä kertoo järjestelmän havaintokyvystä, mutta turvallisuushyöty vaatii myös ajoissa välittyvän ja ymmärrettävän varoituksen. Seuraavassa vaiheessa kannattaa seurata, muuttuuko havainto kuljettajan ennakoinniksi. Ratkaiseva tulos syntyy auton ratissa.
Lähteet
- Yle: Tekoäly ja lämpökamera paljastivat hirvieläinten liikkumisrytmin Riihimäellä, 9.10.2026. Yle
- Liikenneturva: Joka neljäs ohittaa hirvivaaramerkin hiljentämättä, 24.8.2026. Liikenneturva
