Suomalaisesta varhaiskasvatuksesta on tullut kansainvälisesti kiinnostava vientituote. Helsingin yliopiston kanssa perustetun HEI Schools -yrityksen ratkaisuja hyödynnetään jo 50 maassa. Menestyksen taustalla on ajatus, joka saattaa tuntua suomalaisille itsestään selvältä: lapsi oppii parhaiten, kun hän saa leikkiä, kokeilla ja oivaltaa itse.
Suomessa arkinen asia on maailmalla arvokasta osaamista
Bangkokissa Thaimaassa avattiin syyskuussa uusi päiväkoti, jonka toiminta perustuu suomalaiseen varhaiskasvatusajatteluun.
Sen keskeinen idea ei ole opettaa lapsia lukemaan mahdollisimman varhain eikä täyttää päiviä aikuisen johtamilla tehtävillä.
Sen sijaan lapsia kannustetaan tutkimaan, leikkimään, osallistumaan ja löytämään vastauksia itse.
Suomessa tällainen ajattelu on tuttu osa varhaiskasvatusta. Maailmalla siitä on tullut kansainvälisesti kiinnostavaa osaamista, josta päiväkodit ja koulutusalan toimijat ovat valmiita maksamaan.
Bangkokin päiväkoti on osa suomalaisen HEI Schools -yrityksen kansainvälistä verkostoa. Helsingin yliopiston kanssa perustettu yritys vie maailmalle tutkimukseen perustuvaa varhaiskasvatusmallia, jonka vaikutus ulottuu jo 50 maahan.
Varsinaisia HEI Schools -päiväkoteja toimii maailmalla 27. Sen lisäksi yrityksen pedagogiikkaa, opetussuunnitelmia ja koulutusratkaisuja hyödynnetään huomattavasti laajemmin.
Kysyntä kertoo kiinnostavasta muutoksesta kansainvälisessä koulutusajattelussa.
Yhä useammin huomio kohdistuu siihen, millaisia valmiuksia lapselle kannattaa rakentaa jo ennen kouluikää – ja millaisin keinoin oppiminen tapahtuu parhaiten.
Miksi juuri suomalainen tapa kasvattaa kiinnostaa?
Monessa maassa koulutuksen onnistumista arvioidaan vahvasti sen perusteella, mitä lapsi osaa tietyssä iässä.
Suomalaisen varhaiskasvatuksen lähtökohta on laajempi.
Lapsen oppiminen nähdään osana kokonaisvaltaista kasvua, johon kuuluvat tiedollisten taitojen lisäksi tunne-elämä, vuorovaikutus, itseluottamus ja kyky toimia yhdessä muiden kanssa.
Tässä ajattelussa leikki ei ole tauko oppimisesta.
Se on yksi oppimisen tärkeimmistä tavoista.
Kun lapset rakentavat yhdessä, neuvottelevat leikin säännöistä tai yrittävät ratkaista eteen tulevan ongelman, he harjoittelevat samalla taitoja, joita tarvitaan myöhemmin koulussa ja työelämässä.
Leikki kehittää esimerkiksi vuorovaikutusta, luovuutta, ongelmanratkaisukykyä ja toisten ihmisten huomioon ottamista.
Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen professori Lasse Lipponen on yksi HEI Schoolsin perustajista. Hänen mukaansa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa olennaista on se, miten lapsi oppii, eikä ainoastaan se, mitä hän oppii.
Ajatuksessa on tärkeä ero.
Jos lapselle annetaan aina valmis vastaus, hän oppii vastauksen. Jos lapsi saa itse tutkia ja kokeilla, hän harjoittelee samalla uuden oppimista.
Tämä on yksi syy siihen, miksi suomalainen varhaiskasvatusajattelu kiinnostaa myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Lapsen ei tarvitse onnistua heti
Suomalaisen mallin kiinnostavimpiin piirteisiin kuuluu suhtautuminen epäonnistumiseen.
HEI Schoolsin pedagogiikassa lapsia kannustetaan tutkimaan, kokeilemaan ja yrittämään uudelleen, vaikka ensimmäinen ratkaisu ei toimisi.
Tavoitteena ei ole poistaa vaikeuksia oppimisesta, vaan auttaa lasta suhtautumaan niihin luontevana osana uuden oppimista.
Esimerkiksi matematiikan alkeita voidaan harjoitella leikin, rakentamisen tai erilaisten arjen tilanteiden kautta sen sijaan, että oppiminen perustuisi yksinomaan tehtäväkirjoihin.
Samalla lapsi oppii, että vaikealtakin tuntuva asia voi muuttua ymmärrettäväksi, kun sitä lähestyy toisella tavalla.
Oppimiseen liittyvillä myönteisillä kokemuksilla on merkitystä myös myöhemmin.
Lapsi, joka uskaltaa kysyä, kokeilla ja tehdä virheitä, saa kokemuksia omasta kyvystään oppia.
Juuri tällaisia valmiuksia tarvitaan maailmassa, jossa tieto muuttuu nopeasti ja valmiiden vastausten löytäminen on entistä helpompaa.
Suomalaista osaamista viedään maailmalle ilman suomalaisia päiväkotirakennuksia
HEI Schoolsin kansainvälinen kasvu ei tarkoita sitä, että suomalainen yritys rakentaisi ja johtaisi itse päiväkoteja kymmenissä eri maissa.
Sen liiketoimintamalli perustuu osaamisen siirtämiseen paikallisille toimijoille.
Yritys tarjoaa esimerkiksi opetussuunnitelmia, henkilöstön koulutusta, oppimisympäristöjen suunnittelua ja tukea päiväkotitoiminnan kehittämiseen.
Paikalliset yhteistyökumppanit vastaavat päiväkotien käytännön toiminnasta ja henkilöstön palkkaamisesta.
Näin suomalainen pedagogiikka voidaan yhdistää paikalliseen kieleen, kulttuuriin ja kasvatuksen käytäntöihin.
Tämä on koulutusviennin kannalta olennainen yksityiskohta.
Suomesta ei tarvitse viedä maailmalle kokonaisia päiväkoteja, vaan osaamista, jonka pohjalta paikalliset toimijat voivat rakentaa omaa varhaiskasvatustaan.
HEI Schools perustettiin vuonna 2015. Ensimmäinen yrityksen malliin perustuva päiväkoti avattiin Kiinassa vuonna 2017.
Sittemmin toimintaa on laajennettu päiväkotikonseptien lisäksi digitaalisiin oppimateriaaleihin, opettajien koulutukseen ja muihin varhaiskasvatuksen ratkaisuihin.
Yrityksellä on myös Lillipods-brändi, ja se tekee yhteistyötä korkeakoulujen kanssa Malesiassa ja Filippiineillä.
Kyse on siis laajemmasta koulutusalan liiketoiminnasta kuin pelkästä päiväkotien perustamisesta.
Miksi kiinnostus varhaiskasvatukseen kasvaa maailmalla?
Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys on noussut viime vuosikymmeninä yhä näkyvämmin kansainväliseen keskusteluun.
Yksi syy on työelämän muutos.
Kun yhä useampi vanhempi osallistuu työelämään, myös varhaiskasvatuspalvelujen tarve kasvaa.
Toinen syy liittyy lasten kehitykseen ja oppimiseen.
Varhaislapsuuden kokemuksilla on merkitystä myöhemmälle oppimiselle, hyvinvoinnille ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle.
Laadukas varhaiskasvatus voi myös auttaa kaventamaan lasten lähtökohtiin liittyviä eroja ennen koulunkäynnin aloittamista.
Samalla monissa maissa on pulaa koulutetusta varhaiskasvatushenkilöstöstä.
Tämä kasvattaa kiinnostusta ratkaisuihin, joissa yhdistyvät pedagoginen osaaminen, opettajien koulutus ja käytännössä hyödynnettävät opetussuunnitelmat.
Suomen vahvuus on erityisesti varhaiskasvatuksen pitkä tutkimusperinne ja järjestelmä, jossa leikki, lapsen osallisuus ja hyvinvointi kuuluvat kasvatuksen keskeisiin periaatteisiin.
Kansainvälinen kiinnostus ei kuitenkaan tarkoita, että suomalainen malli olisi sellaisenaan paras ratkaisu jokaisen maan jokaiseen päiväkotiin.
Varhaiskasvatuksen onnistuminen riippuu myös henkilöstön osaamisesta, resursseista, lasten tarpeista ja paikallisista olosuhteista.
Suomalaisen pedagogiikan kansainvälinen leviäminen osoittaa kiinnostusta mallia kohtaan, mutta sen vaikutuksia lasten oppimistuloksiin eri maissa on arvioitava erikseen.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomessa koulutusvienti yhdistetään usein yliopistoihin, korkeakouluihin ja koulutusalan teknologiaan.
HEI Schoolsin kansainvälinen toiminta osoittaa, että vientikelpoista osaamista syntyy myös varhaiskasvatuksesta.
Suomalaiselle taloudelle tämä avaa mahdollisuuksia palveluissa, joissa tärkein myytävä tuote ei ole fyysinen tavara vaan tutkimukseen, koulutukseen ja käytännön kokemukseen perustuva asiantuntemus.
Opetussuunnitelmat, opettajien täydennyskoulutus ja oppimisympäristöjen suunnittelu ovat esimerkkejä osaamisesta, jota voidaan tarjota kansainvälisille asiakkaille.
HEI Schoolsin tapauksessa yliopiston tutkimusosaaminen yhdistyy yritystoimintaan ja kansainväliseen jakeluun.
Suomelle tällainen yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden kehittää uusia vientialoja perinteisen teollisuuden ja teknologian rinnalle.
Samalla menestys muistuttaa suomalaisen varhaiskasvatuksen omasta arvosta.
Se, mikä täällä näyttäytyy tavallisena päiväkodin arkena, voi muualla olla tavoiteltu kasvatuksellinen uudistus.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
1. Leikki on tärkeä osa oppimista. Rakentelu, mielikuvitusleikit, kysymykset ja yhteinen tekeminen kehittävät taitoja, joita tarvitaan myös myöhemmässä elämässä. Oppiminen ei edellytä jatkuvaa aikuisen antamaa opetusta.
2. Lapsen oma oivallus on arvokas. Kun lapsi saa kokeilla eri ratkaisuja ja yrittää uudelleen, hän harjoittelee ongelmanratkaisua ja sinnikkyyttä. Kaikkea ei tarvitse osata heti.
3. Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on kansainvälisesti kiinnostavaa osaamista. Päiväkodin tavalliset toimintatavat, kuten leikkiin perustuva oppiminen ja lapsen osallistuminen, ovat osa laajempaa pedagogista ajattelua, jota hyödynnetään nyt myös ulkomailla.
Toimituksen näkökulma
Suomessa keskustellaan koulutuksesta usein ongelmien, resurssien ja oppimistulosten kautta. Samalla jää helposti huomaamatta, että osa suomalaisesta kasvatusosaamisesta on maailmalla haluttua. Kansainvälinen kiinnostus ei poista kotimaisen varhaiskasvatuksen haasteita, mutta antaa yhden syyn tarkastella sen vahvuuksia uudesta näkökulmasta. Erityisen kiinnostavaa on, että vientituotteen ytimessä on jotakin hyvin yksinkertaista: lapselle annetaan aikaa oppia lapsen tavalla.
Lähteet
- Helsingin yliopisto (14.10.2026): How do children learn? HEI Schools has an answer that is attracting global interest.
- Opetushallitus / Education Finland: HEI Schools.
- HEI Schools: Yrityksen viralliset verkkosivut.
- HEI Schools: Company – yrityksen tausta, perustaminen ja kansainvälinen toimintamalli.
- HEI Schools: Educational Solutions – varhaiskasvatusmallit, opetussuunnitelmat ja opettajien koulutusratkaisut.
