Kaupunginhallitus päätti maanantaina lahjoittaa Kiovaan ensihoitokalustoa, generaattoreita ja muita tarvikkeita yhteensä noin 94 000 euron arvosta. Päätös osoittaa, kuinka Suomessa tarpeettomaksi jäänyt kalusto voidaan hyödyntää siellä, missä sille on edelleen tarvetta.
Ambulanssi voi Suomessa tulla käyttöikänsä päähän, vaikka sillä olisi vielä käyttöarvoa muualla.
Juuri tähän ajatukseen perustuu Helsingin kaupunginhallituksen maanantaina 19. lokakuuta tekemä päätös.
Kaupunki lahjoittaa Ukrainaan pelastuslaitoksensa ambulansseja, joita ei enää tarvita Helsingin omassa toiminnassa.
Lahjoitukseen sisältyy myös kolme generaattoria sekä pieni määrä muuta irtainta omaisuutta.
Kalusto on tarkoitettu Kiovan kaupungille.
Päätös jatkaa Helsingin ja Ukrainan pääkaupungin välistä yhteistyötä tilanteessa, jossa ensihoidon ja muiden yhteiskunnan välttämättömien toimintojen turvaaminen on Ukrainassa poikkeuksellisen tärkeää.
Suomessa tarpeettomasta kalustosta voi olla suuri apu muualla
Ambulanssi on paljon enemmän kuin tavallinen kuljetusajoneuvo.
Se on suunniteltu potilaiden turvalliseen kuljettamiseen sekä ensihoidon tarpeisiin. Siksi käytöstä poistuvan ambulanssin mahdollinen jatkokäyttö voi olla arvokkaampaa kuin pelkkä ajoneuvon rahallinen arvo.
Helsingin lahjoituksen keskeinen ajatus onkin käytettävissä olevan kaluston hyödyntäminen uudessa ympäristössä.
Kaupunki luovuttaa sellaisia ambulansseja, joille ei enää ole tarvetta sen omassa toiminnassa.
Tämä ei tarkoita, että kaupungin nykyisessä käytössä tarvittavia ambulansseja siirrettäisiin pois helsinkiläisten ensihoidosta.
Lahjoitettavien ambulanssien tarkkaa lukumäärää ei yksilöity kaupungin maanantaina julkaisemassa päätöstiedotteessa.
Kaupunginhallituksen päätöksen perusteella voidaan kuitenkin vahvistaa, että kyse on ambulansseista ja muusta käyttökelpoisesta kalustosta, jonka yhteisarvoksi on ilmoitettu noin 94 000 euroa.
Mukaan lähtee myös kolme generaattoria
Ambulanssien lisäksi lahjoitukseen sisältyy kolme generaattoria.
Generaattori on laite, jolla voidaan tuottaa sähköä silloin, kun tavanomainen sähkönsyöttö ei ole käytettävissä.
Sähköntuotannon varajärjestelyt ovat tärkeitä esimerkiksi terveydenhuollossa ja muissa tehtävissä, joissa laitteiden toimintaa ei voida keskeyttää.
Kiovan kannalta generaattorit voivat siten olla arvokkaita erityisesti tilanteissa, joissa sähkönjakelussa esiintyy häiriöitä.
Kaupunki ei kuitenkaan ole tiedotteessaan yksilöinyt, mihin toimipisteisiin generaattorit sijoitetaan tai mihin tehtäviin juuri lahjoitettavat ambulanssit osoitetaan.
Siksi kaluston tulevia käyttökohteita ei voida vielä kuvata varmoina.
Lahjoituksen merkitys perustuu siihen, että Kiovan kaupunki saa käyttöönsä kalustoa, jonka hankkiminen uutena edellyttäisi erillisiä resursseja.
Helsinki ja Kiova ovat rakentaneet yhteistyötä jo aiemmin
Maanantain lahjoituspäätös ei syntynyt tyhjästä.
Helsinki ja Kiova ovat vahvistaneet keskinäistä yhteistyötään, ja kaupungit ovat allekirjoittaneet yhteistyöasiakirjan.
Elokuussa Helsingin pormestari Daniel Sazonov vieraili Kiovassa Ukrainan itsenäisyyspäivän yhteydessä.
Matkan aikana hän kertoi Helsingin aikomuksesta lahjoittaa Kiovalle kuusi ambulanssia.
Samassa yhteydessä Helsinki ilmoitti selvittävänsä mahdollisuuksia auttaa Ukrainaa myös muulla kalustolla, esimerkiksi generaattoreilla ja linja-autoilla.
Lokakuun kaupunginhallituksen päätös on konkreettinen jatko tälle yhteistyölle.
On silti tärkeää erottaa toisistaan aiempi ilmoitus kuuden ambulanssin lahjoitusaikeesta ja nyt tehty virallinen päätös.
Maanantain tiedote ei vahvista ambulanssien lopullista lukumäärää eikä sitä, että ajoneuvot olisi jo toimitettu perille.
Uutinen koskee kaupunginhallituksen tekemää lahjoituspäätöstä.
Helsinki on lahjoittanut ambulansseja Ukrainaan aikaisemminkin
Käytöstä poistuvan ensihoitokaluston luovuttaminen Ukrainaan ei ole Helsingille uusi toimintatapa.
Marraskuussa 2022 kaupunginhallitus päätti lahjoittaa Ukrainan pelastustoimelle viisi ambulanssia, joiden yhteisarvoksi arvioitiin noin 60 000 euroa.
Tuolloin lahjoitettavat ajoneuvot olivat jääneet Helsingin pelastuslaitokselle tarpeettomiksi uuden kaluston käyttöönoton jälkeen.
Vuoden 2022 päätösaineistossa kuvattiin myös ensihoitoyksiköiden tyypillistä käyttökiertoa.
Ambulanssi saattoi toimia ensin varsinaisessa ensihoitokäytössä noin kolme vuotta ja sen jälkeen varayksikkönä vielä useita vuosia.
Kun uudempaa kalustoa otettiin käyttöön, vanhojen yksiköiden hyödyntämiselle voitiin etsiä uusia vaihtoehtoja.
Tämä antaa taustaa myös nykyisen lahjoituspäätöksen merkitykselle.
Kyse on toimintatavasta, jossa julkisen sektorin omaisuudelle pyritään löytämään mielekäs jatkokäyttö sen jälkeen, kun se ei enää palvele alkuperäistä tehtäväänsä.
Kaluston arvo ei kerro sen koko merkitystä
Noin 94 000 euroa on julkistalouden mittakaavassa rajallinen summa.
Se ei kuitenkaan yksin kerro, millainen arvo lahjoituksella voi olla vastaanottajalle.
Ambulanssin hyöty riippuu siitä, mihin tehtäviin se soveltuu, missä kunnossa se on ja kuinka hyvin sitä pystytään ylläpitämään.
Generaattorin merkitys puolestaan voi korostua juuri silloin, kun tavallinen sähkönsyöttö ei toimi.
Tämän vuoksi lahjoituksen todellista hyötyä ei voida arvioida vain ilmoitetun euromäärän perusteella.
Samalla on muistettava, että käytettyjen laitteiden lahjoittaminen ei automaattisesti tee niistä käyttövalmiita uudessa ympäristössä.
Ajoneuvot ja generaattorit tarvitsevat myös huoltoa, käyttöön soveltuvia järjestelyjä sekä tarvittavaa osaamista.
Helsinki ei ole vielä kertonut maanantain päätöksen yhteydessä yksityiskohtaista aikataulua kaluston kuljettamisesta tai käyttöönotosta Kiovassa.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Helsingin päätös on esimerkki siitä, kuinka suomalaiset kaupungit voivat osallistua kansainväliseen auttamistyöhön omien resurssiensa avulla.
Tällainen apu eroaa rahallisesta avustuksesta.
Sen sijaan, että kaupunki hankkisi lahjoitettavaksi kokonaan uutta kalustoa, se hyödyntää omaisuutta, jolle ei enää ole tarvetta sen omissa palveluissa.
Samalla päätös liittyy laajempaan kysymykseen julkisen omaisuuden elinkaaresta.
Käytöstä poistaminen ei aina tarkoita, ettei laitteella tai ajoneuvolla olisi enää arvoa.
Kun kalusto on toimintakuntoista ja vastaanottajalla on sille todellinen tarve, sen käyttöikää voidaan jatkaa toisaalla.
Helsingin ja Kiovan yhteistyö näyttää, kuinka tällainen ajattelu voi saada myös kansainvälisen ulottuvuuden.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
1. Käytöstä poistettu ei aina tarkoita käyttökelvotonta. Julkisissa palveluissa kalustoa uusitaan toiminnallisten tarpeiden perusteella. Vanha ajoneuvo tai laite voi silti soveltua toiseen käyttötarkoitukseen.
2. Käytännön apu voi olla muutakin kuin rahaa. Ambulanssit, generaattorit ja muu kalusto voivat palvella konkreettisia tarpeita, kun vastaanottajalla on mahdollisuus ottaa ne käyttöön.
3. Lahjoituspäätös ja toimitus ovat eri asioita. Helsingin kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen kaluston luovuttamisesta. Ajoneuvojen toimitusaikataulusta tai käyttöönotosta Kiovassa ei ole vielä vahvistettua tietoa.
Toimituksen näkökulma
Kun yhteiskunnassa puhutaan avustamisesta, huomio keskittyy usein siihen, kuinka paljon uutta rahaa voidaan käyttää. Helsingin päätös muistuttaa toisenlaisesta mahdollisuudesta: joskus apua löytyy jo olemassa olevasta omaisuudesta. Julkisen kaluston elinkaarta kannattaa tarkastella paitsi hankinnan ja poistamisen myös mahdollisen jatkokäytön näkökulmasta. Parhaimmillaan toisessa paikassa tarpeettomaksi jäänyt väline voi auttaa turvaamaan välttämättömiä palveluja toisaalla. Hyödyllinen ratkaisu ei aina edellytä uuden rakentamista, vaan olemassa olevan arvon tunnistamista.
Lähteet
- Helsingin kaupunki, 19.10.2026: Helsinki lahjoittaa ensihoitoyksiköiden kalustoa Ukrainaan.
- Helsingin kaupunki, 2026: Helsingin pormestari Sazonov vieraili Kiovassa Ukrainan itsenäisyyspäivänä.
- Helsingin kaupunginhallitus, 28.11.2022: Ensihoitoyksiköiden lahjoitus Ukrainan pelastustoimelle.
