Suomessa käydään parhaillaan keskustelua talouskasvusta, työpaikoista ja julkisen talouden tulevaisuudesta. Samalla taustalla tapahtuu muutos, joka voi vaikuttaa kaikkiin näihin asioihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan vain 11 prosenttia suomalaisorganisaatioista hyödyntää tekoälyä strategisesti kilpailuedun rakentamiseen. Luku kertoo paljon enemmän Suomen tulevaisuudesta kuin pelkästä teknologiasta.

Suomalaiset yritykset eivät ole jättäneet tekoälyä huomiotta. Päinvastoin. Lähes 40 prosenttia yrityksistä aikoo kasvattaa tekoälyinvestointejaan vähintään 25 prosenttia seuraavan kahden vuoden aikana. Yritykset käyttävät jo nyt tekoälyä markkinoinnissa, asiakaspalvelussa, analytiikassa, ohjelmistokehityksessä ja sisällöntuotannossa.

Silti tutkimuksen luvut kertovat, että suurin osa yrityksistä on vasta harjoittelemassa.

Peräti 70 prosenttia yrityksistä kertoo, ettei tekoäly ole vielä kasvattanut liikevaihtoa. Lisäksi 68 prosenttia ei ole saavuttanut merkittäviä kustannussäästöjä. Samaan aikaan vain 11 prosenttia organisaatioista käyttää tekoälyä tavalla, joka on sidottu suoraan liiketoimintastrategiaan, asiakasarvon luomiseen tai kilpailuedun rakentamiseen.

Tämä saattaa kuulostaa ristiriitaiselta, mutta todellisuudessa kyseessä on lähes jokaisen suuren teknologisen murroksen alkuvaihe.

Kun internet saapui yrityksiin, ensimmäinen hyöty oli sähköposti. Vasta vuosia myöhemmin syntyivät verkkokaupat, digitaaliset palvelut ja kokonaan uudet toimialat. Nyt monet yritykset käyttävät tekoälyä nopeuttamaan olemassa olevaa työtä. Todellinen muutos voi kuitenkin alkaa vasta silloin, kun yritykset alkavat rakentaa kokonaan uusia tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja tekoälyn ympärille.

Juuri siksi tämä tutkimus ei ole ensisijaisesti tekoälyuutinen.

Se on uutinen Suomen kilpailukyvystä.

Kyse ei ole enää teknologiasta

Suomessa puhutaan paljon siitä, viekö tekoäly työpaikkoja. Tärkeämpi kysymys voi olla, syntyykö tekoälyn avulla uusia työpaikkoja nopeammin kuin vanhoja katoaa.

Suomen talouden suurimpia ongelmia ei tällä hetkellä ole työhalujen puute tai osaamisen puute. Suurin haaste on pitkään ollut tuottavuuden hidas kasvu.

Hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan lopulta työn tuottavuudella. Mitä enemmän yritykset pystyvät luomaan arvoa samalla työmäärällä, sitä enemmän syntyy verotuloja, investointeja, palkankorotuksia ja uusia työpaikkoja.

Tämän vuoksi tekoälyä ei pitäisi nähdä vain teknologiana.

Se kannattaa nähdä mahdollisena tuottavuustyökaluna, joka voi vaikuttaa koko kansantalouteen.

Jos suomalainen insinööri, myyjä, markkinoija, lääkäri tai yrittäjä pystyy tekemään työnsä tehokkaammin, vaikutukset eivät jää yksittäiseen yritykseen. Ne heijastuvat koko yhteiskuntaan.

Kuka opettaa tulevaisuuden taidot?

Tutkimus nostaa esiin myös kysymyksen, josta puhutaan vielä yllättävän vähän.

Kenen vastuulla tekoälyn käyttö on?

Työnantajat odottavat usein oppilaitoksia. Oppilaitokset yrittävät pysyä kehityksen mukana. Työntekijät puolestaan odottavat työnantajilta koulutusta.

Todellisuudessa kukaan ei voi odottaa muita.

Tekoälyosaamisesta voi tulla tämän vuosikymmenen tärkein työelämätaito samalla tavalla kuin tietokoneen käyttö oli 1990-luvulla tai internetin hyödyntäminen 2000-luvun alussa.

Suurin riski ei ehkä ole se, että tekoäly korvaa ihmisen.

Suurin riski voi olla se, että ihminen korvataan toisella ihmisellä, joka osaa hyödyntää tekoälyä paremmin.

Mitä tämä merkitsee Suomelle? 

Suomi on aiemmin rakentanut menestystään koulutuksen, teknologian ja innovaatioiden varaan. Nyt edessä voi olla seuraava vastaava murros.

Jos suomalaisyritykset onnistuvat hyödyntämään tekoälyä kilpailijamaita tehokkaammin, vaikutukset voivat näkyä tuottavuudessa, viennissä, investoinneissa ja uusissa kasvuyrityksissä.

Jos taas kehitys jää hitaaksi, vaarana on, että arvokkaimmat innovaatiot, investoinnit ja työpaikat syntyvät muualla.

Kyse ei siis ole pelkästään yritysten kilpailusta.

Kyse voi olla koko Suomen kilpailukyvystä.

Mitä tämä merkitsee lukijalle? 

• Tekoälytaidoista voi tulla yksi tärkeimmistä työelämän kilpailueduista tulevina vuosina. 

• Yhä useammat työtehtävät muuttuvat teknologian avulla tehokkaammiksi ja nopeammiksi. 

• Uusien työkalujen opettelu voi vahvistaa omaa asemaa työmarkkinoilla. 

Toimituksen näkökulma 

Tekoälystä käytävä keskustelu keskittyy usein siihen, viekö teknologia työpaikkoja vai luoko se uusia. Se on ymmärrettävää, mutta samalla vaarana on, että huomio kiinnittyy väärään kysymykseen. 

Tällä hetkellä merkittävin muutos ei näytä olevan työpaikkojen katoaminen. Suurempi muutos näyttää olevan se, että tekoäly alkaa kasvattaa eroja yritysten, organisaatioiden ja työntekijöiden välillä. 

Yritys, joka hyödyntää tekoälyä tehokkaasti, voi tehdä enemmän samalla henkilöstömäärällä kuin kilpailijansa. Se voi analysoida tietoa nopeammin, tuottaa sisältöä tehokkaammin, palvella asiakkaita paremmin ja tehdä päätöksiä aiempaa laajemman tiedon pohjalta. Samalla yritys, joka ei ota uusia työkaluja käyttöön, joutuu kilpailemaan yhä haastavammasta asemasta. 

Historiasta löytyy useita vastaavia murroksia. Teollistuminen muutti tuotannon. Tietokoneet muuttivat toimistotyön. Internet muutti tiedon liikkumisen ja kaupankäynnin. Jokaisen murroksen aikana löytyi voittajia ja häviäjiä. Yhteistä niille oli, että suurimmat hyödyt menivät yleensä niille, jotka omaksuivat muutoksen ensimmäisten joukossa. 

Tekoäly voi olla vielä laajempi muutos kuin yksikään näistä. 

Ensimmäistä kertaa teknologia ei kosketa vain yhtä toimialaa tai ammattiryhmää. Se vaikuttaa lähes kaikkiin. Toimittaja, markkinoija, ohjelmistokehittäjä, juristi, opettaja, myyjä, analyytikko ja yrittäjä kohtaavat saman kysymyksen: miten tätä työkalua kannattaa käyttää omassa työssä? 

Tästä syystä tekoälykeskustelu ei ole ensisijaisesti teknologiakeskustelua. Se on osaamiskeskustelua. 

Suomen näkökulmasta kysymys on erityisen tärkeä. Suomen talouskasvu on ollut pitkään vaatimatonta, työikäisen väestön määrä kasvaa hitaasti ja kansainvälinen kilpailu kovenee jatkuvasti. Samalla yrityksiltä odotetaan enemmän tuottavuutta ilman vastaavaa resurssien kasvua. 

Juuri tässä tekoäly voi tarjota merkittävän mahdollisuuden. 

Jos suomalaiset yritykset onnistuvat hyödyntämään tekoälyä kilpailijamaita nopeammin, vaikutukset voivat näkyä laajasti koko yhteiskunnassa. Tuottavuuden kasvu voi vahvistaa yritysten kilpailukykyä, lisätä investointeja ja luoda uusia työpaikkoja. Se voisi olla yksi harvoista keinoista parantaa talouskasvua ilman suuria rakenteellisia muutoksia. 

Samalla syntyy kuitenkin uusi riski. Jos osa yrityksistä ja työntekijöistä omaksuu teknologian nopeasti ja osa jää kehityksestä jälkeen, voi syntyä uudenlainen osaamiskuilu. Ero ei silloin muodostu koulutustasosta tai toimialasta, vaan kyvystä hyödyntää uusia työkaluja tehokkaasti. 

Tämän vuoksi vastuu ei voi olla pelkästään yksilöllä. Yritysten on investoitava henkilöstönsä osaamiseen. Oppilaitosten on päivitettävä opetustaan vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeita. Myös yhteiskunnan on huolehdittava siitä, että mahdollisimman moni pysyy mukana muutoksessa. 

Aikanaan tietokoneiden käyttötaidosta tuli työelämän perustaito. Sen jälkeen sama tapahtui internetille. Nyt näyttää yhä todennäköisemmältä, että tekoälystä tulee seuraava perustaito. 

Siksi tämän uutisen tärkein kysymys ei ehkä ole, kuinka moni yritys käyttää tekoälyä tänään. 

Tärkeämpi kysymys on, kuinka moni suomalainen yritys on valmis siihen työelämään, joka on edessä viiden vuoden kuluttua. 

Siihen vastaukseen voi kätkeytyä merkittävä osa Suomen seuraavan vuosikymmenen kilpailukyvystä. 

Lähteet: AI Finland, OECD, World Economic Forum, McKinsey & Company, PwC, IMF