Majakat ovat vain jäävuoren huippu. Suomessa on yllättävän paljon rakennuksia, jotka ovat vaihtaneet alkuperäisen tehtävänsä matkailuelämykseksi. Moni niistä olisi vielä muutama vuosikymmen sitten ollut suljettu tavalliselta matkailijalta.
Majakat – yö keskellä merta
Majakka ei ole pelkkä torni vaan pieni omavarainen yhteisö. Ennen sähköisiä navigointijärjestelmiä majakanvartijat asuivat perheineen kuukausia tai jopa vuosia eristyksissä merellä. Samassa rakennuksessa elettiin, tehtiin töitä, kasvatettiin lapsia ja pidettiin yllä valoa, joka pelasti laivoja karikoilta.
Nykyään osa näistä rakennuksista on avattu matkailijoille.
Bengtskär (Kemiönsaari)
Pohjoismaiden korkein majakka kohoaa 52 metriä merenpinnan yläpuolelle. Rakennus valmistui vuonna 1906, ja se tunnetaan myös jatkosodan aikaisista taisteluista. Vieraat voivat yöpyä entisissä majakanvartijoiden huoneissa, käyttää graniittisaunaa ja nousta torniin myös iltaisin, kun päivävieraat ovat poistuneet.
Kylmäpihlaja (Rauma)
1900-luvun alun majakka toimii nykyään hotellina. Huoneiden ikkunoista avautuu lähes esteetön näkymä Selkämerelle, ja kallioinen ympäristö tekee paikasta yhden Suomen erikoisimmista kesämajoituksista.
Isokari (Uusikaupunki)
Vuonna 1833 valmistunut majakka kuuluu Suomen vanhimpiin edelleen käytössä oleviin merimerkkeihin. Vierailijat voivat yöpyä vanhoissa rakennuksissa ja tutustua saaren lintuluontoon sekä kalastushistoriaan.
Majakoiden viehätys ei synny ylellisyydestä vaan siitä, että meri ympäröi vierasta joka suunnasta. Päivän aikataulun määräävät sää, valo ja aallot.
Luotsiasemat – merenkulun näkymättömät sankarit
Jos majakan tehtävä oli näyttää suunta, luotsin tehtävä oli viedä alus turvallisesti satamaan.
Luotsit nousivat liikkuviin laivoihin vaikeissa sääolosuhteissa ja tunsivat jokaisen karikon, väylän ja virtauksen. Luotsiasemat rakennettiin paikkoihin, joista oli esteetön näkymä merelle.
Luotsihotelli, Hailuoto
Hailuodon Marjaniemessä sijaitseva entinen luotsiasema toimii nykyään hotellina aivan toimivan majakan vieressä. Rakennuksessa on säilytetty alkuperäisen työympäristön tunnelma: suuret merelle avautuvat ikkunat, yksinkertainen arkkitehtuuri ja avoin horisontti kertovat ajasta, jolloin luotsit tarkkailivat laivaliikennettä ympäri vuorokauden.
Täällä matkailija ei vain yövy hotellissa, vaan paikassa, jossa tehtiin yhtä Suomen vaativimmista ammateista.
Rautatieasemat – höyryvetureiden aikakauden muistomerkit
1800-luvun lopulla rautatie muutti Suomen. Jokainen asema oli kylän portti maailmaan.
Monet pienet asemarakennukset ovat säilyneet, vaikka lipunmyynti on loppunut vuosikymmeniä sitten. Osa toimii nykyään majataloina, kahviloina, kulttuuritiloina tai yksityisinä majoituskohteina.
Vanhojen asemien tunnistaa korkeista odotussaleista, koristeellisista puuosista, leveistä räystäistä ja rakennusten lämpimästä mittakaavasta.
Yöpyminen vanhassa asemassa on samalla aikamatka aikaan, jolloin junan saapuminen oli päivän suurin tapahtuma.
Tämä on Suomessa vielä pitkälti hyödyntämätön matkailukonsepti, joka voisi kiinnostaa erityisesti kulttuurimatkailijoita ja rautatiehistoriasta kiinnostuneita.
Kartanot – enemmän kuin Haikko
Haikon Kartano on tunnetuin, mutta se on vain yksi pitkästä kartanoperinteestä.
Mustion Linna (Raasepori)
1700-luvulla rakennettu kartanomiljöö on yksi Suomen arvokkaimmista. Vieraat voivat yöpyä historiallisessa ympäristössä, kävellä englantilaistyylisessä puistossa ja tutustua kartanon historiaan, joka ulottuu autonomian aikaan asti.
Vanajanlinna (Hämeenlinna)
Vaikka nimi viittaa linnaan, kyseessä on 1920-luvulla rakennettu kartanomainen kokonaisuus golfkenttineen ja puistoineen. Rakennus yhdistää suomalaisen historian ja modernin hotellin.
Tertin Kartano (Mikkeli)
Sukutilana vuosisatoja toiminut kartano tunnetaan erityisesti lähiruoasta, puutarhoista ja vanhasta pihapiiristä. Majoitus tarjoaa mahdollisuuden viettää yö keskellä Saimaan kulttuurimaisemaa.
Fagervikin Kartano (Inkoo)
Yksi Suomen parhaiten säilyneistä ruukkikylistä, jossa kartano, kirkko, puisto ja vanhat rakennukset muodostavat lähes muuttumattoman 1700-luvun miljöön.
Kartanoissa viehättää se, että ne eivät ole museoita vaan eläviä ympäristöjä, joissa historia näkyy portaissa, puulattioissa, kirjastoissa ja puistoissa.
Muita yllättäviä majoituksia
Entinen vankila
Hotel Katajanokka Helsingissä toimii entisessä lääninvankilassa. Vanhat sellit on yhdistetty hotellihuoneiksi, mutta tiiliseinät, käytävät ja vankilan muurit ovat edelleen osa kokemusta.
Ruukkimiljööt
Noormarkun Ahlströmin ruukki tarjoaa mahdollisuuden yöpyä historiallisessa teollisuusympäristössä, jossa yhdistyvät suomalainen teollisuushistoria, puistot ja arkkitehtuuri.
Vanhat pappilat
Useissa suomalaisissa kunnissa entiset pappilat on muutettu boutique-hotelleiksi tai majataloiksi. Niissä yhdistyvät korkeat huoneet, vanhat puutarhat ja rauhallinen maaseutumiljöö.
Puutalokorttelit
Esimerkiksi Rauman ja Porvoon vanhoissa puutalokaupungeissa voi yöpyä rakennuksissa, joiden historia ulottuu satojen vuosien taakse. Jokainen huone on erilainen, ja ikkunasta avautuu näkymä kujille, jotka ovat säilyneet lähes muuttumattomina.
Toimituksen havainto
Suomi tunnetaan maailmalla saunoista ja mökeistä, mutta todellinen matkailuvaltti saattaa löytyä rakennuksista, joiden alkuperäinen tehtävä on jo päättynyt.
Majakka ei enää johda laivoja, luotsiasema ei seuraa meriliikennettä eikä asemarakennuksessa myydä junalippuja.
Silti ne tekevät edelleen samaa asiaa kuin ennenkin: johdattavat ihmisiä uusiin paikkoihin – tällä kertaa matkailijoina eikä merenkulkijoina
Lähteet
- Bengtskärin majakka
- Kylmäpihlajan majakka
- S/S Ukkopekka ja Seilin historiaa koskevat aineistot
- Haikon Kartano
- Valtion rakennusperintöä koskevat aineistot (Museovirasto)
- Kohteiden omat historia- ja matkailuaineistot
