Uusikaupunkilainen Eemeli Savolainen, 18, ei hakenut viime kesäksi tavallista kesätyöpaikkaa. Sen sijaan hän kiersi torjumassa haitallisia vieraslajeja mobiilipelin avulla ja sai työstään palkkioita. Hän oli yksi tuhansista osallistujista, joiden yhteinen työ näkyi eri puolilla Suomea sekä Ruotsissa ja Norjassa.
Kesätyö ei aina tarkoita työvuorolistoja, yhtä työpaikkaa ja etukäteen sovittuja työaikoja.
Eemeli Savolaisen kesään kuuluivat viikate, ulkona liikkuminen ja matkat eri paikkakunnille.
Hän teki vieraslajien torjuntatöitä kotikaupunkinsa Uudenkaupungin lisäksi Turussa, Eurassa, Eurajoella ja Raumalla.
Työ löytyi puhelimesta.
Tamperelaisen Crowdsorsan kehittämässä mobiilipelissä kunnat tarjoavat osallistujille tehtäviä, joissa haitallisia vieraslajeja poistetaan ennalta määritellyiltä alueilta.
Hyväksytystä työstä maksetaan palkkio.
Savolainen oli aloittanut vieraslajien torjunnan muutamaa vuotta aikaisemmin yhdessä isänsä kanssa. Viime kesänä hän teki töitä pääasiassa itsenäisesti, toisinaan kavereiden seurassa.
Työstä oli vähitellen tullut hänelle kesätyön kaltainen ansaintatapa.
Tänä vuonna hän ei edes hakenut muita kesätöitä.
Kesätyö vei viikatteen kanssa eri puolille Lounais-Suomea
Savolaisen esimerkissä kiinnostavaa on työn poikkeuksellinen yhdistelmä.
Siinä yhdistyvät mobiilipeli, perinteinen käsityö ja mahdollisuus ansaita rahaa.
Puhelin kertoo, missä tehtäviä on tarjolla. Varsinainen työ tehdään luonnossa.
Haitallisten vieraskasvien poistaminen ei välttämättä ole kevyttä puuhaa.
Kasvustot voivat olla laajoja, maasto vaihtelevaa ja torjuntatyö fyysisesti vaativaa.
Savolainen kertoo käyttäneensä työssään paljon viikatetta.
Hänen mukaansa palkkio on tärkeä motivaattori. Parhaimmillaan työstä on voinut saada hyvän tuntiansion.
Samalla hän on saanut viettää aikaa ulkona ja tehdä jotakin ympäristön kannalta hyödyllistä.
Tarkkaa henkilökohtaista kokonaisansiota tai keskimääräistä tuntipalkkaa ei ole julkaistu, joten hänen kokemustaan ei voi yleistää kaikkien osallistujien ansioihin.
Tarina kuitenkin osoittaa, että vieraslajien torjunnasta on muodostunut joillekin nuorille merkittävä kesäinen tekemisen ja ansaitsemisen muoto.
18-vuotias Eemeli Savolainen vieraslajien torjuntatyössä tienvarressa. Crowdsorsan mobiilipelin avulla hän löysi kesäksi palkallisia torjuntatehtäviä useilta paikkakunnilta. Kuvassa Eemeli seisoo komealupiinien keskellä torjuntaväline kädessään. Kuva: Eemeli Savolainen / Crowdsorsa.
Mobiilipeli sai Suomessa mukaan yli 2 400 ihmistä
Savolainen ei ollut yksittäinen poikkeus.
Crowdsorsan ilmoittamien kausitilastojen mukaan sen vieraslajitehtäviin osallistui kesällä Suomessa 2 427 henkilöä.
Heistä 38 prosenttia oli 13–19-vuotiaita.
Toimintaa oli kaikkiaan 105 suomalaisessa kunnassa tai kaupungissa.
Torjuttua vieraskasvialuetta kertyi noin 2,75 miljoonaa neliömetriä.
Hyväksytystä työstä maksettiin osallistujille yhteensä 201 910 euroa.
Osallistujia Suomessa
2 427
Nuorten osuus (13–19 v.)
38 %
Torjunta-aluetta
2,75 milj. m²
Palkkioita maksettu
201 910 €
Crowdsorsan ilmoittamat Suomen kauden 2026 tulokset. Luvut eivät sisällä Ruotsin ja Norjan toimintaa.
Tulokset ovat huomattavia erityisesti siksi, että kyse ei ole vain ympäristöhavaintojen ilmoittamisesta.
Osallistujat ovat tehneet käytännön torjuntatyötä maastossa.
Pelillisyys auttaa löytämään tehtäviä ja seuraamaan omaa tekemistä, mutta kasvien poistaminen vaatii edelleen fyysistä työtä.
Kolmessa maassa mukana yli 3 500 ihmistä
Crowdsorsan toimintaa järjestettiin kesällä Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa.
Kolmessa maassa tehtäviin osallistui yhteensä 3 512 henkilöä.
Heistä keskimäärin 41 prosenttia oli 13–19-vuotiaita.
Torjuttua kasvualuetta kertyi noin 3,33 miljoonaa neliömetriä.
Palkkioita maksettiin yhteensä 246 382 euroa.
Suurin osa torjuntatyöstä tehtiin Suomessa.
Ruotsissa mukana oli 15 kuntaa ja Norjassa kahdeksan.
Suomessa osallistujat keräsivät vieraskasvien lisäksi espanjansiruetanoita. Niitä kertyi 15 kunnasta yhteensä 1 044 litraa.
Tulokset kuvaavat tehtyjen torjuntatoimien laajuutta.
Ne eivät kuitenkaan yksin osoita, että vieraslajit olisivat hävinneet käsitellyiltä alueilta pysyvästi.
Monien haitallisten kasvilajien torjunta vaatii toistuvaa työtä useiden kasvukausien aikana.
Kunta määrittelee tehtävän, osallistuja valitsee ajankohdan
Crowdsorsan toimintamalli eroaa tavanomaisesta kausityöstä.
Kaupunki tai kunta määrittelee torjuttavat alueet, lajit ja käytettävissä olevan palkkiobudjetin.
Sovelluksen käyttäjät voivat valita tarjolla olevista tehtävistä itselleen sopivia.
Tämä mahdollistaa osallistumisen myös silloin, kun käytettävissä on vain muutama tunti kerrallaan.
Mallin etuna on, että torjuntaan voidaan saada paljon ihmisiä samaan aikaan, esimerkiksi silloin, kun kasvit on tärkeää poistaa ennen siementen kypsymistä.
Lisäksi hajallaan sijaitsevia kasvustoja voidaan käsitellä ilman, että jokaiselle alueelle tarvitaan erillistä vakituista työntekijää.
Sovelluksen käyttäminen ei silti tarkoita, että kuka tahansa voisi ryhtyä poistamaan kasveja mistä tahansa.
Torjunta perustuu tehtäviin, joissa alueet ja toimintatavat on määritelty etukäteen.
Osallistujien on noudatettava tehtäväkohtaisia ohjeita ja turvallisia työtapoja.
Luonnonsuojelusta tuli myös uudenlainen ansaintamahdollisuus
Vieraslajien torjuntaan liittyy tavallisesti mielikuva talkootyöstä.
Luontoa autetaan vapaaehtoisesti, usein yhdistysten tai paikallisten yhteisöjen järjestämissä tapahtumissa.
Crowdsorsan malli tuo rinnalle taloudellisen kannustimen.
Se ei tee osallistujien ympäristötyöstä vähemmän merkityksellistä.
Päinvastoin palkkio voi houkutella mukaan ihmisiä, jotka eivät muuten käyttäisi kesäänsä vieraslajien poistamiseen.
Nuorelle ansaintamahdollisuus voi olla tärkeä erityisesti silloin, kun perinteistä kesätyöpaikkaa ei löydy tai työaikoja halutaan sovittaa muuhun elämään.
Mallia ei kuitenkaan pidä rinnastaa automaattisesti työsuhteeseen.
Osallistumisen ehdot, palkkion määrä ja verotus riippuvat järjestelyn yksityiskohdista.
Niihin on syytä tutustua ennen tehtävien aloittamista.
Vieraslajityö jatkuu jälleen ensi kesänä
Crowdsorsan mukaan vuoden 2026 torjuntakausi on päättynyt.
Yritys valmistautuu jo seuraavaan kesään kehittämällä sovelluksen toimivuutta ja pelillisiä ominaisuuksia.
Suunnitelmissa on esimerkiksi uusia tapoja seurata omaa etenemistä ja onnistumisia.
Sovellusta aiotaan myös testata aiempaa laajemmin eri puhelinmalleilla.
Tavoitteena on tehdä tehtäviin osallistumisesta entistä sujuvampaa.
Se, kuinka paljon töitä ensi kesänä on tarjolla, riippuu kuitenkin muun muassa kuntien osallistumisesta ja käytettävissä olevista palkkiobudjeteista.
Savolaisen kaltaisille nuorille malli on jo tarjonnut yhden vaihtoehdon perinteiselle kesätyölle.
Samalla se on muuttanut ympäristönhoidon käytännön työksi, johon osallistumista voidaan ohjata ja seurata digitaalisesti.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Vieraslajien torjunta on pitkäjänteistä työtä, johon tarvitaan sekä ammattilaisia että vapaaehtoisia.
Crowdsorsan toimintamalli osoittaa, että myös palkkioihin perustuva joukkoistaminen voi saada suuren määrän ihmisiä osallistumaan käytännön ympäristönhoitoon.
Suomen 105 osallistunutta kuntaa ja yli 2,7 miljoonan neliömetrin torjunta-ala kertovat mallin laajuudesta vuonna 2026.
Pitkän aikavälin ympäristövaikutukset edellyttävät silti seurantaa.
Uutta on erityisesti se, että nuorten vapaa-aika, digitaaliset välineet ja kuntien ympäristötavoitteet kohtaavat samassa toimintamallissa.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
1. Luonnonsuojeluun voi osallistua myös palkkiota vastaan. Crowdsorsan kautta tarjottavat tehtävät riippuvat kuntien päätöksistä ja käytettävissä olevista palkkiobudjeteista.
2. Vieraslajien torjunta on oikeaa fyysistä työtä. Kasvien poistaminen vaatii oikeita menetelmiä, turvallisuutta ja usein toistuvaa käsittelyä.
3. Seuraavan kauden tehtäviä kannattaa seurata keväällä. Vuoden 2026 kausi on päättynyt, ja uusia tehtäviä suunnitellaan ensi kesäksi.
Toimituksen näkökulma
Nuorten osallistumisesta ympäristönsuojeluun puhutaan usein asenteiden ja huolen kautta. Crowdsorsan esimerkki tuo esiin toisen näkökulman: ympäristön hyväksi voi tehdä konkreettista työtä, josta saa myös korvauksen. Digitaalisen pelin merkitys ei tässä ole pelkästään viihteessä, vaan siinä, että se yhdistää tarjolla olevan työn ja siitä kiinnostuneet ihmiset. Parhaimmillaan teknologia tekee hyödylliseen toimintaan osallistumisesta yksinkertaisempaa.
Lähteet
Crowdsorsa, 29.10.2026: Tuhannet lähtivät vieraslajijahtiin ja nuoret näyttivät mallia. Tiedote sisältää Eemeli Savolaisen haastattelun ja Suomen, Ruotsin ja Norjan kausitilastot.
Crowdsorsa
Crowdsorsan virallinen verkkosivusto, palvelun taustatiedot.
