Tekoäly on siirtynyt kokeiluista osaksi suomalaisten arkea ja työpäivää. Moni kertoo työn nopeutuneen ja rutiinien vähentyneen, mutta samalla kehitys jakaa työntekijöitä yhä selvemmin niihin, jotka hyödyntävät uusia työkaluja, ja niihin, jotka ovat jäämässä muutoksen ulkopuolelle.

Vielä muutama vuosi sitten tekoäly nähtiin lähinnä tulevaisuuden teknologiana. Nyt siitä on tullut käytännön työkalu, jota käytetään tiedonhakuun, tekstien kirjoittamiseen, analysointiin, suunnitteluun ja moniin päivittäisiin työtehtäviin. Monille työntekijöille suurin hyöty näkyy yksinkertaisesti ajan säästymisenä ja työn sujuvuuden paranemisena.

Työelämässä muutos ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Toisilla aloilla tekoälystä on tullut lähes päivittäinen apuväline, kun taas monissa organisaatioissa sen käyttö on vielä alkuvaiheessa. Tämä voi kasvattaa eroja työntekijöiden välillä samalla tavalla kuin tietotekniikan ja internetin yleistyminen teki aikanaan.

Yritysten näkökulmasta tekoäly tarjoaa mahdollisuuden parantaa tuottavuutta ilman merkittäviä lisäresursseja. Samalla työntekijöiltä odotetaan uudenlaisia taitoja. Pelkkä oman ammattialan osaaminen ei välttämättä enää riitä, vaan kilpailuetua syntyy siitä, kuinka hyvin ihminen osaa hyödyntää digitaalisia työkaluja työssään.

Keskustelu tekoälystä keskittyy usein siihen, viekö teknologia työpaikkoja. Ainakin tällä hetkellä näkyvämpi vaikutus näyttää olevan työn muuttuminen. Monissa tehtävissä tekoäly ei korvaa ihmistä, vaan muuttaa sitä, miten työ tehdään. Siksi osaamisen päivittäminen nousee entistä tärkeämpään rooliin niin työntekijöille kuin työnantajillekin.

Mitä tämä merkitsee Suomelle?

Suomen kilpailukyky perustuu vahvasti osaamiseen. Jos tekoälyn käyttö yleistyy nopeasti, sillä voi olla merkittävä vaikutus tuottavuuteen, yritysten kasvuun ja kansainväliseen kilpailukykyyn.

Samaan aikaan syntyy uusi haaste: kuinka varmistetaan, että mahdollisimman moni työntekijä pysyy mukana muutoksessa. Jos osaamiskuilu kasvaa liian suureksi, se voi näkyä työmarkkinoilla eriarvoisuutena, osaajapulana ja hitaampana talouskasvuna.

Suomelle kyse ei ole pelkästään teknologiasta, vaan siitä, kuinka hyvin yhteiskunta pystyy hyödyntämään uuden työkalun tarjoamat mahdollisuudet.

Mitä tämä merkitsee lukijalle?

• Tekoälytaidoista voi tulla yksi työelämän tärkeimmistä kilpailueduista.
• Työn tekeminen muuttuu monilla aloilla nopeammaksi ja tehokkaammaksi.
• Uusien työkalujen opettelu voi vahvistaa omaa asemaa työmarkkinoilla.

Toimituksen näkökulma

Tekoälystä puhuttaessa huomio kiinnittyy usein ääripäihin: joko teknologia pelastaa työelämän tai vie työpaikat. Todellisuus näyttää tällä hetkellä huomattavasti arkisemmalta.

Suurin muutos tapahtuu siinä, miten työ tehdään. Työntekijä, joka osaa hyödyntää tekoälyä tehokkaasti, voi saada merkittävän etumatkan verrattuna siihen, joka ei käytä työkaluja lainkaan. Siksi tekoäly ei välttämättä korvaa ihmistä – mutta ihminen, joka käyttää tekoälyä, voi korvata ihmisen, joka ei käytä sitä.

Samalla esiin nousee tärkeä kysymys: kenen vastuulla tekoälyn käyttöä on opettaa?

Työntekijältä voidaan odottaa halua oppia uutta, mutta vastuu ei voi olla yksin yksilöllä. Yritysten on tarjottava henkilöstölleen koulutusta ja mahdollisuuksia kehittää osaamistaan. Oppilaitosten on päivitettävä opetustaan vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeita. Myös yhteiskunnalla on rooli siinä, ettei osaamiskuilu kasva liian suureksi eri väestöryhmien välillä.

Aikanaan tietokoneiden ja internetin käyttötaidoista tuli työelämän perustaitoja. Nyt sama kehitys näyttää olevan käynnissä tekoälyn kanssa. Kysymys ei ehkä enää ole siitä, pitäisikö tekoälyä opetella, vaan siitä, kuinka nopeasti se tapahtuu ja kuka auttaa ihmiset muutoksen mukaan.

Juuri tästä syystä tekoälyn yleistyminen on yksi tämän vuosikymmenen merkittävimmistä työelämäilmiöistä Suomessa.

Lähde: Helsinki Times / Tilastokeskus