Suomalaiset startup-yritykset keräsivät viime vuonna noin 1,6 miljardia euroa rahoitusta. Summa on merkittävä paitsi Suomen mittakaavassa myös kansainvälisesti. Samalla se kertoo muutoksesta, joka on tapahtunut vähitellen kuluneen vuosikymmenen aikana: Suomea ei nähdä enää vain yksittäisten menestystarinoiden maana, vaan paikkana, jossa syntyy jatkuvasti uusia yrityksiä, teknologioita ja kansainvälisiä kasvumahdollisuuksia.
Suomi on pitkään ollut tunnettu osaamisestaan. Aikanaan maailman huomio kohdistui Nokiaan, myöhemmin peliyhtiöihin kuten Supercelliin ja Rovioon. Viime vuosina kansainväliset sijoittajat ovat alkaneet tarkastella Suomea kuitenkin laajemmin. Huomio ei kohdistu enää vain yksittäisiin yrityksiin vaan koko startup-ekosysteemiin, joka yhdistää tutkimuksen, koulutuksen, yrittäjyyden ja teknologian.
Kun suomalaiset startupit keräsivät noin 1,6 miljardia euroa rahoitusta, kyse ei ollut pelkästään yhdestä onnistuneesta vuodesta. Rahoituksen taustalla on vuosia jatkunut kehitys, jossa Suomeen on rakentunut yhä vahvempi kasvuyritysten verkosto. Samalla kansainväliset sijoittajat ovat alkaneet nähdä suomalaisissa yrityksissä potentiaalia ratkaista globaaleja ongelmia ja rakentaa liiketoimintaa maailmanmarkkinoille.
Raha seuraa osaamista
Monelle 1,6 miljardin euron rahoitus kuulostaa suurelta luvulta, mutta sen todellinen merkitys avautuu vasta, kun tarkastellaan mistä rahat tulevat.
Valtaosa startup-rahoituksesta ei ole julkista tukea eikä lainaa. Se on sijoittajien riskirahaa. Käytännössä sijoittajat sijoittavat yrityksiin, joiden uskovat kasvavan tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä suuremmiksi.
Tämä tekee luvusta kiinnostavan.
Kansainväliset sijoittajat voivat sijoittaa lähes mihin tahansa maailmassa. He voivat valita Piilaakson, Lontoon, Berliinin, Pariisin tai Tukholman. Silti osa pääomasta päätyy Suomeen.
Se kertoo luottamuksesta suomalaisiin yrityksiin ja niiden kykyyn kasvaa kansainvälisiksi toimijoiksi.
Viime vuosien suurimpiin suomalaisiin rahoituskierroksiin ovat kuuluneet muun muassa terveysteknologiayhtiö Oura, avaruusteknologiayhtiö ICEYE sekä kvanttilaskentaan keskittyvä IQM. Näiden yritysten yhteinen nimittäjä on se, että ne toimivat aloilla, joiden odotetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina.
Sijoittajat eivät siis katso vain tämän päivän markkinoita. He sijoittavat siihen, miltä maailma näyttää viiden, kymmenen tai jopa kahdenkymmenen vuoden päästä.
Suomen startup-kenttä on muuttunut
Vielä 2010-luvun alussa Suomi tunnettiin erityisesti pelialasta.
Supercellin ja Rovion kaltaiset yritykset nostivat Suomen maailman startup-kartalle. Peliala on edelleen tärkeä osa suomalaista teknologiaosaamista, mutta startup-kenttä on muuttunut huomattavasti monipuolisemmaksi.
Nykyisin kiinnostusta herättävät erityisesti terveysteknologia, tekoäly, avaruusteknologia, puolijohteet, kvanttilaskenta, energiainnovaatiot ja bioteknologia.
Esimerkiksi ICEYE rakentaa satelliitteja, joiden avulla voidaan seurata maapalloa sääolosuhteista riippumatta. IQM kehittää kvanttitietokoneita, joiden uskotaan tulevaisuudessa mullistavan laskentatehon. Oura on puolestaan osoittanut, että Suomesta voi syntyä maailmanlaajuisesti tunnettu kuluttajabrändi myös hyvinvointiteknologian alalla.
Näiden rinnalla toimii satoja vähemmän tunnettuja yrityksiä, jotka kehittävät ratkaisuja muun muassa terveydenhuoltoon, energiatehokkuuteen, ympäristöongelmiin ja teollisuuden digitalisaatioon.
Monet niistä ovat vasta kasvunsa alkuvaiheessa.
Juuri siksi ne kiinnostavat sijoittajia.
Tutkimuksesta yrityksiksi
Yksi Suomen erityispiirteistä on vahva yhteys tutkimuksen ja yritystoiminnan välillä.
Monet kansainvälisesti kiinnostavat startupit ovat saaneet alkunsa yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa tai tutkimusprojekteissa. Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto ja VTT ovat olleet mukana synnyttämässä useita yrityksiä, jotka ovat myöhemmin houkutelleet kansainvälistä rahoitusta.
Tämä on tärkeä syy siihen, miksi Suomea seurataan tarkasti.
Maailmantaloudessa puhutaan yhä enemmän niin sanotusta deep tech -sektorista. Sillä tarkoitetaan yrityksiä, joiden tuotteet perustuvat syvälliseen tieteelliseen tutkimukseen eikä pelkästään ohjelmistoihin tai digitaalisiin palveluihin.
Kvanttilaskenta, avaruusteknologia, lääketieteellinen teknologia, uudet materiaalit ja puhdas energia kuuluvat tähän ryhmään.
Juuri näillä aloilla Suomella on kansainvälisesti vahvaa osaamista.
Kilpailu käydään osaajista
Vaikka rahoitusluvut ovat vahvoja, startup-maailman suurin kilpailu ei tällä hetkellä liity rahaan.
Se liittyy ihmisiin.
Yritykset tarvitsevat ohjelmistokehittäjiä, tutkijoita, insinöörejä, suunnittelijoita ja liiketoimintaosaajia. Samalla monet maat pyrkivät houkuttelemaan samoja osaajia.
Suomi on viime vuosina lisännyt panostuksiaan kansainvälisten osaajien houkuttelemiseen. Myös tutkimusrahoitusta on kasvatettu, ja tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehitysinvestoinnit neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Tavoitteena on varmistaa, että uusia innovaatioita syntyy myös tulevaisuudessa.
Startup-ekosysteemin menestys ei siis riipu pelkästään sijoittajista tai yrityksistä.
Se riippuu siitä, onnistuuko Suomi säilyttämään asemansa maana, jossa osaaminen, tutkimus ja yrittäjyys kohtaavat.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomen talouden tulevaisuus rakentuu yhä enemmän korkean osaamisen ympärille.
Kasvuyritykset eivät korvaa perinteistä teollisuutta, mutta ne voivat luoda uusia työpaikkoja, vientituloja ja innovaatioita.
Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus kertoo myös siitä, että Suomi nähdään vakaana ja luotettavana toimintaympäristönä.
Maailmassa, jossa epävarmuus on lisääntynyt, sillä on merkitystä.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
• Uudet kasvuyritykset voivat synnyttää tulevaisuuden työpaikkoja eri puolille Suomea.
• Kansainvälinen sijoitusraha vahvistaa tutkimuksen ja innovaatioiden kehitystä.
• Seuraava suomalainen menestystarina voi syntyä yrityksessä, jota suuri yleisö ei vielä tunne.
Toimituksen näkökulma
Startup-uutisissa huomio kiinnittyy usein näyttäviin lukuihin.
Miljardi sinne, sata miljoonaa tänne, uusi rahoituskierros tuonne.
Lopulta raha on kuitenkin vain seuraus.
Kiinnostavampi kysymys on se, miksi kansainväliset sijoittajat ovat valmiita sijoittamaan juuri Suomeen aikana, jolloin kilpailu osaajista, yrityksistä ja pääomista on kovempaa kuin ehkä koskaan aiemmin.
Suomi ei ole maailman suurin markkina.
Suomi ei ole maailman halvin maa.
Suomi ei sijaitse maailman tärkeimmillä kauppareiteillä.
Silti maailmalta virtaa tänne rahaa, osaajia ja kiinnostusta.
Se kertoo siitä, että Suomen todellinen kilpailuetu ei välttämättä ole koskaan ollut koko, sijainti tai luonnonvarat.
Se on osaaminen.
Kun tarkastellaan viime vuosien menestystarinoita, niiden taustalla näkyy sama kaava yhä uudelleen. Jossain yliopistossa, tutkimusryhmässä tai pienessä yrityksessä on syntynyt idea. Sitä on kehitetty vuosia, joskus vuosikymmeniä. Vasta myöhemmin siitä on tullut yritys, työpaikkoja, vientiä ja sijoituksia.
Moni näkee startupit edelleen nuorten yrittäjien nopeina kasvutarinoina.
Todellisuudessa monet tämän päivän kiinnostavimmista suomalaisista kasvuyrityksistä perustuvat pitkään tutkimukseen, syvään osaamiseen ja kärsivälliseen kehitystyöhön.
Juuri siksi tämän uutisen tärkein luku ei ehkä ole 1,6 miljardia euroa.
Tärkeämpi luku voi olla ne tuhannet tutkijat, opiskelijat, insinöörit, ohjelmistokehittäjät, lääketieteen asiantuntijat ja yrittäjät, jotka rakentavat seuraavaa sukupolvea suomalaisia yrityksiä juuri nyt.
On myös syytä muistaa, että jokainen menestystarina näyttää jälkikäteen itsestään selvältä.
Kun Supercell menestyi, moni unohti kuinka moni piti mobiilipelejä aluksi marginaalisena alana.
Kun Wolt aloitti toimintansa, harva uskoi sen kasvavan kansainväliseksi jättiläiseksi.
Kun Oura kehitti ensimmäisiä älysormuksiaan, harva osasi ennustaa, että siitä tulisi maailman tunnetuimpia terveysteknologiabrändejä.
Sama ilmiö toistuu todennäköisesti juuri nyt.
Jossain suomalaisessa laboratoriossa, startup-kiihdyttämössä tai opiskelija-asunnossa kehitetään parhaillaan ideaa, jota pidetään vielä liian pienenä, liian vaikeana tai liian kunnianhimoisena.
Muutaman vuoden päästä siitä voidaan puhua Suomen seuraavana menestystarinana.
Tämä on myös tärkeä muistutus siitä, ettei startup-ekosysteemin arvoa pitäisi mitata pelkästään unicornien tai miljardiluokan yritysten määrällä.
Todellinen arvo syntyy siitä, että ihmiset uskaltavat yrittää.
Että tutkimuksesta syntyy yrityksiä.
Että epäonnistumisia sallitaan.
Että nuori ihminen uskoo voivansa rakentaa jotain uutta.
Että ulkomaiset sijoittajat näkevät Suomessa enemmän mahdollisuuksia kuin riskejä.
Ehkä kaikkein kiinnostavin kysymys onkin tämä:
Entä jos Suomen seuraava suuri vientituote ei ole yksittäinen teknologia, sovellus tai laite?
Entä jos Suomen tärkein vientituote on kyky tuottaa jatkuvasti uusia ideoita, uusia yrityksiä ja uusia ratkaisuja maailman ongelmiin?
Silloin 1,6 miljardin euron rahoitus ei olisi vain startup-uutinen.
Se olisi merkki siitä, että maailmalla uskotaan suomalaisen osaamisen tulevaisuuteen enemmän kuin pitkään aikaan.
Ja juuri siksi tämä uutinen on paljon suurempi kuin yksikään rahoituskierros. Se kertoo siitä, millaisena maana Suomi nähdään vuonna 2026 – maana, jossa seuraava suuri idea voi syntyä lähes mistä tahansa.
Lähteet: Business Finland, Finnish Startup Community, Startup Genome, StartupBlink, OECD, VTT, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, kansainväliset pääomasijoitusraportit.
