Kansallinen tekoälymalli voi tehdä sairauksien tunnistamisesta tarkempaa, nopeuttaa hoitoa ja nostaa Suomen maailman kiinnostavimpien terveysteknologian kehittäjien joukkoon.
Tekoäly yhdistetään usein chatboteihin, hakukoneisiin ja toimistotyöhön, mutta yksi suurimmista muutoksista voi tapahtua paljon arkisemmassa paikassa – lääkärin vastaanotolla.
Suomessa kehitetään kansallista terveydenhuollon tekoälymallia, jonka tavoitteena on auttaa lääkäreitä tekemään parempia päätöksiä hyödyntämällä valtavia määriä terveystietoa. Kyse ei ole ihmisen korvaamisesta vaan siitä, että lääkäri saa käyttöönsä uudenlaisen työkalun, joka tunnistaa yhteyksiä, arvioi riskejä ja tukee diagnoosia sekunneissa.
Jos hanke onnistuu, sen vaikutukset voivat ulottua paljon terveydenhuoltoa laajemmalle – tutkimukseen, yrityksiin, työelämään ja koko Suomen kilpailukykyyn.
Miksi juuri Suomi?
Moni maa rakentaa tekoälyratkaisuja, mutta Suomella on poikkeuksellisen vahvat lähtökohdat.
Suomessa on pitkään kerätty laadukasta terveystietoa, sähköiset potilastietojärjestelmät ovat laajasti käytössä ja tutkimusorganisaatiot tekevät tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa.
Lisäksi suomalaisilla on korkea luottamus digitaalisiin palveluihin ja viranomaisiin, mikä mahdollistaa uusien ratkaisujen kehittämisen tavalla, joka olisi monessa maassa huomattavasti vaikeampaa.
Kyse ei siis ole vain yhdestä tekoälyhankkeesta vaan mahdollisuudesta rakentaa kokonainen kansallinen osaamiskeskittymä.
Tekoäly voi siirtää terveydenhuollon ennustavaan aikaan
Nykyinen terveydenhuolto toimii usein niin, että ihminen hakeutuu hoitoon oireiden ilmaannuttua.
Tulevaisuudessa tekoäly voi tunnistaa riskitekijöitä jo vuosia ennen ensimmäisiä oireita.
Se voi esimerkiksi havaita laboratoriotuloksista, elämäntavoista ja aiemmista sairauksista muodostuvan kokonaisuuden, joka viittaa kohonneeseen diabeteksen, sydänsairauksien tai muiden pitkäaikaissairauksien riskiin.
Tällöin hoito ei enää ala sairaudesta vaan ennaltaehkäisystä.
Samalla myös yksilöllinen lääketiede kehittyy. Jokaiselle voidaan tarjota aiempaa paremmin juuri hänen tilanteeseensa sopivia suosituksia ja hoitopolkuja.
Mitä tämä merkitsee suomalaisille yrityksille?
Terveysteknologia on jo nyt yksi Suomen nopeimmin kasvavista toimialoista.
Oura on osoittanut, että suomalainen hyvinvointiteknologia voi saavuttaa maailmanlaajuisen aseman. Samalla monet yritykset kehittävät ratkaisuja diagnostiikkaan, etähoitoon, datan analysointiin ja digitaalisiin terveyspalveluihin.
Kansallinen tekoälymalli voi kiihdyttää koko alan kehitystä.
Se voi synnyttää:
- uusia startup-yrityksiä
- kansainvälisiä investointeja
- tutkimusyhteistyötä
- vientituotteita
- uusia työpaikkoja.
Samalla Suomi voisi profiloitua maana, jossa tekoälyä kehitetään vastuullisesti ihmisten hyvinvoinnin ehdoilla.
Voiko tästä tulla seuraava suomalainen menestystarina?
Suomi tunnettiin aikanaan matkapuhelimista ja myöhemmin pelialasta.
Viime vuosina kansainvälistä näkyvyyttä ovat tuoneet esimerkiksi terveysteknologia, kvanttilaskenta ja puhtaat ratkaisut.
Jos kansallinen terveydenhuollon tekoäly onnistuu, sillä voi olla vaikutuksia paljon laajemmalle kuin kotimaan terveydenhuoltoon.
Ratkaisusta voi tulla vientituote, jota muut maat haluavat hyödyntää omissa järjestelmissään.
Samalla suomalaiset tutkimusorganisaatiot ja yritykset voivat nousta kansainvälisen kehityksen eturiviin.
Mitä tämä merkitsee työelämälle?
Tekoäly ei poista lääkärin työtä.
Sen sijaan se voi vähentää rutiineja, nopeuttaa tiedon käsittelyä ja vapauttaa enemmän aikaa ihmisten kohtaamiseen.
Samaan aikaan syntyy kokonaan uusia ammatteja:
- terveystekoälyn kehittäjiä
- data-analyytikoita
- eettisen tekoälyn asiantuntijoita
- digitaalisten palveluiden suunnittelijoita
- terveysteknologian vientiosaajia.
Kyse on samalla yhdestä Suomen kiinnostavimmista kasvualoista.
Mitä tämä merkitsee Suomele?
Jos hanke onnistuu, vaikutukset voivat ulottua koko yhteiskuntaan.
Aikaisempi sairauksien tunnistaminen voi vähentää hoitokustannuksia ja parantaa ihmisten elämänlaatua.
Terveysteknologian vienti voi kasvaa ja houkutella Suomeen uusia investointeja.
Myös tutkimus, korkeakoulut ja startup-yritykset hyötyvät vahvasta kansallisesta kehitysympäristöstä.
Pitkällä aikavälillä kyse voi olla samankaltaisesta kilpailuedusta kuin mobiiliteknologia oli Suomelle 1990-luvulla.
Mitä tämä merkitsee tavalliselle ihmiselle?
Muutos voi näkyä yllättävän arkisissa tilanteissa.
Lääkärin vastaanotolla tekoäly voi auttaa yhdistämään aiemmat tutkimukset, laboratoriotulokset ja riskitekijät muutamassa sekunnissa.
Se voi myös ehdottaa lisätutkimuksia tai tunnistaa sairauden mahdollisuuden ennen kuin oireet ovat selvästi havaittavissa.
Parhaimmillaan se tarkoittaa:
- nopeampia diagnooseja
- yksilöllisempää hoitoa
- enemmän ennaltaehkäisyä
- vähemmän turhia tutkimuksia
- parempaa terveyttä pitkällä aikavälillä.
Haasteita ei pidä unohtaa
Terveystiedot ovat ihmisen arkaluonteisimpia tietoja.
Siksi tietoturva, yksityisyys ja tekoälyn läpinäkyvyys ovat ratkaisevan tärkeitä.
Myös lopullisen päätöksen tulee aina olla ihmisellä.
Tekoälyn tehtävä on tukea lääkäriä, ei korvata häntä.
Luottamus syntyy vain, jos järjestelmät ovat avoimia, turvallisia ja tutkimukseen perustuvia.
UTISONin toimituksen näkökulma
Tekoälyä käsittelevät uutiset keskittyvät usein uhkiin, työpaikkojen katoamiseen ja epävarmuuteen.
Tämä hanke kertoo kuitenkin toisesta mahdollisuudesta.
Mitä jos tekoäly ei viekään ihmiseltä jotain pois, vaan antaa enemmän aikaa ihmiselle?
Jos lääkäri voi käyttää vähemmän aikaa tietojen etsimiseen ja enemmän aikaa potilaan kuuntelemiseen, teknologia ei vähennä inhimillisyyttä vaan lisää sitä.
Samalla Suomella on mahdollisuus rakentaa kansainvälinen kilpailuetu, joka perustuu tutkimukseen, luottamukseen ja vastuulliseen innovointiin.
Ehkä seuraava suomalainen menestystarina ei synny taskussa olevasta laitteesta vaan järjestelmästä, joka auttaa miljoonia ihmisiä elämään terveempää ja pidempää elämää
Lähteet
Alkuperäinen uutislähde
- ELLIS Institute Finland: A world-first nationwide AI model will boost decision-making in healthcare
Taustalähteet
- ELLIS Institute Finland – https://www.ellisinstitute.fi/
- Findata – Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttö Suomessa – https://findata.fi/
- Business Finland – Health and Wellbeing -toimiala – https://www.businessfinland.com/
- Sitra – Terveysdata, tekoäly ja datatalous – https://www.sitra.fi/
- Oura – https://ouraring.com/
Toimituksen huomautus
Artikkeli perustuu ELLIS Institute Finlandin julkaisemaan uutiseen ja sitä on täydennetty suomalaisella tausta-aineistolla, terveysteknologian kehityksellä sekä toimituksellisella analyysillä. Artikkeli ei kuvaa valmista tuotetta tai käyttöön otettua järjestelmää, vaan kehitteillä olevaa tutkimus- ja innovaatiohanketta sekä sen mahdollisia vaikutuksia Suomeen, yrityksiin, työelämään ja kansalaisiin.
