Työväsymys näkyy yhä useammin energiajuomien ja kofeiinin käytössä. Asiantuntijoiden mukaan todellinen ratkaisu löytyy kuitenkin työpäivän rakenteesta ja palautumisesta. 

Monelle työpäivä alkaa kahvilla ja jatkuu iltapäivällä energiajuomalla. Kun vire hiipuu, ratkaisu löytyy helposti tölkistä tai kupista. Asiantuntijoiden mukaan tämä kertoo kuitenkin laajemmasta ilmiöstä: yhä useammin hoidamme työelämän aiheuttamaa väsymystä sen sijaan, että puuttuisimme sen syihin. 

Työpäivästä on tullut suoritus, josta palautuminen siirtyy vapaa-ajalle 

Moni tunnistaa tilanteen. Aamu alkaa kiireellä, kalenteri täyttyy palavereista ja sähköposteista, eikä kunnolliselle tauolle tunnu löytyvän aikaa. Iltapäivällä keskittyminen herpaantuu, ja kahvikone tai energiajuoma tarjoaa nopean helpotuksen. 

Juuri tästä on kyse ilmiössä, joka on noussut keskusteluun työelämässä. Väsymystä ei enää pidetä poikkeuksena, vaan siitä on tullut monille lähes normaali osa työpäivää. Samalla piristävistä juomista on tullut keino ylläpitää suorituskykyä sen sijaan, että työpäivän rakennetta tai kuormitusta arvioitaisiin uudelleen. 

Kyse ei ole siitä, että kahvi tai energiajuoma olisi itsessään ongelma. Ongelma syntyy silloin, kun niistä tulee pysyvä ratkaisu jatkuvaan uupumiseen. 

Tehokkuutta tavoitellaan usein väärästä suunnasta 

Työelämässä puhutaan paljon tehokkuudesta, mutta harvemmin siitä, miten ihmisen aivot oikeasti toimivat. Keskittyminen ei pysy tasaisena kahdeksaa tuntia, eikä luova tai vaativa ajattelutyö onnistu parhaalla mahdollisella tavalla ilman taukoja. 

Tutkimuksissa on pitkään havaittu, että säännöllinen palautuminen työpäivän aikana parantaa sekä tarkkaavaisuutta että työn laatua. Silti kiireinen työkulttuuri kannustaa usein lykkäämään taukoja, syömään nopeasti työpisteellä ja vastaamaan viesteihin keskeytyksettä. 

Tällöin kofeiini voi peittää väsymyksen tunteen hetkeksi, mutta se ei korjaa kuormituksen syytä. Päinvastoin, jatkuva piristäminen voi siirtää lepoa myöhemmäksi, vaikeuttaa nukahtamista ja kasvattaa seuraavan päivän väsymystä. 

Työväsymys on myös organisaation kysymys 

Työväsymyksestä keskusteltaessa huomio kohdistuu usein yksilöön. Neuvoina ovat parempi ajanhallinta, liikunta tai terveellisemmät elämäntavat. Ne ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksin ratkaise ongelmaa, jos työ itsessään kuormittaa jatkuvasti liikaa. 

Yhä useampi työ vaatii keskittymistä, nopeaa reagointia ja jatkuvaa tiedon käsittelyä. Samalla keskeytykset ovat lisääntyneet. Jokainen viesti, kokous ja ilmoitus katkaisee ajattelun, ja työpäivä muuttuu helposti sarjaksi reaktioita sen sijaan, että aikaa jäisi varsinaiselle työn tekemiselle. 

Tämän vuoksi työväsymys ei ole pelkästään henkilöstön hyvinvointikysymys. Se on myös tuottavuuden, työurien pituuden ja yritysten kilpailukyvyn kysymys. Hyvin suunniteltu työpäivä voi tuottaa enemmän kuin jatkuva kiire. 

Työelämän kilpailuetu voi löytyä palautumisesta 

Suomalaisessa työelämässä puhutaan paljon tehokkuudesta, mutta tulevaisuudessa kilpailu voi rakentua myös palautumisen ympärille. Organisaatiot, jotka pystyvät vähentämään turhia keskeytyksiä, suojaamaan keskittymisaikaa ja mahdollistamaan aidot tauot, voivat saada enemmän irti osaamisestaan ilman, että työntekijät kuormittuvat jatkuvasti. 

Kyse ei ole pehmeästä arvosta vaan käytännöllisestä johtamisesta. Kun ihmiset jaksavat paremmin, myös virheet vähenevät, luovuus lisääntyy ja sairauspoissaolojen riski pienenee. 

Työväsymyksen vähentäminen voi olla yksi niistä harvoista investoinneista, joka hyödyttää samanaikaisesti työntekijää, työnantajaa ja koko yhteiskuntaa. 

Mitä tämä merkitsee Suomelle? 

Suomi ikääntyy, työvoimasta kilpaillaan ja osaajista halutaan pitää kiinni. Siksi työssä jaksamisesta on tullut aiempaa tärkeämpi taloudellinen kysymys. 

Yrityksille palautumiseen panostaminen voi näkyä parempana tuottavuutena ja pienempänä henkilöstön vaihtuvuutena. Julkisella sektorilla se voi vähentää sairauspoissaoloja ja helpottaa työvoimapulaa aloilla, joilla kuormitus on suurta. 

Samalla työelämän keskustelu voi siirtyä yksilön jaksamisesta siihen, miten työ rakennetaan niin, ettei jatkuvaa ylikuormitusta synny alun perinkään. 

Mitä tämä merkitsee lukijalle? 

• Jos tarvitset jatkuvasti kofeiinia selvitäksesi työpäivästä, kannattaa pohtia myös työn kuormitusta eikä pelkästään omaa vireystilaa. 

• Lyhyetkin tauot ja keskeytyksettömät työjaksot voivat parantaa keskittymistä enemmän kuin uusi kahvikupillinen. 

• Jatkuva väsymys ei ole normaali osa työelämää, vaikka siihen olisi helppo tottua. 

Toimituksen näkökulma 

Työväsymyksestä puhutaan usein henkilökohtaisena ongelmana, vaikka se kertoo myös siitä, millaiseksi työ on rakennettu. Tulevaisuuden menestyvät organisaatiot eivät välttämättä ole niitä, joissa tehdään eniten työtunteja, vaan niitä, joissa ihmiset pystyvät käyttämään osaamistaan ilman jatkuvaa uupumista. Kun palautumisesta tulee osa työn suunnittelua eikä vain vapaa-ajan tehtävä, muuttuu myös käsitys tehokkaasta työelämästä. 

Lähteet 

• Yle – Kolumni työväsymyksestä ja energiajuomien käytöstä työelämässä 

• Työterveyslaitos 

• UKK-instituutti 

• Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvir)asto (EU-OSHA