Rakentamisen liikevaihto kasvoi toukokuussa lähes kymmenen prosenttia. Käänne voi tukea työllisyyttä, mutta asuntorakentamisen ongelmat jatkuvat. 

Rakennustyömaan käynnistyminen näkyy nopeasti paljon työmaa-aitoja kauemmas. Se tuo töitä suunnittelijoille, asentajille, kuljetusyrityksille ja materiaalien valmistajille. Siksi rakentamisen lähes kymmenen prosentin liikevaihdon kasvu on Suomelle tärkeä uutinen – mutta se ei vielä tarkoita, että alan pitkä taantuma olisi varmasti ohi. 

Kasvu ei rajoittunut yhteen rakentamisen lajiin 

Rakennusyritysten työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi toukokuussa 2026 yhteensä 9,9 prosenttia vuoden takaisesta. Hintojen vaikutuksesta puhdistettu myynnin määrä lisääntyi 9,3 prosenttia. 

Kasvua kirjattiin kaikilla rakentamisen päätoimialoilla. Talonrakentamisen liikevaihto nousi 7,2 prosenttia. Erikoistuneessa rakennustoiminnassa, johon kuuluvat esimerkiksi sähköasennukset, putkityöt, viimeistely ja purkaminen, kasvua kertyi 10,6 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto kasvoi 13,4 prosenttia. 

Tämä tekee luvusta kiinnostavamman kuin yhden suuren hankkeen aiheuttama hetkellinen piikki. Rakentamisessa näyttää olevan liikettä useassa kohdassa yhtä aikaa. 

Suunnanmuutos ei myöskään syntynyt yhdessä kuukaudessa. Liikevaihto kasvoi maaliskuussa 5,7 prosenttia ja huhtikuussa 7,4 prosenttia vuoden takaisesta. Toukokuu jatkoi samaa kehitystä aiempaa voimakkaampana. 

Työpaikat seuraavat tilauksia viiveellä 

Rakentamisen kasvu herättää nopeasti kysymyksen työpaikoista. Alalta on kadonnut taantuman aikana paljon työtä, ja konkurssit, lomautukset sekä epävarmat tilauskannat ovat koetelleet yrityksiä ja työntekijöitä. 

Työllisyys ei kuitenkaan käänny samassa tahdissa kuin liikevaihto. Rakennusyritykset pyrkivät ensin käyttämään nykyisen henkilöstönsä tehokkaammin, lisäämään työtunteja ja purkamaan vajaakäyttöä. Vasta kun tilauskanta näyttää riittävän vakaalta, yritykset uskaltavat palkata pysyvästi lisää työntekijöitä. 

Ensimmäisiä hyötyjiä ovat usein vuokratyöntekijät, aliurakoitsijat ja erikoistuneet ammattilaiset. Sähköasentajien, putkiasentajien, koneenkuljettajien, työnjohtajien ja suunnittelijoiden kysyntä voi kasvaa ennen kuin alan kokonaistyöllisyys näkyvästi paranee. 

Käänteen kestävyyttä ratkaisee siis se, seuraavatko uudet tilaukset valmistuvia hankkeita. Yksi vahva kevät ei vielä riitä palauttamaan yritysten rekrytointihaluja pitkän laskukauden jälkeen. 

Asuntorakentaminen on edelleen heikko kohta 

Rakentamisen kokonaisluvut näyttävät vahvoilta, mutta alan sisällä kehitys jakautuu epätasaisesti. 

Rakennuslupien kokonaismäärä kasvoi huhtikuussa, mutta kasvu tuli muusta kuin asuinrakentamisesta. Asuinrakennuksille myönnettyjen lupien määrä jatkoi laskuaan, ja uusia asuntoja koskevien lupien määrä oli selvästi vuotta aiempaa pienempi. 

Tämä on tärkeä varoitus. Talonrakentamisen liikevaihto sisältää asuntojen lisäksi toimitilat, julkiset rakennukset, varastot ja teollisuusrakennukset. Kasvu voi siis jatkua, vaikka uusien asuntojen rakentaminen pysyisi heikkona. 

Asuntotuotannon hidas käynnistyminen näkyy viiveellä. Jos uusia koteja rakennetaan pitkään liian vähän kasvukeskuksiin, tarjonta kiristyy myöhemmin. Se voi nostaa vuokria ja asuntojen hintoja juuri silloin, kun kysyntä alkaa jälleen vahvistua. 

Rakentamisen toipuminen ei siten ratkaise automaattisesti Suomen asunto-ongelmaa. Ratkaisevaa on, millaisia rakennuksia ryhdytään tekemään ja minne. 

Rakennustyömaa käynnistää kokonaisen talousketjun 

Rakentamisen merkitys Suomen taloudelle on suurempi kuin alan suora työntekijämäärä antaa ymmärtää. 

Uusi hanke tarvitsee betonia, puuta, terästä, eristeitä, ikkunoita ja talotekniikkaa. Työmaalle tarvitaan kuljetuksia, koneita, turvallisuuspalveluja, suunnittelua ja valvontaa. Myös rahoittajat, vakuuttajat, kiinteistönvälittäjät ja paikalliset palveluyritykset hyötyvät. 

Kun rakentaminen pysähtyy, vaikutus etenee samassa ketjussa taaksepäin. Tehtaille tulee vähemmän tilauksia, kuljetukset vähenevät ja alihankkijoiden kassavirta heikkenee. Siksi alan pitkä taantuma on painanut koko Suomen talouskasvua. 

Käänne toimii samalla tavalla toiseen suuntaan. Rakentamisen elpyminen voi lisätä kysyntää nopeasti monella toimialalla ja vahvistaa kotimarkkinoita tavalla, johon yksittäinen vientitilaus ei pysty. 

Konkurssit voivat jatkua, vaikka markkina paranee 

Rakennusalan tilanteessa on nyt ristiriita. Liikevaihto kasvaa, mutta yrityksiä kaatuu edelleen. 

Se ei ole niin poikkeuksellista kuin ensi näkemältä vaikuttaa. Pitkä taantuma on heikentänyt monien yritysten taseita, vienyt kassavaroja ja kasvattanut velkataakkaa. Kun toiminta alkaa piristyä, yritys tarvitsee usein lisää käyttöpääomaa materiaalien, palkkojen ja aliurakoiden maksamiseen jo ennen kuin asiakkaan maksut tulevat sisään. 

Kasvu voi siten jopa lisätä rahoituksen tarvetta hetkellisesti. Jos yrityksen talous on valmiiksi heikko, uusi tilaus ei välttämättä riitä pelastamaan sitä. 

Tämä tarkoittaa, että konkurssiuutiset ja myönteiset kasvuluvut voivat jatkua rinnakkain. Ne kuvaavat alan eri vaiheita: tilastojen kasvu kertoo tämänhetkisestä myynnistä, konkurssit menneiden vuosien vaurioista. 

Korkojen lasku auttaa, mutta ei yksin käynnistä asuntohankkeita 

Rakentamisen näkymiin vaikuttavat olennaisesti korot. Kun asuntolainojen ja kiinteistöhankkeiden rahoitus halpenee, kotitalouksien ostovoima ja sijoittajien kiinnostus voivat vähitellen palautua. 

Silti matalampi korkotaso ei yksin ratkaise kaikkea. Rakennuskustannukset ovat korkealla, kuluttajien talousluottamus on ollut heikko ja myymättömiä uusia asuntoja on vielä joillakin alueilla tarjolla. Rakennuttaja tarvitsee riittävän varmuuden siitä, että valmistuvat asunnot todella menevät kaupaksi. 

Siksi asuntorakentamisen nousu voi tulla muuta rakentamista myöhemmin. Ensin käynnistyvät usein korjausrakentaminen, teollisuushankkeet, infrastruktuuri ja julkiset rakennukset. Uusien asuntojen tuotanto tarvitsee tuekseen myös vahvistuvaa kuluttajakysyntää. 

Rakentamisen toipuminen näkyisi myös kuntien arjessa 

Rakentamisen kasvu ei ole vain yritysten asia. Se vaikuttaa kuntien verotuloihin, palveluihin ja alueiden elinvoimaan. 

Kun työmaita avautuu, kuntaan tulee palkkatuloja, yritysten toimintaa ja uusia palvelutarpeita. Uudet asunnot mahdollistavat väestön kasvun. Teollisuus- ja logistiikkarakentaminen voi puolestaan tuoda alueelle pitkäaikaisia työpaikkoja. 

Samalla kuntien omat päätökset ratkaisevat paljon. Kaavoituksen nopeus, tonttien saatavuus, kunnallistekniikka ja lupaprosessien toimivuus vaikuttavat siihen, missä hankkeet toteutuvat. 

Rakennusalan nousu ei jakaudu automaattisesti tasaisesti koko Suomeen. Suurimmat hyödyt tulevat alueille, joilla kysyntä, liikenneyhteydet, energia ja osaava työvoima kohtaavat. 

Mitä tämä merkitsee Suomelle? 

Rakentamisen vahvistuminen voisi poistaa yhden Suomen talouden merkittävimmistä kasvun esteistä. Ala työllistää suoraan ja välillisesti suuren joukon ihmisiä, käyttää runsaasti kotimaisia materiaaleja ja luo pohjan muiden toimialojen kasvulle. 

Käänne tukisi myös julkista taloutta. Rakennusteollisuuden arvion mukaan alan liikevaihdon voimakas lasku on viime vuosina jättänyt miljardiluokan aukon veroihin ja veroluonteisiin maksuihin. Kun toiminta elpyy, osa tästä menetyksestä voi palautua palkkoina, yritystuloina ja verokertymänä. 

Suomen kannalta olennaista on kuitenkin kasvun laatu. Jos nousu perustuu vain yksittäisiin suuriin infra- ja teollisuushankkeisiin, työllisyysvaikutus jää alueellisesti rajatuksi. Jos mukaan tulee myös asuntotuotantoa, korjausrakentamista ja pienempiä yksityisiä hankkeita, vaikutus leviää paljon laajemmalle. 

Mitä tämä merkitsee lukijalle? 

• Työtilanne voi parantua viiveellä. Liikevaihdon kasvu on ensimmäinen myönteinen merkki, mutta pysyvät rekrytoinnit edellyttävät vahvaa tilauskantaa. 

• Asuntojen tarjonta ei vielä kasva nopeasti. Asuinrakentamisen luvat ovat edelleen vähissä, joten kasvukeskusten tuleva tarjontapula ei ole poistunut. 

• Rakentamisen nousu hyödyttää monia muitakin aloja. Vaikutukset näkyvät materiaaliteollisuudessa, kuljetuksissa, suunnittelussa, kaupassa ja paikallisissa palveluissa. 

Toimituksen näkökulma 

Rakentamisen lähes kymmenen prosentin kasvu on aidosti hyvä merkki, mutta sitä ei pidä julistaa valmiiksi käänteeksi. Alan todellinen toipuminen näkyy vasta silloin, kun yritysten tilauskirjat vahvistuvat, konkurssit vähenevät ja työpaikkojen määrä alkaa kasvaa. Tärkein luku ei lopulta ole toukokuun liikevaihto, vaan se, kuinka moni uusi hanke käynnistyy syksyllä. Rakentaminen kertoo talouden tulevaisuudesta juuri siksi, että työmaalla tehdään aina jotain, jota tarvitaan vielä vuosien päästä. 

Lähteet 

• Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihto kasvoi vuoden 2026 toukokuussa 9,9 prosenttia vuodentakaisesta. (stat.fi) 

• Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja; maaliskuun, huhtikuun ja toukokuun 2026 kehitys. (stat.fi) 

• Tilastokeskus: Myönnettyjen rakentamislupien kuutiomäärä kasvoi 9 prosenttia vuoden takaisesta huhtikuussa 2026. (stat.fi) 

• Tilastokeskus: Asuminen ja rakentaminen; asuntojen hintojen ja rakennuskustannusten tuoreimmat julkaisut. (stat.fi) 

• Rakennusteollisuus RT: Rakentamisen suhdannekäänne odotustilassa. (Rakennusteollisuus RT) 

• Rakennusteollisuus RT: Rakennusalan suhdanne ja asuntotuotannon kehitys vuonna 2026. (Rakennusteollisuus RT)