WHO kehottaa Euroopan maita laatimaan yhteiset pelisäännöt terveydenhuollon tekoälylle. Kehitys etenee nopeasti, mutta sääntely laahaa vielä perässä. 

Moni eurooppalainen kohtaa tulevina vuosina tekoälyn lääkärin vastaanotolla, laboratoriossa tai kuvantamistutkimuksissa – usein huomaamattaan. WHO:n mukaan teknologia kehittyy nyt niin nopeasti, että yhteiset pelisäännöt eivät pysy enää vauhdissa mukana. 

Tekoäly ei ole enää tulevaisuutta vaan osa arjen terveydenhuoltoa 

Kun lääkäri tarkastelee röntgenkuvaa, arvioi laboratoriotuloksia tai etsii harvinaisen sairauden merkkejä, mukana voi olla tekoäly. Se toimii usein taustalla eikä potilas välttämättä tiedä sen osallistuneen hoitopäätöksen valmisteluun. 

Juuri tästä syystä Maailman terveysjärjestö WHO pitää nykyistä tilannetta ratkaisevana. Euroopassa tekoälyä otetaan käyttöön kiihtyvällä tahdilla, mutta yhteiset toimintamallit, vastuut ja valvonta eivät kehity samaa vauhtia. 

WHO kokosi heinäkuussa 37 Euroopan maata Lissaboniin keskustelemaan siitä, miten tekoälyn käyttö voidaan rakentaa turvalliseksi, läpinäkyväksi ja potilaiden oikeuksia kunnioittavaksi. 

Hyvä teknologia ei yksin riitä 

Tekoäly pystyy jo tunnistamaan sairauksia kuvista, arvioimaan riskitekijöitä ja auttamaan lääkäreitä käsittelemään valtavia tietomääriä. Oikein käytettynä se voi nopeuttaa diagnooseja, vähentää virheitä ja vapauttaa terveydenhuollon ammattilaisille enemmän aikaa potilastyöhön. 

Samaan aikaan nousee kuitenkin kysymyksiä, joihin pelkkä teknologia ei vastaa. 

Kuka vastaa virheellisestä tekoälyn antamasta suosituksesta? Miten varmistetaan, ettei algoritmi kohtele potilaita eriarvoisesti? Entä miten terveystietoja suojellaan tilanteessa, jossa niitä käsittelevät yhä monimutkaisemmat järjestelmät? 

WHO:n viesti on selkeä: tekoälyn kehitystä ei pidä hidastaa, mutta sen käyttöä täytyy ohjata yhteisillä ja läpinäkyvillä säännöillä. 

Kilpajuoksu ei ole enää teknologinen vaan luottamuksen rakentamista 

Monissa Euroopan maissa tekoälyä käytetään jo sairaaloissa ja tutkimuksessa. Kehitys on ollut niin nopeaa, että lainsäädäntö, valvonta ja eettiset ohjeet ovat jääneet osin jälkeen. 

Se tekee tilanteesta poikkeuksellisen. Nyt ei enää ratkaista vain sitä, kuinka tehokkaaksi tekoäly voidaan tehdä, vaan myös sitä, kuinka luotettavaksi ihmiset kokevat sen. 

Jos potilas ei tiedä, milloin tekoäly osallistuu hänen hoitoonsa tai miten päätökset syntyvät, teknologian hyväksyttävyys voi kärsiä riippumatta siitä, kuinka hyvin se toimii. 

Juuri tästä syystä WHO painottaa hallintamalleja, avoimuutta ja yhteisiä käytäntöjä yhtä paljon kuin teknologista kehitystä. 

Pienetkin maat voivat nousta suunnannäyttäjiksi 

Tekoälyä koskevassa keskustelussa huomio kiinnittyy usein suuriin teknologiayrityksiin, mutta terveydenhuollossa ratkaiseva rooli voi olla myös pienillä mailla. 

Suomella on vahvaa osaamista terveysteknologiassa, digitaalisissa julkisissa palveluissa ja terveystietojen tutkimuskäytössä. Samalla suomalainen terveydenhuolto toimii tiukan tietosuojan ja julkisen luottamuksen varassa. 

Jos nämä vahvuudet onnistutaan yhdistämään turvalliseen tekoälyn hyödyntämiseen, Suomella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia toimintamalleja muu Eurooppa tulevaisuudessa käyttää. 

Kyse ei siis ole vain uuden teknologian käyttöönotosta, vaan siitä, millaisia periaatteita sen ympärille rakennetaan. 

Mitä tämä merkitsee Suomelle? 

Suomen terveydenhuolto digitalisoituu jatkuvasti, ja tekoälyn käyttö tulee lisääntymään niin diagnostiikassa, hoidon suunnittelussa kuin hallinnollisissa tehtävissä. 

Samalla kasvaa tarve osaamiselle, yhteisille pelisäännöille ja avoimelle viestinnälle. Potilaiden luottamus rakentuu siitä, että he ymmärtävät, missä roolissa tekoäly toimii ja missä päätösvalta säilyy ihmisellä. 

Jos Suomi onnistuu yhdistämään korkean teknologian, vahvan tietosuojan ja laadukkaan julkisen terveydenhuollon, sillä on mahdollisuus nousta eurooppalaiseksi suunnannäyttäjäksi myös tekoälyn vastuullisessa käytössä. 

Mitä tämä merkitsee lukijalle? 

• Tekoäly tulee todennäköisesti mukaan omaan terveydenhoitoosi aiempaa useammin, vaikka et aina huomaisi sitä. 

• Nopeammat diagnoosit ja tehokkaampi hoito voivat parantaa palveluja, mutta samalla on tärkeää tietää, miten omia terveystietoja käytetään. 

• Tulevaisuuden kilpailu ei ratkea vain parhaalla teknologialla, vaan sillä, kuinka turvalliseksi ja läpinäkyväksi sen käyttö onnistutaan rakentamaan. 

Toimituksen näkökulma 

Tekoälyä käsittelevä keskustelu keskittyy usein siihen, mitä koneet pystyvät tekemään. Terveydenhuollossa tärkeämpi kysymys on kuitenkin se, millaiset pelisäännöt ihmiset rakentavat niiden ympärille. 

Historia osoittaa, että suurimmat teknologiset läpimurrot eivät synny pelkästään keksinnöistä, vaan siitä, että yhteiskunta oppii käyttämään niitä vastuullisesti. Sama hetki on nyt käsillä myös terveydenhuollossa. 

Jos onnistumme rakentamaan tekoälylle vahvan luottamuksen perustan jo sen yleistymisen alkuvaiheessa, hyöty voi ulottua paljon yksittäisiä diagnooseja pidemmälle – koko terveydenhuollon tulevaisuuteen. 

Lähteet 

• World Health Organization (WHO) Europe: WHO brings 37 countries together in Lisbon to get AI governance right and make it work for every patient 

• WHO Europe – Artificial Intelligence and Digital Health 

• Euroopan unionin AI Act -sääntelykokonaisuus