Supermetrics kokeilee lyhyempää työviikkoa täydellä palkalla. Nelipäiväisen viikon todellinen testi on, väheneekö työ vai puristetaanko se neljään päivään.
Yksi työpäivä pois, mutta palkka ennallaan. Ajatus kuulostaa työntekijän kannalta houkuttelevalta, mutta nelipäiväisen työviikon kiinnostavin kysymys ei lopulta ole vapaa tiistai. Olennaisempaa on, pystyykö yritys tekemään saman työn fiksummin ilman, että neljästä työpäivästä tulee entistä raskaampia.
Yksi päivä pois työviikosta muuttaa enemmän kuin kalenteria
Viisipäiväinen työviikko on niin vakiintunut osa suomalaista työelämää, että sitä tulee harvoin edes ajatelleeksi järjestelmänä, jonka voisi rakentaa toisin.
Nyt helsinkiläinen ohjelmistoyhtiö Supermetrics kokeilee juuri tätä.
Ylen mukaan yrityksen henkilöstö saa tiistain vapaaksi ilman palkan alentamista. Kokeilussa ei siis ole kyse tavallisesta osa-aikatyöstä, jossa lyhyempi työaika näkyisi myös pienempänä palkkana.
Ajatus on kunnianhimoisempi: työaikaa vähennetään, mutta työntekijän ansiot säilyvät.
Se tekee kokeilusta kiinnostavan myös yrityksen näkökulmasta. Jos sama tai riittävä työpanos pystytään tuottamaan lyhyemmässä ajassa, työajan lyhentäminen ei ole pelkästään henkilöstöetu. Se voi kertoa siitä, että työpäivissä on enemmän uudelleen järjesteltävää kuin olemme tottuneet ajattelemaan.
Nelipäiväinen viikko ei onnistu vain poistamalla perjantaita – tai tiistaita
Lyhyemmän työviikon ympärillä keskustelu ajautuu helposti vastakkainasetteluun.
Toisella puolella nähdään parempi palautuminen ja työhyvinvointi. Toisella puolella kysytään aivan perustellusti, kuka tekee tekemättä jäävän työn.
Juuri jälkimmäinen kysymys ratkaisee paljon.
Jos viiden päivän työmäärä vain puristetaan neljään päivään, työntekijä voi saada yhden ylimääräisen vapaapäivän mutta maksaa siitä kiireellä, pidemmillä päivillä ja suuremmalla kuormituksella.
Kansainvälisistä nelipäiväisen työviikon kokeiluista on saatu rohkaisevia tuloksia. Esimerkiksi Britanniassa toteutetussa laajassa kokeilussa työntekijöiden poissaolot vähenivät ja hyvinvointi parani. Kaikki kokemukset eivät kuitenkaan olleet ongelmattomia: osaa työntekijöistä häirittiin työasioilla myös vapaapäivinä ja osa koki neljän päivän työrupeaman raskaaksi.
Siksi onnistunut työajan lyhentäminen vaatii muutakin kuin uuden merkinnän kalenteriin.
Turha työ joutuu suurennuslasin alle
Tässä nelipäiväisen työviikon kiinnostavin puoli oikeastaan alkaa.
Kun työaikaa on käytettävissä vähemmän, organisaation on pakko kysyä, mihin ihmisten aika todella kuluu.
Tarvitaanko kaikki kokoukset? Kuinka paljon työpäivästä katoaa keskeytyksiin? Voisiko raportointia automatisoida? Ovatko vastuut riittävän selviä? Tehdäänkö joitakin asioita vain siksi, että niin on aina tehty?
Viisipäiväinen työviikko pystyy piilottamaan tehottomuutta. Nelipäiväinen viikko paljastaa sitä paljon armottomammin.
Tästä syystä työajan lyhentämisessä on yhtä paljon kyse johtamisesta kuin työajasta.
STTK nostaa saman kysymyksen esille tiistaina 18. elokuuta julkaistavassa työajan lyhentämistä käsittelevässä selvityksessään. Selvityksen erityisenä näkökulmana on johtamisen merkitys siinä, onnistuuko lyhyempään työaikaan siirtyminen.
Ajankohta on osuva. Suomessa käydään samaan aikaan keskustelua sekä tuottavuudesta että työssä jaksamisesta. Niitä käsitellään usein erillisinä ongelmina, vaikka ne voivat olla saman kysymyksen kaksi puolta.
Tuottavuus ratkaisee yhtälön
Täysi palkka lyhyemmästä työajasta ei synny tyhjästä.
Jos yritys maksaa saman palkan pienemmästä määrästä työtunteja, työn tuottavuuden täytyy käytännössä kestää muutos. Tämä erottaa nelipäiväisen työviikon monista muista työhyvinvointitoimista.
Yrityksen on saatava lyhyemmästä ajasta riittävästi tuloksia.
Aiemmissa työajan lyhentämistä koskevissa kokeiluissa on havaittu, että lyhyempi työaika voi parantaa palautumista ja vähentää poissaoloja. Samalla kokemukset osoittavat, ettei sama malli sovi automaattisesti jokaiseen organisaatioon tai jokaiseen työhön.
Asiantuntijatyössä työajan järjestäminen on aivan erilainen kysymys kuin esimerkiksi tehtaassa, kaupassa, sairaalassa tai ympärivuorokautisissa palveluissa.
Siksi yksittäisestä yrityskokeilusta ei voi päätellä, että koko suomalainen työelämä voisi yksinkertaisesti siirtyä nelipäiväiseen viikkoon.
Mutta kokeilu voi vastata paljon kiinnostavampaan kysymykseen: kuinka paljon nykyisestä työajastamme todella tarvitaan tulosten tekemiseen?
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomessa työelämän tulevaisuudesta keskustellaan usein työajan määrän kautta. Pitäisikö tehdä enemmän vai vähemmän töitä?
Kysymys voi olla liian yksinkertainen.
Suomen kaltaiselle korkean kustannustason maalle ratkaisevampaa on se, mitä yhdellä työtunnilla saadaan aikaan. Jos teknologia, tekoäly, parempi johtaminen ja turhan työn poistaminen nostavat tuottavuutta, osa tuottavuushyödystä voidaan tulevaisuudessa käyttää myös vapaa-ajan lisäämiseen.
Tämä ei tarkoita, että nelipäiväisestä työviikosta pitäisi tehdä uusi yleinen normi. Eri toimialojen lähtökohdat ovat liian erilaisia.
Sen sijaan suomalaisyritysten kokeiluja kannattaa seurata tarkasti. Ne tuottavat käytännön tietoa siitä, mitä tapahtuu työn tuloksille, henkilöstön jaksamiselle ja yrityksen kilpailukyvylle, kun yksi työelämän vanhimmista oletuksista asetetaan kyseenalaiseksi.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Lyhyempi työviikko ei automaattisesti tarkoita kevyempää työtä. Ratkaisevaa on, väheneekö myös työn määrä tai pystytäänkö se organisoimaan tehokkaammin.
- Tuottavuus ei tarkoita välttämättä kovempaa työtahtia. Sitä voidaan parantaa myös poistamalla turhia kokouksia, keskeytyksiä, päällekkäistä työtä ja manuaalisia rutiineja.
- Nelipäiväisen työviikon tärkeimmät tulokset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Vapaapäivän lisäksi kannattaa seurata työn tuloksia, sairauspoissaoloja, henkilöstön vaihtuvuutta ja sitä, venyvätkö työpäivät muualla viikossa.
Toimituksen näkökulma
Nelipäiväisessä työviikossa kaikkein kiinnostavinta ei lopulta ole neljäs päivä vaan viides. Jos yksi työpäivä voidaan poistaa ilman, että tulokset heikkenevät tai ihmiset uupuvat, on aiheellista kysyä, mitä tuona päivänä aikaisemmin tehtiin. Tulevaisuuden työelämän suuri muutos ei välttämättä ole se, että teemme vähemmän töitä. Se voi olla se, että opimme käyttämään työaikaa paremmin.
Lähteet
- Yle, 18.8.2026: uutisointi Supermetricsin lyhyemmän työviikon kokeilusta
- STTK, 18.8.2026: Lyhyempi työaika – parempi työ? Johtamisen rooli työajan lyhentämisessä
- STTK, 23.2.2023: Onko pakko painaa pitkää päivää?
- Supermetrics: yrityksen taustatiedot ja toimipaikat
