Suomalaistutkimus paljastaa, että olkapään kuvantamislöydökset ovat lähes kaikilla yli 40-vuotiailla yleisiä myös ilman kipua tai oireita.
Olkapään magneettikuvassa näkyvä repeämä tai rappeuma voi kuulostaa vakavalta, mutta löydös ei välttämättä selitä kipua lainkaan. Suomalaistutkimuksessa lähes jokaiselta yli 40-vuotiaalta löytyi olkapäästä rakenteellisia muutoksia – myös täysin oireettomilta.
Olkapää alkaa särkeä. Se kuvataan, ja lausunnossa puhutaan jänteen rappeumasta, repeämästä tai nivelrikosta.
Monelle ensimmäinen ajatus on selvä: siinä on kivun syy.
Helsingin yliopistossa tehty tutkimus haastaa tämän ajattelutavan poikkeuksellisen vahvasti. Kun tutkijat kuvasivat 602 suomalaisen olkapäät, 99 prosentilta löytyi vähintään yksi kiertäjäkalvosimen poikkeavuus.
Tutkittavat olivat 41–76-vuotiaita. Olennaista oli, etteivät he olleet hakeutuneet tutkimukseen olkapäävaivojen vuoksi, vaan muodostivat satunnaisesti valitun väestöotoksen.
Toisin sanoen olkapään kuvassa näkyvä poikkeama näyttää olevan keski-iän jälkeen pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
Kipeä ja kivuton olkapää voivat näyttää yllättävän samanlaisilta
Tutkimuksen kiinnostavin havainto ei ollut pelkästään muutosten yleisyys.
Ratkaisevaa oli se, kuinka heikosti kuvantamislöydökset vastasivat ihmisten kokemaa kipua.
Kiertäjäkalvosimen muutoksia löytyi 96 prosentista oireettomia olkapäitä ja 98 prosentista oireilevia. Ero oli siis hyvin pieni.
Vielä havainnollisempi tulos koski vakavammalta kuulostavia löydöksiä. Kaikista tutkimuksessa havaituista koko jänteen läpäisevistä kiertäjäkalvosimen repeämistä 78 prosenttia oli olkapäissä, jotka eivät aiheuttaneet ihmiselle lainkaan oireita.
Myös nivelrikkoa löytyi runsaasti ilman kipua. Tutkimuksessa 85 prosenttia nivelrikkolöydöksistä havaittiin oireettomissa olkapäissä.
Kuva voi siis näyttää huolestuttavalta samaan aikaan, kun ihminen ei itse tunne mitään.
Ikääntyvä keho ei ole sama asia kuin sairas keho
Tulokset nostavat esiin laajemman kysymyksen siitä, mitä lääketieteellisissä kuvissa oikeastaan pidetään normaalina.
Iän myötä keho muuttuu. Selkärangassa, nivelissä ja jänteissä tapahtuu rakenteellisia muutoksia, vaikka ne eivät aiheuttaisi oireita.
Olkapäiden kohdalla raja normaalin ikääntymisen ja sairaudeksi tulkittavan löydöksen välillä näyttää olevan erityisen tärkeä.
Tutkimuksessa kiertäjäkalvosimen muutosten määrä ja vaikeus lisääntyivät iän mukana. Tutkijoiden mukaan moni kuvissa näkyvä muutos voi siksi kuvata normaalia ikääntymistä eikä varsinaista sairautta.
Tällä erolla on käytännön merkitystä. Jos kuvantamislöydös tulkitaan automaattisesti kivun aiheuttajaksi, huomio voi kiinnittyä väärään asiaan.
Kipu ei synny pelkästä kuvasta
Olkapääkipu on monimutkaisempi ilmiö kuin yksittäinen rakenteellinen löydös.
Kipuun voivat vaikuttaa rakenteiden lisäksi esimerkiksi olkapään kuormitus, hermoston kivunsäätely, uni, mieliala ja ihmisen yleinen terveydentila.
Tutkijat eivät väitä, etteivätkö repeämät tai muut rakenteelliset vauriot voisi aiheuttaa kipua. Joillekin ihmisille ne ovat aidosti merkittäviä.
Ongelma on siinä, ettei kuvasta pystytä vielä luotettavasti päättelemään, kenen kohdalla löydös todella selittää oireen ja kenen kohdalla se on harmiton sivulöydös.
Edes kliininen tutkimus ei ratkaissut ongelmaa. Kun kokeneiden olkakirurgien tekemät tutkimustestit ja muut tekijät huomioitiin, oireisen ja oireettoman koko jänteen repeämän välinen ero hävisi.
Kuvantaminen ei aina vie lähemmäksi oikeaa vastausta
Tuloksilla voi olla merkitystä siihen, milloin olkapäätä kannattaa ylipäätään kuvata.
Kuvantaminen tuntuu helposti varmalta tavalta selvittää kipua: jos ongelma näkyy kuvassa, sille voidaan antaa nimi ja alkaa hoitaa sitä.
Todellisuus ei ole näin suoraviivainen.
Jos lähes kaikilta tietyn ikäisiltä löytyy kuvattaessa poikkeavuuksia, löydöksen löytyminen itsessään kertoo vähemmän kuin helposti ajatellaan.
Tutkimustulosten pohjalta julkaistussa kansainvälisessä katsauksessa yleislääkäreitä ja fysioterapeutteja kehotetaan suhtautumaan pidättyvästi olkapään rutiinikuvantamiseen silloin, kun kipuun ei liity selvää vammaa tai epäilyä vakavasta sairaudesta.
Tavoitteena ei ole jättää kipua tutkimatta, vaan välttää tilannetta, jossa täysin tavallinen ikääntymiseen liittyvä löydös alkaa ohjata hoitoa.
Useimmat olkapääkivut helpottavat ajan kanssa
Olkapääkipu on Suomessa erittäin tavallista.
Helsingin yliopiston mukaan noin neljännes suomalaisista aikuisista on kokenut olkapääkipua viimeisen kuukauden aikana ja lähes puolet jossakin vaiheessa elämäänsä.
Samalla suuri osa vaivoista paranee ilman raskaita hoitoja. Väitöskirjatutkija Thomas Ibounigin mukaan valtaosa ihmisistä toipuu olkapääkivusta vuoden sisällä, usein huomattavasti nopeammin.
Myös suomalaisesta leikkaustutkimuksesta on saatu samansuuntaista näyttöä. FIMPACT-tutkimuksessa olkalisäkkeen avarrusleikkaus ei tuonut lumeleikkaukseen verrattuna lisähyötyä vielä kymmenen vuoden seurannassa.
Ajatus on tärkeä: jos kuvassa näkyvän rakenteen kirurginen muuttaminen ei vähennä kipua muita hoitoja paremmin, itse rakenne ei välttämättä ollut kivun varsinainen syy.
Tutkimus kertoo paljon – mutta ei kaikkea
Tulokset perustuvat väestöpohjaiseen poikkileikkaustutkimukseen, jossa 602 suomalaiselta kuvattiin molemmat olkapäät magneettikuvauksella ja tutkittiin oireita.
Osallistujien ikä vaihteli 41 ja 76 vuoden välillä. Tuloksista ei siksi voi tehdä johtopäätöksiä nuorten ihmisten olkapäistä.
Poikkileikkaustutkimus ei myöskään kerro, mitä yksittäiselle löydökselle tapahtuu vuosien kuluessa tai kenelle myöhemmin kehittyy oireita.
Se kertoo kuitenkin vakuuttavasti yhden asian: rakenteellinen poikkeama olkapään kuvassa ja olkapääkipu eivät ole sama asia.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Olkapääkipu kuuluu suomalaisten yleisimpiin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, joten tutkimuksen vaikutukset voivat ulottua yksittäistä vastaanottokäyntiä pidemmälle.
Jos tarpeetonta kuvantamista, huolta ja löydöksiin perustuvia tarpeettomia hoitotoimia voidaan vähentää, hyötyä syntyy sekä potilaille että terveydenhuollolle.
Samalla tutkimus tukee suuntaa, jossa hoitoa rakennetaan yhä enemmän ihmisen oireiden, toimintakyvyn ja kokonaistilanteen ympärille sen sijaan, että yksittäinen kuva määrää diagnoosin.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Olkapään kuvassa näkyvä repeämä, rappeuma tai muu muutos ei automaattisesti tarkoita, että juuri se aiheuttaa kipusi.
- Yli 40-vuotiailla olkapään rakenteelliset muutokset ovat erittäin yleisiä myös täysin oireettomina.
- Kuvantamisen tarve kannattaa arvioida yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Erityisesti ilman selvää vammaa kuva ei välttämättä anna kipuun sitä yksiselitteistä vastausta, jota siltä odotetaan.
Toimituksen näkökulma
Lääketieteellinen kuva näyttää tarkalta, ja juuri siksi siihen on helppo luottaa enemmän kuin se ansaitsee. Olkapäätutkimus muistuttaa, ettei kaikki kuvassa poikkeavalta näyttävä ole ihmiselle poikkeavaa. Kun lähes jokaisesta keski-ikäisestä löytyy jotain, olennaisin kysymys ei ehkä ole enää ”mitä kuvassa näkyy?”, vaan ”mikä tästä todella vaikuttaa ihmisen elämään?”. Joskus terveempi suhtautuminen omaan kehoon alkaa siitä, ettei jokaista ikääntymisen jälkeä tarvitse tulkita viaksi.
Lähteet
Helsingin yliopisto – Olkapään rakenteellisia muutoksia löytyy lähes kaikilta yli 40-vuotiailta (Helsingin Yliopisto)
JAMA Internal Medicine – Incidental Rotator Cuff Abnormalities on Magnetic Resonance Imaging (JAMA Network)
PubMed – Incidental Rotator Cuff Abnormalities on Magnetic Resonance Imaging (pubmed.ncbi.nlm.nih.gov)
