Miksi syyskuu saa meidät haluamaan muutosta? Psykologinen uuden alun vaikutus selittää, miksi syksy tuntuu monelle toiselta tammikuulta.
Kesä päättyy, arki alkaa ja yhtäkkiä moni haluaa liikkua enemmän, aloittaa uuden harrastuksen, korjata unirytminsä tai muuttaa pitkään vaivanneen tavan. Syyskuussa on jotain samaa kuin vuodenvaihteessa: tunne siitä, että yksi jakso päättyy ja toinen alkaa. Psykologinen tutkimus tuntee ilmiön nimeltä uuden alun vaikutus. Miksi juuri syksy saa meidät katsomaan elämäämme uudella tavalla – ja miten tämän hetken kannattaa hyödyntää?
Kesä jättää jälkeensä oman rytminsä. Lomapäivät, valoisat illat, matkat, mökit, terassit ja tavallista väljemmät aikataulut muuttavat monen suomalaisen arkea kuukausiksi. Sitten tulee elo–syyskuun vaihde, ja muutos tapahtuu nopeasti. Työpaikoilla käynnistyy uusi kausi, koulut ovat alkaneet, harrastukset palaavat kalenteriin ja illat pimenevät päivä päivältä aikaisemmin.
Samalla tapahtuu jotain ihmisen omissa suunnitelmissa. Kuntosalijäsenyys alkaa taas kiinnostaa. Ilmoittautuminen kielikurssille käy mielessä. Unirytmi pitäisi korjata, kotona pitäisi tehdä suursiivous ja kesällä sivuun jäänyt projekti tuntuu taas aloittamisen arvoiselta. Joku päättää syödä paremmin, toinen alkaa säästää ja kolmas huomaa miettivänsä jopa työpaikan vaihtamista.
Syyskuun ensimmäinen päivä ei tietenkään muuta ihmistä toiseksi. Kalenterin sivun vaihtuminen ei lisää vuorokauteen tunteja eikä poista niitä asioita, joiden vuoksi muutos jäi keväällä tekemättä. Silti uuden kauden tunne on todellinen, ja käyttäytymistieteessä sille tunnetaan selitys.
Syyskuu toimii monelle toisena tammikuuna.
Ihmisen mieli rakentaa elämään uusia alkuja
Yksi tunnetuimmista ilmiötä selittävistä tutkimuksista julkaistiin Management Science -tiedelehdessä vuonna 2014. Hengchen Dai, Katherine Milkman ja Jason Riis tutkivat, miten ajalliset rajapyykit vaikuttavat ihmisten haluun tavoitella itselleen tärkeitä päämääriä.
Tutkijat tarkastelivat muun muassa kuntosalilla käymistä, ruokavalioon liittyviä Google-hakuja ja ihmisten tekemiä sitoumuksia tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tuloksissa näkyi selvä ilmiö: tavoitteisiin liittyvä toiminta lisääntyi sellaisten ajankohtien yhteydessä, jotka ihmiset kokivat uuden jakson alkuna.
Näitä hetkiä olivat uuden vuoden lisäksi uuden viikon, kuukauden ja lukukauden alku, syntymäpäivät ja erilaiset juhlapyhät. Tutkijat antoivat ilmiölle nimen fresh start effect, uuden alun vaikutus.
Sen ytimessä on tapa, jolla ihminen hahmottaa aikaa. Elämä ei tunnu yhdeltä katkeamattomalta aikajanalta, vaan jaamme sitä mielessämme jaksoihin. Puhumme ajasta ennen lomaa ja loman jälkeen, vanhasta ja uudesta työpaikasta, viime vuodesta ja tästä vuodesta. Syntymäpäivä erottaa kaksi ikävuotta toisistaan, maanantai kaksi viikkoa ja vuodenvaihde kaksi kalenterivuotta.
Tällainen rajapyykki auttaa jättämään aiemmat epäonnistumiset edelliseen jaksoon. Jos liikuntaharrastus jäi keväällä kesken tai hyväksi tarkoitettu unirytmi hajosi kesän aikana, uuden kauden alkaminen tarjoaa psykologisen etäisyyden aikaisempaan toimintaan. Menneisyyden epäonnistuminen kuuluu vanhaan jaksoon, kun taas edessä näyttää olevan puhtaampi sivu.
Juuri siinä piilee uuden alun voima. Ihminen ei ole muuttunut yhdessä yössä, mutta hänen suhteensa omaan menneisyyteensä on hetkeksi erilainen.
Syksy näkyy muuallakin kuin kalenterissa
Suomessa syksyn vaikutusta vahvistaa se, ettei vuodenaika vaihdu vain kalenterissa. Ympäröivä maailma muuttuu samaan aikaan monella tavalla.
Valon määrä vähenee nopeasti, lämpötila laskee, lehdet vaihtavat väriä ja kesävaatteet siirtyvät kaappiin. Lomakausi päättyy, työelämä palaa normaaliin rytmiinsä ja koulut sekä oppilaitokset käynnistävät uuden lukuvuoden. Harrastusseurat, kansalaisopistot, kuntosalit ja monet muut toimijat aloittavat syyskautensa.
Tammikuussa vaihtuu vuosiluku. Syksyllä muuttuu kokonainen ympäristö.
Syksyn uuden alun tunteella on myös pitkä historia ihmisen omassa elämässä. Suuri osa suomalaisista on viettänyt lapsuudessaan ja nuoruudessaan vuosikausia rytmissä, jossa elokuun loppu tarkoitti uuden lukuvuoden alkua. Edessä oli uusi luokka, uusi lukujärjestys, uusia kirjoja, uusia opettajia ja toisinaan kokonaan uusi koulu.
Tämä toistui vuodesta toiseen juuri siinä elämänvaiheessa, jolloin arjen rytmit ja käsitys vuodenkierrosta rakentuivat. Aikuisena koulun ensimmäistä päivää ei enää ole, mutta ympäristö jatkaa tutun viestin lähettämistä: kesä päättyi, nyt alkaa uusi kausi.
Siksi syksy eroaa tavallisesta kuukauden vaihtumisesta. Se tarjoaa useita samanaikaisia merkkejä siitä, että yksi vaihe on ohi ja seuraava alkanut.
Uusi alku antaa luvan katsoa omaa elämää uudelleen
Arjen yksi voimakkaimmista ominaisuuksista on jatkuvuus. Teemme tänään pitkälti samoja asioita kuin eilen. Heräämme suunnilleen samaan aikaan, kuljemme tuttuja reittejä, hoidamme työt, syömme tutuilla tavoilla ja vietämme vapaa-aikaa tuttujen rutiinien ympärillä.
Tämä on tehokasta. Jokaisesta aamusta ei tarvitse tehdä uutta päätöstä siitä, miten elämä järjestetään.
Sama jatkuvuus tekee muutoksesta vaikeaa. Kun mikään ympärillä ei muutu, ei synny selvää hetkeä kysyä, pitäisikö jotain tehdä toisin. Ajallinen rajapyykki katkaisee tämän jatkumon ja nostaa oman toiminnan hetkeksi tarkasteluun.
Siksi uuden alun tunne ei rajoitu kuntosalille. Sama mekanismi liittyy hyvin erilaisiin tavoitteisiin. Syksyllä aloitetaan kielikursseja ja uusia harrastuksia, tehdään päätöksiä rahankäytöstä, muutetaan ruokailua ja unirytmiä sekä mietitään työn ja vapaa-ajan suhdetta.
Uuden alun hetkessä katse siirtyy helposti yksittäisestä päivästä suurempaan kokonaisuuteen. Mitä haluan tältä syksyltä? Onko arjessani jotain, joka ei enää toimi? Mitä olen jo pitkään tarkoittanut aloittaa?
Tällaiset kysymykset eivät synny siksi, että syyskuussa olisi taianomaista muutosvoimaa. Rajapyykki yksinkertaisesti tekee niille tilaa.
Pelkkä motivaatio ei kuitenkaan kanna pitkälle
Uuden alun vaikutuksessa on yksi olennainen rajoitus. Aloittaminen ja jatkaminen ovat eri asioita.
Syyskuun ensimmäisinä viikkoina uuden harrastuksen aloittaminen tuntuu helpolta, koska ympäristö tukee päätöstä. Kursseja alkaa, kuntosalit markkinoivat uusia kausiaan ja muutkin ihmiset palaavat rutiineihin. Muutaman viikon kuluttua uutuus katoaa. Silloin jäljellä ovat tavallinen työpäivä, väsymys, sade, kiire ja sohva.
Käyttäytymistutkimus auttaa ymmärtämään, miksi hyvä aikomus ei yksin riitä. Peter Gollwitzerin ja Paschal Sheeranin laajassa meta-analyysissä tarkasteltiin 94 riippumatonta testiä niin sanotuista toimeenpanoaikomuksista eli implementation intentions -suunnitelmista. Tulosten mukaan tarkka suunnitelma siitä, milloin, missä ja miten tavoitteen mukainen toiminta tapahtuu, paransi tavoitteiden saavuttamista selvästi.
Periaate on yksinkertainen. “Aion liikkua enemmän” on tavoite, mutta se jättää lähes kaiken myöhemmin päätettäväksi. “Kun tulen maanantaina töistä kotiin, vaihdan lenkkivaatteet ja kävelen puoli tuntia” yhdistää toiminnan tiettyyn tilanteeseen.
Tällaisessa jos–niin-suunnitelmassa päätöstä ei tarvitse tehdä joka kerta uudelleen. Tietty tilanne toimii toiminnan käynnistäjänä. Tutkimuksissa juuri tämän yhteyden vahvistuminen tilanteen ja toiminnan välillä on osoittautunut yhdeksi mekanismiksi, jonka kautta tarkat suunnitelmat auttavat tavoitteiden toteuttamisessa.
Syyskuun motivaatio kannattaa siis käyttää päätöksen tekemisen lisäksi sen määrittelemiseen, mitä seuraavana tavallisena tiistaina tapahtuu.
Koko elämää ei tarvitse uusia kerralla
Uuden alun tunne houkuttelee myös ylilyöntiin. Kun elämä näyttää hetken puhtaalta pöydältä, sille tekee mieli rakentaa kaikki uudelleen.
Niinpä samaan syyskuuhun mahdutetaan kuntosali kolme kertaa viikossa, terveellisempi ruokavalio, aikaisempi nukkumaanmeno, uusi harrastus, säästöprojekti, vähemmän puhelinta ja lupaus nähdä ystäviä useammin. Kalenterissa kokonaisuus näyttää vielä mahdolliselta.
Todellinen arki testaa suunnitelman nopeasti.
Tässä uuden alun ajatuksen voi kääntää toisin päin. Sen sijaan, että rajapyykkiä käyttää kokonaisen uuden minän rakentamiseen, sitä voi käyttää yhden olennaisen asian muuttamiseen. Jos yksi muutos vakiintuu osaksi arkea, sen merkitys kasvaa kuukausien aikana paljon suuremmaksi kuin kuuden yhtäaikaisen tavoitteen innostunut aloitus.
Samalla tavoite kannattaa muuttaa mahdollisimman konkreettiseksi. “Nukun paremmin” ei vielä kerro, mitä illalla tapahtuu. “Laitan puhelimen lataukseen olohuoneeseen kello 22.30” kertoo. “Säästän enemmän” jää aikomukseksi, kun taas automaattinen tilisiirto palkkapäivänä muuttaa tavoitteen toiminnaksi.
Hyvä tavoite ei siis tarvitse jatkuvaa innostusta tuekseen. Sen pitää selvitä myös päivästä, jolloin innostusta ei ole.
Syyskuun energia kannattaa käyttää nyt
Uuden alun vaikutuksen kiinnostavin puoli on se, ettei sitä tarvitse säästää tammikuuhun. Tutkimuksessa uuden viikon ja kuukauden alku, syntymäpäivä, loman jälkeinen aika ja uuden lukukauden alku toimivat kaikki ajallisina rajapyykkeinä.
Se tarkoittaa samalla, ettei epäonnistunutta aloitusta tarvitse odottaa korjattavaksi seuraavaan vuodenvaihteeseen. Uusia alkuja on kalenterissa jatkuvasti.
Syyskuu tarjoaa niistä erityisen näkyvän. Jos sitä haluaa hyödyntää, ensimmäiseksi kannattaa valita yksi asia, jonka todella haluaa olevan joulukuussa eri tavalla kuin nyt. Sen jälkeen päätös muutetaan toiminnaksi: mitä teen, milloin teen ja mikä arkinen tilanne käynnistää tekemisen?
Ensimmäisen askeleen kannattaa olla riittävän pieni toteutettavaksi myös kiireisenä päivänä. Uuden harrastuksen ei tarvitse alkaa viidestä harjoituksesta viikossa, eikä talouden järjestämisen täydellisestä budjetista. Aloitus toimii paremmin, kun kynnys toimintaan on matala ja onnistuminen toistettavissa.
Yhtä tärkeää on suhtautua ensimmäiseen väliin jääneeseen kertaan oikein. Jos maanantain lenkki jää tekemättä, alkuperäinen tavoite ei ole kadonnut mihinkään. Yksi poikkeus on yksi poikkeus, ei todiste siitä, että muutos epäonnistui.
Tässä on suuri ero tammikuun uudenvuodenlupauksen ja toimivan muutoksen välillä. Lupaus rakentuu helposti ajatukselle täydellisestä uudesta alusta. Toimiva muutos rakennetaan tavallista, epätäydellistä arkea varten.
Uuteen alkuun ei tarvita uutta ihmistä
Syyskuu ei pyyhi pois keväällä kesken jäänyttä kuntosalijäsenyyttä, kesän aikana seonnutta unirytmiä tai suunnitelmaa, jota ei koskaan tullut aloitettua. Se tekee kuitenkin jotain hyödyllistä: se vetää niiden ja tämän päivän väliin rajan.
Ihmisen mieli käyttää tällaisia rajoja jäsentääkseen aikaa ja omaa elämäntarinaansa. Eilen tapahtunut kuuluu helposti samaan jatkumoon kuin tänään tapahtuva. Viime kesänä tapahtunut tuntuu jo toiselta luvulta.
Siksi syyskuun toinen tammikuu kannattaa ottaa vakavasti, mutta ei liian vakavasti. Kokonaista uutta elämää ei tarvitse rakentaa, eikä uuden kauden alkaessa tarvitse muuttua toiseksi ihmiseksi.
Riittää, että tunnistaa yhden asian, jonka haluaa tehdä seuraavassa luvussa hieman eri tavalla kuin edellisessä.
Jos jokin on odottanut pitkään sitä kuuluisaa parempaa hetkeä, syyskuu tarjoaa siihen hyvän rajapyykin. Tärkein osa uudesta alusta ei kuitenkaan ole kalenterissa. Se on ensimmäinen konkreettinen teko, joka tapahtuu sen jälkeen.
Lähteet
Dai, Hengchen; Milkman, Katherine L. & Riis, Jason: The Fresh Start Effect: Temporal Landmarks Motivate Aspirational Behavior. Management Science, 2014.
Gollwitzer, Peter M. & Sheeran, Paschal: Implementation Intentions and Goal Achievement: A Meta-analysis of Effects and Processes. Advances in Experimental Social Psychology, 2006.
Webb, Thomas L. & Sheeran, Paschal: How do implementation intentions promote goal attainment? A test of component processes. Journal of Experimental Social Psychology, 2007.
Gollwitzer, Peter M.: Implementation Intentions: Strong Effects of Simple Plans. American Psychologist, 1999.
Knowledge at Wharton: Need a Fresh Start? Here’s How to Begin.
