Eurooppaan rakennettiin alkuvuonna 30 prosenttia enemmän tuulivoimaa kuin vuotta aiemmin. Vuodesta 2026 odotetaan nyt kaikkien aikojen ennätysvuotta.
Euroopan tuulivoimassa on tapahtumassa käänne, joka näkyy jo tämän vuoden rakennustahdissa. Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla valmistui 8,8 gigawattia uutta tuulivoimaa, ja koko vuodesta odotetaan nyt ennätyksellistä. Suomessa muutos on erityisen kiinnostava, sillä tuuli tuottaa jo neljänneksen sähköntarpeesta.
Euroopan energiajärjestelmässä tapahtuu juuri nyt jotain, joka ei näy tavallisen sähkönkäyttäjän arjessa yhtä selvästi kuin sähkön hinnan vaihtelu.
Uusia tuulivoimaloita nousee huomattavasti aiempaa nopeammin.
Vuoden 2026 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana Eurooppaan valmistui 8,8 gigawattia uutta tuulivoimakapasiteettia. Määrä kasvoi noin 30 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta.
Tuulivoima-alan eurooppalainen järjestö WindEurope arvioi nyt, että koko vuoden aikana Eurooppaan rakennetaan noin 24 gigawattia uutta kapasiteettia.
Jos ennuste toteutuu, vuosi 2026 nousee Euroopan kaikkien aikojen ennätysvuodeksi uusien tuulivoimaloiden rakentamisessa.
Vertailu kertoo muutoksen vauhdista. Vuonna 2025 Eurooppaan rakennettiin 19,1 gigawattia uutta tuulivoimaa. Vuonna 2022 tehty aiempi ennätys oli niin ikään noin 19 gigawattia.
Tämän vuoden ennuste nostaisi rakentamisen selvästi uudelle tasolle.
Seitsemän miljoonan kotitalouden verran uutta sähköntuotantoa
Gigawattien mittakaavaa on vaikea hahmottaa arkielämässä.
WindEuropen laskelman mukaan pelkästään tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla rakennetut voimalat pystyvät tuottamaan sähköä määrän, joka vastaa noin seitsemän miljoonan eurooppalaisen kotitalouden kulutusta.
Järjestö arvioi uuden kapasiteetin vähentävän fossiilisten polttoaineiden tuontitarvetta määrällä, joka vastaa noin 25 nesteytettyä maakaasua kuljettavan LNG-aluksen vuosittaista lastia.
Juuri tässä on tuulivoiman kasvun kiinnostavin puoli.
Kyse ei ole enää vain ilmastopolitiikasta. Euroopassa uusiutuvasta sähköstä on tullut myös energiaomavaraisuuden, teollisuuden kilpailukyvyn ja tuontienergiasta riippuvuuden kysymys.
Mitä enemmän sähköä tuotetaan Euroopan omalla tuulella, sitä vähemmän sähköjärjestelmä on riippuvainen muualta tuotavista polttoaineista.
Saksa vetää muuta Eurooppaa perässään
Kasvu ei jakaudu tasaisesti ympäri Eurooppaa.
Saksa rakensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 3,4 gigawattia uutta tuulivoimaa. Se tarkoittaa, että lähes kaksi viidesosaa koko Euroopan alkuvuoden uudesta kapasiteetista syntyi yhdessä maassa.
Saksan lisäksi rakentaminen kasvoi muun muassa Tanskassa, Puolassa, Portugalissa ja Ranskassa.
Myös merituulivoima on jälleen vauhdittunut. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Euroopan sähköverkkoon liitettiin 2,3 gigawattia uutta merituulivoimaa. Kaikesta uudesta kapasiteetista 74 prosenttia rakennettiin kuitenkin edelleen maalle.
Saksan kehityksessä on toinenkin kiinnostava yksityiskohta.
Maa myönsi ensimmäisen vuosipuoliskon aikana luvat yli yhdeksälle gigawatille uutta maatuulivoimaa. WindEurope pitää sitä esimerkkinä siitä, kuinka paljon rakentamisen vauhti voi muuttua, kun lupaprosesseja saadaan nopeutettua.
Ennätys ei tarkoita, että ongelmat olisi ratkaistu
Vuoden 2026 lukujen perusteella voisi ajatella, että Euroopan tuulivoiman vaikeimmat vuodet ovat takana.
Todellisuus on monimutkaisempi.
Samaan aikaan kun Saksassa lupamäärät kasvavat, ne ovat vähentyneet muun muassa Espanjassa, Ranskassa, Britanniassa, Italiassa ja Irlannissa.
Tuulivoimahankkeita hidastavat edelleen pitkät lupaprosessit ja sähköverkkojen rajallinen kapasiteetti. Uusi voimala ei auta sähköjärjestelmää, jos sitä ei pystytä liittämään verkkoon silloin, kun se valmistuu.
Myös investoinneissa näkyy ristiriitainen kuva.
Euroopassa kerättiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla noin yhdeksän miljardia euroa pääomaa uusiin tuulivoimahankkeisiin. Rahalla rahoitettiin noin 5,2 gigawatin edestä tulevaa kapasiteettia.
Samaan aikaan tuuliturbiinien sitovat tilaukset laskivat 12 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta.
Ennätysvuosi kertoo siis vahvasta rakentamisesta juuri nyt, mutta ei vielä takaa saman kasvuvauhdin jatkumista.
Seuraava pullonkaula löytyy sähköverkosta
Euroopan energiamurroksen seuraava ongelma voi olla yllättävä: sähköntuotannon sijasta sähköverkko.
Tuuli- ja aurinkovoiman nopea kasvu muuttaa sähköjärjestelmää tavalla, johon vuosikymmeniä vanhaa infrastruktuuria ei alun perin suunniteltu.
Sähköä syntyy yhä enemmän paikoissa, joissa sitä ei aikaisemmin tuotettu, ja tuotannon määrä vaihtelee sääolosuhteiden mukaan.
Siksi uusia voimaloita tärkeämmäksi kysymykseksi nousee vähitellen se, kuinka tehokkaasti sähkö pystytään siirtämään sinne, missä sitä tarvitaan.
Tarvitaan lisää siirtoyhteyksiä, vahvempia sähköverkkoja, kulutusjoustoa, varastointia ja uutta sähkönkulutusta teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessä.
Tuulivoiman kasvun seuraava vaihe ei siis ratkea pelkästään rakentamalla lisää tuuliturbiineja.
Eurooppa tähtää vielä paljon nykyistä korkeammalle
Vuoden 2026 ennätys olisi merkittävä, mutta Euroopan pidemmän aikavälin suunnitelmissa se on vasta välivaihe.
WindEurope arvioi, että Euroopassa olisi vuonna 2030 yhteensä noin 436 gigawattia tuulivoimakapasiteettia. Vuoden 2026 puolivälissä kapasiteettia oli runsaat 311 gigawattia.
EU-maissa tuulivoiman kapasiteetin arvioidaan nousevan noin 342 gigawattiin vuosikymmenen loppuun mennessä. WindEuropen mukaan sillä voitaisiin kattaa noin 27 prosenttia EU:n sähkön kysynnästä vuonna 2030.
Rakentamisen pitäisi samalla vakiintua 2030-luvulla noin 30 gigawatin vuositasolle.
Tämän vuoden ennustettu 24 gigawattia alkaa jo lähestyä sitä.
Euroopan tuulivoiman kannalta vuosi 2026 voi siksi olla enemmän kuin yksittäinen ennätys. Se voi olla ensimmäinen vuosi uudessa rakentamisen mittakaavassa.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomi on jo nyt yksi Euroopan tuulivoimavaltaisimmista sähkömarkkinoista.
WindEuropen vuoden 2025 tilastojen mukaan tuulivoima vastasi Suomessa noin 25 prosenttia sähkön kysynnästä. Osuus oli Euroopan korkeimpia. Edelle sijoittuivat muun muassa Tanska, Liettua, Irlanti, Britannia ja Ruotsi.
Euroopan tuulivoiman kasvu on Suomelle tärkeää myös oman sähköntuotannon ulkopuolella. Pohjoismainen sähkömarkkina on yhteydessä muuhun Eurooppaan, joten tuotantorakenteen muutos vaikuttaa vähitellen koko markkinan toimintaan.
Runsas tuulivoima voi painaa sähkön hintaa alas silloin, kun tuulee laajalla alueella. Samalla tuotannon vaihtelu kasvattaa tarvetta joustolle, sähkövarastoille ja sellaiselle teollisuudelle, joka pystyy hyödyntämään halpaa sähköä juuri silloin, kun sitä on runsaasti tarjolla.
Suomelle tämä avaa kiinnostavan mahdollisuuden. Jos puhdasta sähköä syntyy paljon, kilpailuetu ei välttämättä ole enää vain sähkön tuottamisessa vaan siinä, kuka osaa käyttää sen tehokkaimmin.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Tuulivoiman nopea kasvu lisää tunteja, jolloin Euroopan sähköjärjestelmässä on tarjolla runsaasti edullista uusiutuvaa sähköä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sähkö olisi jatkuvasti halvempaa, koska tuotanto vaihtelee sään mukaan.
- Sähkön hinnan vaihtelu voi tulevaisuudessa korostua. Kulutuksen ajoittamisesta, älykkäästä lämmityksestä, sähköauton latauksen ohjauksesta ja energiavarastoista tulee siksi entistä hyödyllisempiä.
- Tuulivoiman kasvu vähentää Euroopan tarvetta tuottaa sähköä tuontipolttoaineilla. Tavalliselle kuluttajalle tämä ei näy yhden päivän sähkölaskussa, mutta pitkällä aikavälillä kyse on myös Euroopan energiaomavaraisuudesta.
Toimituksen näkökulma
Euroopan tuulivoiman ennätyksessä kiinnostavinta ei lopulta ole voimaloiden määrä. Todellinen muutos alkaa siitä, mitä tehdään silloin, kun tuuli tuottaa valtavasti sähköä samaan aikaan eri puolilla Eurooppaa. Jos sähköverkot, varastointi ja teollinen kulutus eivät kehity tuotannon mukana, osa tuulivoiman mahdollisuudesta jää käyttämättä. Energiamurroksen seuraava kilpailu ei ehkä olekaan siitä, kuka rakentaa eniten tuulivoimaa – vaan siitä, kuka oppii hyödyntämään sen parhaiten.
Lähteet
WindEurope – Europe on track for record wind year – imminent policy choices will make or break this momentum
WindEuropen uutinen 1.9.2026
WindEurope – Latest wind energy data for Europe: Autumn 2026
WindEuropen syksyn 2026 tilastoraportti
Reuters – Europe adds 8.8 GW wind capacity in first half, WindEurope says
Reutersin uutinen 1.9.2026
WindEurope – Wind energy in Europe: 2025 Statistics and the outlook for 2026–2030
WindEuropen vuoden 2025 tilastot ja ennuste
