Saksassa vuosikymmeniä maisemaa rikkoneet hiilikaivokset ovat muuttuneet Euroopan suurimmaksi keinotekoiseksi järvialueeksi. Muutos kertoo, miten entisille teollisuusalueille voidaan rakentaa kokonaan uusi tulevaisuus.

Vielä muutama vuosikymmen sitten alueella kohosi avolouhoksia, pölyä ja raskaita kaivoskoneita. Nyt samassa maisemassa purjehditaan, uidaan ja pyöräillään järveltä toiselle. Saksan Lausitzin alueella toteutettu muutos on yksi Euroopan kunnianhimoisimmista ympäristö- ja matkailuhankkeista – ja samalla kiinnostava esimerkki siitä, miten menneisyyden ongelmista voidaan rakentaa uusia mahdollisuuksia. 

Usein puhutaan siitä, mitä tapahtuu, kun kaivos suljetaan. Harvemmin kysytään, mitä sen jälkeen voidaan rakentaa. 

Itä-Saksassa sijaitsevalla Lausitzin alueella tähän kysymykseen on etsitty vastausta vuosikymmenten ajan. Aikoinaan alue oli yksi Euroopan merkittävimmistä ruskohiilen tuotantoalueista. Kaivostoiminta jätti jälkeensä valtavia avolouhoksia, jotka näkyivät maisemassa kilometrejä leveinä kuoppina. 

Nyt sama alue tunnetaan aivan toisesta syystä. 

Entisistä hiilikaivoksista on muodostettu Lusatian Lakeland, 23 järven verkosto, joka kattaa noin 14 000 hehtaaria. Kyseessä on Euroopan suurin ihmisen rakentama järvimaisema. Huhtikuussa avattu Sedlitz-järvi täydensi kokonaisuuden, ja alueen kehittäminen matkailu- ja virkistyskäyttöön etenee edelleen uusien kanavien, satamien ja palveluiden avulla.

Muutos ei tapahtunut nopeasti. Järviä on täytetty ja maisemaa kunnostettu vuosikymmenten ajan. Samalla on rakennettu rantoja, pyöräilyreittejä, veneväyliä ja matkailupalveluja. Osa järvistä on jo yhdistetty toisiinsa kanavilla, jotta alueella voi liikkua vesiteitse useiden kymmenien kilometrien matkan.

Menneisyyttä ei peitetty – siitä tehtiin osa tarinaa 

Hankkeen kiinnostavin piirre ei ole pelkästään järvien koko. 

Alue ei ole yrittänyt unohtaa hiilikaivosten historiaa, vaan hyödyntää sitä. Entisiä kaivosrakennelmia on säilytetty näköalapaikkoina, museoina ja matkailukohteina. Vierailija näkee sekä uuden järvimaiseman että sen, millainen alue oli vielä muutama vuosikymmen sitten.

Tämä tekee alueesta enemmän kuin tavallisen lomakohteen. Se kertoo tarinan siitä, miten kokonainen elinkeino voi muuttua uudeksi identiteetiksi. 

Voisiko vastaavaa ajatella myös Suomessa? 

Suomessa ei ole vastaavia ruskohiilen avolouhoksia, mutta ajatus on silti kiinnostava. 

Maassa on vanhoja kaivosalueita, teollisuusympäristöjä ja käytöstä poistuneita maa-alueita, joiden tulevaisuutta pohditaan parhaillaan. Lausitz osoittaa, ettei alueiden kehittäminen tarkoita aina niiden palauttamista entiselleen. Joskus niille voidaan rakentaa kokonaan uusi tarkoitus. 

Matkailu on tästä hyvä esimerkki. Yhä useampi matkailija etsii paikkoja, joissa yhdistyvät luonto, historia ja ainutlaatuiset kokemukset. Juuri tällaisia elämyksiä entisille teollisuusalueille voidaan parhaimmillaan luoda. 

Samalla syntyy uusia työpaikkoja majoitukseen, ravintoloihin, ohjelmapalveluihin ja matkailuyrityksiin. Alue, joka aiemmin eli yhdestä teollisuudenalasta, voi rakentaa tulevaisuuttaan monipuolisemmin. 

Kyse ei ole vain järvistä 

Lausitzin tarina muistuttaa, että suurimmat muutokset eivät aina synny uusista rakennuksista tai teknologioista. Joskus ne alkavat siitä, että uskalletaan nähdä vanha maisema uudella tavalla. 

Kun hiilikaivoksen pohjalla voi vuosikymmeniä myöhemmin purjehtia tai viettää kesälomaa, muuttuu myös käsitys siitä, mitä sana ”ennallistaminen” voi tarkoittaa. Se ei ole vain luonnon palauttamista, vaan myös uusien mahdollisuuksien rakentamista ihmisille. 

Mitä tämä merkitsee Suomelle? 

Suomi etsii parhaillaan uusia tapoja hyödyntää käytöstä poistuvia teollisuusalueita ja vahvistaa matkailuaan. Lausitzin esimerkki osoittaa, että pitkäjänteisellä suunnittelulla ympäristöhaasteista voidaan tehdä myös vetovoimatekijöitä. 

Samalla hanke muistuttaa, että matkailun kilpailuetu ei aina synny koskemattomasta luonnosta. Myös ihmisen muokkaama maisema voi muuttua kiinnostavaksi, jos sillä on vahva tarina kerrottavanaan. 

Mitä tämä merkitsee lukijalle? 

• Vanhoista teollisuusalueista voidaan rakentaa uusia matkailu- ja virkistyskohteita, kun suunnittelu on pitkäjänteistä. 

• Matkailu voi olla myös keino elvyttää alueiden taloutta ja luoda uusia työpaikkoja. 

• Ympäristön ennallistaminen voi tarkoittaa muutakin kuin luonnon palauttamista – se voi synnyttää kokonaan uusia elämyksiä. 

Toimituksen näkökulma 

Usein puhumme vihreästä siirtymästä luopumisena: voimaloita suljetaan, kaivoksia lopetetaan ja vanhat elinkeinot päättyvät. Lausitz kertoo toisenlaisen tarinan. Todellinen muutos alkaa vasta silloin, kun tilalle syntyy jotain, mikä houkuttelee ihmisiä palaamaan. Tulevaisuus ei rakennu pelkästään sillä, mitä lopetamme, vaan sillä, mitä uskallamme rakentaa sen jälkeen. 

Lähteet 

• Euronews: Almost like Lake Como: Germany transforms former coal mines into Europe’s largest lake landscape (euronews) 

• The Good Press: Germany Just Turned Its Old Coal Mines Into Europe’s Biggest Lake Landscape (The Good Press) 

• Lusatia & Lusatian Lake District (taustatiedot) (en.wikipedia.org)