Samassa perheessä voidaan rakastaa musiikkia, mutta kuunnella sitä täysin eri maailmoissa. Tuore suomalainen tutkimus paljastaa, kuinka jyrkästi nuorten ja vanhempien musiikinkuuntelutavat eroavat toisistaan. Ero näkyy sekä laitteissa että siinä, mistä uudet kappaleet löydetään.
Yksi painaa radiota päälle, toinen avaa TikTokin
Kuvittele tavallinen automatka, jolla istuvat isovanhempi ja teini-ikäinen lapsenlapsi.
Toinen kuuntelee mielellään radiota. Toinen on löytänyt uusimman suosikkikappaleensa lyhytvideosta ja haluaa soittaa sen puhelimestaan.
Molemmat pitävät musiikista, mutta heidän tapansa kuunnella sitä ovat kehittyneet eri suuntiin.
Tämä arkinen sukupolviero näkyy nyt poikkeuksellisen selvästi suomalaisessa tutkimuksessa.
13–18-vuotiaista peräti 92 prosenttia oli kuunnellut musiikkia puhelimella tutkimusta edeltäneen viikon aikana. 66–75-vuotiaista vastaava osuus oli vain 38 prosenttia.
Ero on 54 prosenttiyksikköä.
Vanhemmissa ikäryhmissä radio puolestaan säilyttää asemansa tavalla, joka voi yllättää nuorempia.
66–75-vuotiaista 71 prosenttia oli kuunnellut musiikkia autoradiolla ja 57 prosenttia erillisellä radiolaitteella.
Nuorimmassa, 13–18-vuotiaiden ryhmässä erillistä radiolaitetta käytti vain noin joka viides.
Kyse ei ole vain erilaisesta musiikkimausta. Musiikin kuunteleminen on muuttunut osaksi aivan erilaisia arjen toimintatapoja.
Puhelin nousi ensimmäistä kertaa autoradion ohi
Musiikin kuunteleminen puhelimesta ei ole uusi asia. Vuoden 2026 tutkimuksessa tapahtui kuitenkin kiinnostava muutos.
Puhelin ohitti ensimmäistä kertaa autoradion päivittäisessä musiikinkuuntelussa.
Kun tarkastellaan edeltävän viikon aikana käytettyjä laitteita, puhelimella musiikkia oli kuunnellut 75 prosenttia suomalaisista ja autoradiolla 73 prosenttia.
Erot ovat pieniä, mutta ne havainnollistavat puhelimen aseman vahvistumista.
Musiikki ei enää edellytä erillistä laitetta, tiettyä paikkaa tai edes varsinaista päätöstä ryhtyä kuuntelemaan.
Se kulkee mukana koulumatkalla, lenkillä, kotitöissä ja vapaa-ajalla. Sama laite toimii musiikkisoittimena, viestintävälineenä, kamerana ja viihdepalvelujen keskuksena.
Radio ei silti ole kadonnut suomalaisten elämästä.
Autoradio on edelleen erittäin suosittu, ja sen käyttö on pysynyt vahvana eri ikäryhmissä.
Suomalaisten musiikinkuuntelussa ei siis ole kyse siitä, että yksi teknologia olisi kokonaan syrjäyttänyt toisen. Erilaiset kuuntelutavat elävät rinnakkain, mutta niiden merkitys vaihtelee sukupolvittain.
Sosiaalinen media muuttaa tapaa löytää uusia suosikkeja
Sukupolviero näkyy erityisen selvästi sosiaalisessa mediassa.
13–18-vuotiaista 82 prosenttia oli kuunnellut musiikkia sosiaalisen median palveluissa edeltävän viikon aikana.
Kaikista tutkimuksen suomalaisista vastaajista vastaava osuus oli 43 prosenttia.
Tämä kertoo muutoksesta, jossa musiikki on yhä tiiviimmin sidoksissa muuhun digitaaliseen viihteeseen.
Aiemmin uusi kappale tuli monelle tutuksi radiosta, televisiosta tai ystävän suosittelemalta levyltä. Nyt ensimmäinen kohtaaminen voi tapahtua muutaman sekunnin mittaisella videolla.
Kappaleen osa saattaa jäädä mieleen ennen kuin kuuntelija edes tietää esittäjän nimeä.
TikTokissa ja Instagramissa musiikki liittyy tansseihin, huumoriin, tarinoihin, urheiluvideoihin ja muihin sisältöihin.
Musiikki ei tällöin ole aina pääasia. Se voi olla myös osa jotakin muuta kokemusta.
Tämä muuttaa sitä, miten kappaleet leviävät ja miten kuulijat löytävät uusia artisteja.
Musiikkimakukin kulkee eri suuntiin
Laitteiden ja palvelujen lisäksi sukupolvien erot näkyvät musiikkityyleissä.
Nuorten keskuudessa korostuvat hiphop, rap, elektroninen tanssimusiikki ja K-pop.
Vanhemmissa ikäryhmissä iskelmä ja rock säilyttävät vahvan asemansa. Myös klassisen musiikin ja jazzin yleisöä löytyy suhteellisesti enemmän vanhemmista kuuntelijoista.
26–59-vuotiaat muodostavat kiinnostavan väliryhmän.
Heidän musiikinkuuntelussaan yhdistyvät puhelimet, tietokoneet ja autoradiot. Myös musiikkimaku on tutkimuksen mukaan tässä ryhmässä erityisen monipuolinen.
Ikäryhmät eivät kuitenkaan ole toisistaan erillisiä saarekkeita.
Nuori voi rakastaa vanhaa rockia ja eläkeläinen kuunnella uusimpia pophittejä suoratoistopalvelusta. Tutkimus kuvaa ikäryhmien yleisiä kuuntelutottumuksia, ei yksittäisten ihmisten musiikkimakua.
Musiikin kuuntelemisesta on tullut myös sosiaalinen kokemus
Muutos ei koske pelkästään sitä, mistä kappale soitetaan.
Musiikin löytämisestä, jakamisesta ja kommentoinnista on tullut osa sosiaalista kanssakäymistä.
Kun kappale alkaa levitä lyhytvideoissa, sen suosio rakentuu usein useiden erilaisten sisältöjen ympärille. Sama musiikki voi yhdistää ihmisiä, jotka eivät muuten seuraisi samaa artistia.
Samalla suosioon nouseminen on muuttunut.
Musiikkialalla kilpailu ei enää rajoitu siihen, minkä kappaleen radioasema valitsee soitettavaksi tai minkä levyn kuluttaja ostaa.
Huomiosta kilpaillaan myös sosiaalisen median, suoratoistopalvelujen ja muun digitaalisen sisällön keskellä.
Vuoden 2026 tutkimuksessa tätä muutosta kuvataan siirtymänä, jossa digitalisoitumista tärkeämmäksi kysymykseksi nousee kilpailu ihmisten ajasta ja huomiosta.
Keikoilla musiikki yhdistää sukupolvia
Vaikka kuuntelutavat eroavat, yhteinen kokemus ei ole kadonnut.
Tutkimuksessa puolet suomalaisista kertoi käyneensä keikalla tai konsertissa kuluneen vuoden aikana. Kahden vuoden aikana live-musiikkia oli käynyt kokemassa 68 prosenttia vastaajista.
Luvut osoittavat, että digitaalisen kuuntelun rinnalla ihmiset hakeutuvat edelleen musiikin äärelle myös paikan päälle.
Keikat ja festivaalit tarjoavat jotakin, mitä kuulokkeet tai puhelimen näyttö eivät täysin korvaa: kokemuksen, jonka voi jakaa muiden kanssa samassa tilassa.
Samalla tutkimuksessa näkyy myös taloudellinen näkökulma.
Keikkakäyntien määrässä oli pientä laskua edellisvuoden tutkimukseen verrattuna. Yhtenä musiikkialan haasteena on se, kuinka monella konsertilla ihmisillä on varaa käydä.
Musiikki voi siis olla arjessa lähes jatkuvasti läsnä, vaikka maksullisiin live-elämyksiin osallistuttaisiin harvemmin.
Suomalaiset eivät ole hylänneet vanhoja musiikkilaitteita
Vinyylilevyt ja CD-levyt eivät enää hallitse musiikinkuuntelua kuten aiempina vuosikymmeninä.
Silti ne eivät ole kadonneet.
Fyysiset äänitteet kiinnostavat edelleen harrastajia ja keräilijöitä. Niiden kuunteleminen voi myös olla tarkoituksellisempi hetki kuin puhelimesta taustalla soiva musiikki.
Levy asetetaan soittimeen, kuuntelulle varataan aikaa ja kokonainen albumi saatetaan kuunnella alusta loppuun.
Tämä muistuttaa, että teknologinen muutos ei kulje vain yhteen suuntaan.
Uudet tavat yleistyvät, mutta vanhat voivat saada uudenlaisen merkityksen.
Tutkimus seuraa pitkän aikavälin muutosta
Musiikinkuuntelu Suomessa 2026 on Teoston ja Musiikkituottajat – IFPI Finlandin toteuttama tutkimuskokonaisuus, jonka tuloksia julkaistiin 22. lokakuuta.
Tutkimus on järjestyksessään kolmastoista ja seuraa suomalaisten musiikinkuuntelutapojen kehitystä pitkällä aikavälillä.
Tutkimuksesta vastasi johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista yhteistyössä Teoston ja Musiikkituottajien edustajien kanssa.
Tulokset perustuvat vastaajien ilmoittamiin kuuntelutapoihin.
On tärkeää huomata, että viikon aikana käytettyjen laitteiden tai palvelujen osuudet eivät tarkoita päivittäistä käyttöä. Sama vastaaja on myös voinut kuunnella musiikkia usealla eri laitteella.
Tutkimus ei myöskään yksin kerro, kuinka paljon eri ikäryhmät kuuntelevat musiikkia tunneissa tai kuinka pitkään yksittäisiä kappaleita kuunnellaan.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomalaiselle musiikkialalle sukupolvien eriytyvät kuuntelutavat asettavat uudenlaisia vaatimuksia.
Artistien, levy-yhtiöiden, tapahtumajärjestäjien ja radiokanavien on ymmärrettävä, ettei eri-ikäisiä suomalaisia tavoiteta enää samoilla välineillä.
Nuoren kuuntelijan ensimmäinen kosketus uuteen artistiin voi syntyä sosiaalisen median videosta. Vanhemmalle kuulijalle radio saattaa edelleen olla tärkein väylä musiikin äärelle.
Kotimaisen musiikin kannalta tärkeää on, että erilaiset kanavat ja kuuntelutavat säilyttävät asemansa. Näin monenlaisella musiikilla on mahdollisuus löytää yleisönsä.
Samalla konserttien ja festivaalien merkitys yhteisinä elämyksinä säilyy.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Musiikkia löytyy eri kanavista eri tavoin. Jos haluat tutustua itsellesi vieraaseen musiikkiin, kokeile joskus oman tutun palvelusi ulkopuolelle menemistä: radiota, suoratoistopalvelun suosituksia tai muiden jakamia kappaleita.
- Sukupolvien erilaiset musiikkitottumukset voivat avata keskustelua. Kysy läheiseltäsi, mistä hän löytää uusia kappaleita. Vastaus saattaa yllättää.
- Musiikille voi antaa myös oman hetkensä. Jatkuvasti taustalla soivan musiikin rinnalla voi kokeilla kokonaisen albumin kuuntelemista ilman muita samanaikaisia ärsykkeitä.
Toimituksen näkökulma
Musiikki on yksi harvoista asioista, jotka voivat yhdistää ihmisiä iästä riippumatta, vaikka heidän arkensa ja käyttämänsä teknologia olisivat hyvin erilaisia. Nyt näyttää siltä, että sukupolvien yhteinen musiikkimaailma on jakautumassa yhä useampaan erilliseen kuunteluympäristöön. Samalla kappaleiden löytäminen on muuttunut lähes yhtä tärkeäksi kuin itse kuunteleminen. Ehkä musiikin kiinnostavin tulevaisuuden kysymys ei olekaan se, mikä palvelu voittaa, vaan kuinka usein ihmiset vielä löytävät yhteisiä suosikkikappaleita.
Lähteet
- Teosto ja Musiikkituottajat – Musiikinkuuntelu Suomessa 2026: puhelin kasvatti jälleen etumatkaansa, julkaistu 22.10.2026.
Teosto
- Musiikinkuuntelu Suomessa 2026 -tutkimusraportti (PDF), linkitetty Teoston alkuperäisuutisesta.
- Teosto – Nordic Digital Music Survey 2026: musiikin suoratoiston ja uusien kappaleiden löytämisen muutokset, julkaistu 10.9.2026.
Teosto
