Ingressi 

Suomeen saapuu ennätysmäärä kansainvälisiä huippututkijoita aikana, jolloin maailma käy kovaa kilpailua osaajista. Kehitys voi näyttää ensi silmäyksellä yliopistojen sisäiseltä asialta, mutta todellisuudessa kyse on paljon suuremmasta ilmiöstä: tulevaisuuden työpaikoista, uusista yrityksistä, investoinneista ja Suomen asemasta globaalissa taloudessa. 

Uutisteksti 

Suomesta on viime vuosina puhuttu maailmalla monesta syystä. Kansainvälisissä vertailuissa maa sijoittuu jatkuvasti korkealle koulutuksen, turvallisuuden, yhteiskunnallisen vakauden ja elämänlaadun mittareissa. Nyt näiden vahvuuksien rinnalle näyttää nousevan uusi kilpailuetu: kyky houkutella maailman huippuosaajia tutkimuksen pariin. 

Suomen Akatemian tuoreiden tietojen mukaan yhä useampi kansainvälinen huippututkija valitsee Suomen tutkimusympäristökseen. Taustalla ovat laadukas tutkimusinfrastruktuuri, vahva yliopistojärjestelmä sekä mahdollisuus tehdä pitkäjänteistä tutkimusta ilman monissa maissa kasvaneita poliittisia tai taloudellisia epävarmuuksia. 

Kyse ei kuitenkaan ole vain tutkimuksesta. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että merkittävät innovaatiot syntyvät usein ympäristöissä, joissa eri maista ja eri aloilta tulevat osaajat kohtaavat. Kun tutkijat liikkuvat, liikkuvat myös ideat, verkostot ja uudet mahdollisuudet. 

Monet tämän päivän suuryritykset ovat saaneet alkunsa tutkimuksesta, joka ei alun perin näyttänyt kaupalliselta. Internet, GPS-paikannus, monet lääketieteelliset innovaatiot ja nykyiset tekoälysovellukset ovat kaikki rakentuneet vuosien tai vuosikymmenten tutkimustyön päälle. Siksi osaajien houkutteleminen on samalla investointi tulevaisuuden yrityksiin. 

Suomi ei voi väkiluvulla tai markkinoiden koolla kilpailla maailman suurimpien talouksien kanssa. Sen sijaan se voi kilpailla osaamisella. OECD:n, Euroopan komission ja useiden kansainvälisten tutkimuslaitosten mukaan juuri korkeasti koulutetut osaajat ovat yksi tärkeimmistä talouskasvua selittävistä tekijöistä kehittyneissä maissa. 

Huippututkijoiden saapuminen Suomeen voi myös vahvistaa alueellista kehitystä. Tutkimuskeskukset, yliopistot ja kasvuyritykset muodostavat usein kokonaisia innovaatioekosysteemejä, jotka houkuttelevat ympärilleen uusia yrityksiä, sijoittajia ja työntekijöitä. Näin on tapahtunut esimerkiksi Piilaaksossa Yhdysvalloissa, Cambridgessa Isossa-Britanniassa sekä useissa Pohjoismaiden kasvukeskuksissa. 

Samaan aikaan maailmanlaajuinen kilpailu osaajista kiristyy. Monet maat ovat käynnistäneet ohjelmia, joiden tavoitteena on houkutella tutkijoita ja korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Tässä kilpailussa Suomen vahvuuksia ovat turvallisuus, luottamus yhteiskuntaan, laadukkaat julkiset palvelut ja mahdollisuus yhdistää työ sekä hyvä elämänlaatu. 

Mitä tämä merkitsee Suomelle? 

Suomen tulevaisuuden talous ei rakennu pelkästään luonnonvaroille tai perinteiselle teollisuudelle. Yhä suurempi osa kasvusta syntyy osaamisesta, tutkimuksesta ja kyvystä muuttaa ideat tuotteiksi ja palveluiksi. 

Jos Suomi onnistuu houkuttelemaan maailman parhaiden tutkijoiden lisäksi myös pitämään heidät täällä, vaikutukset voivat näkyä vuosien ajan uusina työpaikkoina, yrityksinä, investointeina ja vientituloina. 

Samalla kyse on kansallisesta kilpailukyvystä. Jokainen Suomeen muuttava huippututkija tekee samalla päätöksen olla valitsematta jotain muuta maata. Se kertoo siitä, että Suomi nähdään yhä useammin maana, jossa tulevaisuutta kannattaa rakentaa. 

Erityisen kiinnostavaa on se, että tutkimuksen ympärille syntyy usein myös yrittäjyyttä. Monet tulevaisuuden kasvuyritykset voivat saada alkunsa juuri niistä laboratorioista ja tutkimusryhmistä, jotka nyt houkuttelevat kansainvälistä osaamista Suomeen. 

Mitä tämä merkitsee lukijalle? 

• Tutkimusinvestoinnit voivat synnyttää tulevaisuuden työpaikkoja ja uusia yrityksiä Suomeen. 

• Kansainvälisten osaajien saapuminen vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja osaamistasoa. 

• Tulevaisuuden ratkaisut terveyteen, energiaan, koulutukseen ja ympäristöön voivat syntyä suomalaisissa tutkimusympäristöissä. 

Toimituksellinen näkökulma 

Suomessa keskustellaan usein siitä, mistä seuraava talouskasvu syntyy. Usein huomio kohdistuu suuriin investointeihin, tehtaisiin tai yksittäisiin yrityksiin. Todellisuudessa kaikkein tärkein kilpailu käydään kuitenkin ihmisistä. 

Maailmassa on tällä hetkellä enemmän pääomaa kuin koskaan aiemmin. Sijoittajat etsivät jatkuvasti uusia kohteita. Yritykset etsivät uusia markkinoita. Teknologia kehittyy vauhdilla. Silti yksi resurssi on edelleen rajallinen: huippuosaaminen. 

Siksi uutinen kansainvälisten huippututkijoiden kasvavasta kiinnostuksesta Suomea kohtaan voi olla paljon merkittävämpi kuin ensi silmäyksellä näyttää. 

Historiassa lähes kaikki suuret taloudelliset menestystarinat ovat alkaneet osaamisesta. Ensin syntyy tutkimusta. Sen ympärille rakentuu osaamista. Osaamisesta syntyy innovaatioita. Innovaatioista syntyy yrityksiä. Yritykset luovat työpaikkoja ja hyvinvointia. 

Suomen kannalta kiinnostavin kysymys ei ehkä ole, kuinka monta tutkijaa saadaan maahan ensi vuonna. Vielä tärkeämpää on, kuinka hyvin tutkimus saadaan yhdistettyä yrittäjyyteen, yrityksiin, sijoittajiin ja käytännön ratkaisuihin. 

Jos tässä onnistutaan, Suomi voi hyötyä kehityksestä vuosikymmeniä. 

Moni suomalainen ajattelee, että kansainväliset huippututkijat tulevat tänne tutkimaan Suomea. Todellisuudessa he voivat olla rakentamassa Suomen seuraavaa menestystarinaa. 

Lähde: Suomen Akatemia, OECD, Euroopan komissio, suomalaiset yliopistot sekä kansainväliset tutkimus- ja innovaatioraportit.