Seuraava työmahdollisuus voi alkaa paljon ennen varsinaista työnhakua. Työelämässä syntyneet suhteet ja jopa vuosien takaiset tuttavuudet voivat osoittautua yllättävän arvokkaiksi. Verkostoitumisen ei silti tarvitse tarkoittaa jatkuvaa itsensä markkinointia tai kontaktien keräämistä.
Työpaikka vaihtuu, kollega siirtyy toiseen yritykseen ja yhteydenpito vähenee. Vuosien kuluttua sama ihminen saattaa muistaa entisen työkaverinsa, kun hänen uudessa työpaikassaan tarvitaan osaajaa.
Tällaiset tilanteet kertovat työelämästä jotain olennaista. Ihmisen osaaminen ei jää vain ansioluetteloon tai työhakemukseen. Siitä muodostuu käsitys myös niille, joiden kanssa hän on tehnyt töitä.
Rekrytointiyhtiö Baronan seniorikonsultti Arja Martikainen nostaa tuoreessa asiantuntija-arviossaan esiin ajatuksen, joka poikkeaa verkostoitumiseen usein liitetyistä mielikuvista: pitkäjänteisesti rakentuneista ihmissuhteista on enemmän hyötyä kuin keinotekoisesta kontaktien tavoittelusta.
Työelämän suhteita syntyy tavallisissa tilanteissa. Niitä rakentavat yhteiset projektit, onnistumiset, vaikeuksien ratkaiseminen ja tapa kohdella muita ihmisiä.
Verkostoituminen ei siis aina ala uudesta tuttavuudesta. Se voi alkaa siitä, millaisen vaikutelman ihminen jättää jo nykyisessä työpaikassaan.
Työpaikka ei aina löydy työpaikkailmoituksesta
Moni etsii uutta työtä selaamalla ilmoituksia ja lähettämällä hakemuksia. Se on edelleen tärkeä tapa hakea töitä, mutta työmarkkinoilla tapahtuu paljon myös julkisten hakujen ulkopuolella.
Työnantaja voi kysyä henkilöstöltään sopivia osaajia, ottaa yhteyttä aiemmin haastateltuun hakijaan tai kiinnostua henkilöstä, jonka työstä joku organisaatiossa on kertonut.
Näissä tilanteissa ratkaisevaa ei välttämättä ole suuri kontaktimäärä. Olennaisempaa on, että oikea ihminen tuntee hakijan osaamista ja pystyy kertomaan siitä uskottavasti.
Suomalaisten työnhakijoiden kokemuksista löytyy ilmiölle vahvistusta.
YTK Työttömyyskassan vuonna 2025 julkaisemassa jäsenkyselyssä 68 prosenttia vastaajista kertoi löytäneensä viimeisimmän työpaikkansa julkisen työpaikkahaun ulkopuolelta. Henkilökohtaiset verkostot olivat yksi keskeisistä reiteistä, mutta mukaan mahtuivat myös esimerkiksi organisaatioiden sisäiset haut ja avoimet hakemukset.
Kyselyyn vastasi yli 18 500 kassan jäsentä. Tulosta ei voi sellaisenaan yleistää kaikkiin suomalaisiin rekrytointeihin, mutta se osoittaa, kuinka merkittäväksi vastaajat kokivat muutkin työnsaantitavat kuin julkisiin ilmoituksiin vastaamisen.
Kyse ei ole siitä, että jokaisen työpaikan saamiseen tarvittaisiin suhteita. Kyse on siitä, että työmahdollisuuksia syntyy monella eri tavalla.
Yllättävä havainto: kaukainen tuttu voi olla läheistä ystävää hyödyllisempi
Verkostojen merkitystä on tutkittu myös kansainvälisesti.
Vuonna 2022 Science-tiedelehdessä julkaistu laaja tutkimus tarkasteli LinkedInin verkostosuosituksiin liittyviä kokeita. Tutkimuksen taustalla oli noin 20 miljoonan käyttäjän aineisto.
Tulokset tukivat ajatusta niin sanottujen heikkojen siteiden merkityksestä työpaikan vaihtamisessa.
Heikolla siteellä tarkoitetaan esimerkiksi entistä opiskelukaveria, harvoin tavattua kollegaa tai ammatillista tuttavaa, jonka kanssa ei olla jatkuvasti tekemisissä.
Läheiset ystävät ja nykyiset työkaverit tuntevat usein samoja ihmisiä ja kuulevat samoista mahdollisuuksista. Kaukainen tuttava puolestaan liikkuu erilaisissa piireissä ja saattaa tietää työpaikasta, josta oma lähipiiri ei ole kuullut.
Tutkimuksen tulos ei tarkoita, että mahdollisimman etäisiä kontakteja kannattaisi kerätä rajattomasti. Eri vahvuisten suhteiden vaikutus vaihteli, ja tutkimus tarkasteli nimenomaan LinkedInin toimintaympäristöä.
Havainto antaa silti kiinnostavan näkökulman tavalliseen työarkeen: vuosien takainen tuttavuus voi yhdistää ihmisen aivan uudenlaisiin mahdollisuuksiin.
Työelämässä maine rakentuu pienistä asioista
Verkostoitumisesta puhutaan usein tilanteena, jossa ihminen esittelee omaa osaamistaan muille. Yhtä tärkeä näkökulma on se, mitä muut ihmiset muistavat hänestä.
Työtoverille mieleen jäänyt ihminen ei välttämättä ole työyhteisön äänekkäin tai näkyvin henkilö.
Hän voi olla kollega, joka hoiti sovitut asiat, auttoi kiireisessä tilanteessa tai osasi ratkaista hankalan ongelman.
Tällaisista kokemuksista rakentuu ammatillinen maine.
Baronan Martikainen korostaa, että suositus ei korvaa osaamista. Se voi kuitenkin auttaa osaajaa pääsemään esiin tilanteessa, jossa työnantajalla on runsaasti vaihtoehtoja.
Suosituksen arvo perustuu ennen kaikkea siihen, että suosittelijalla on omakohtaista kokemusta henkilön työskentelystä.
Tästä syntyy myös tärkeä ero näkyvyyden ja luottamuksen välille.
Ihmisellä voi olla sosiaalisessa mediassa tuhansia kontakteja, mutta vain harva heistä tuntee hänen työskentelytapansa. Toisella kontakteja on huomattavasti vähemmän, mutta joukossa on ihmisiä, jotka ovat nähneet hänen osaamisensa käytännössä.
Kontaktien määrä ei yksin kerro verkoston arvosta.
Myös epäonnistunut työnhaku voi jättää oven auki
Työhaastattelu, joka ei johda valintaan, tuntuu helposti päättyneeltä mahdollisuudelta.
Rekrytoivan yrityksen näkökulmasta tilanne voi näyttää toiselta.
Haastattelussa hyvin menestynyt hakija saattaa jäädä mieleen, vaikka toinen henkilö valitaan tehtävään. Myöhemmin yrityksessä voi avautua samankaltainen tehtävä tai toisen tiimin osaamistarve.
Silloin aiemmin haastateltuun henkilöön voidaan ottaa uudelleen yhteyttä.
Baronan Martikainen kertoo kohdanneensa rekrytointeja, joissa ihminen on saanut tarjouksen työstä, jota hän ei ollut itse hakenut. Taustalla ovat olleet esimerkiksi tiimin henkilöstömuutokset tai rekrytoivan esihenkilön toiselle esihenkilölle antama suositus.
Tämä antaa työnhakijalle yhden käytännöllisen näkökulman: myös kielteiseen rekrytointipäätökseen päättyneessä prosessissa kannattaa säilyttää asialliset suhteet.
Työnhakijan ei tarvitse pitää jokaista kontaktia jatkuvasti aktiivisena. Joskus riittää, että yhteistyöstä tai kohtaamisesta jää myönteinen muistikuva.
Verkostoituminen ei ole kaikille yhtä helppoa
Verkostojen merkityksessä on myös ongelmallinen puoli.
Kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia rakentaa työelämän suhteita. Vastavalmistuneella, uudelle paikkakunnalle muuttaneella tai pitkään työelämän ulkopuolella olleella ihmisellä voi olla huomattavasti suppeampi ammatillinen tuttavapiiri kuin pitkän uran tehneellä työntekijällä.
Myös työtehtävien luonne vaikuttaa siihen, kuinka paljon ihminen tapaa uusia ihmisiä.
Siksi verkostoitumisen merkitystä ei pidä tulkita niin, että vastuu työllistymisestä olisi yksinomaan työnhakijan sosiaalisessa aktiivisuudessa.
Työnantajilla on edelleen vastuu oikeudenmukaisista ja osaamiseen perustuvista rekrytoinneista. Avoimet työpaikkailmoitukset tarjoavat mahdollisuuksia myös niille, joilla ei ole valmiiksi suhteita yritykseen.
Verkostot voivat täydentää työnhakua, mutta ne eivät saisi muodostua ainoaksi väyläksi työelämään.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomen työmarkkinoilla keskustellaan paljon osaajien löytämisestä, rekrytointien vaikeudesta ja työnhakijoiden mahdollisuuksista päästä työhaastatteluun.
Verkostojen kautta tapahtuva tiedonkulku täydentää perinteistä työnvälitystä. Se voi auttaa yritystä tunnistamaan osaamista, joka ei muuten päätyisi sen tietoon.
Samalla ilmiö nostaa esiin kysymyksen työmarkkinoiden avoimuudesta.
Jos suuri osa mahdollisuuksista liikkuu epävirallisten yhteyksien kautta, kaikilla työnhakijoilla ei ole samanlaisia lähtökohtia löytää niitä.
Siksi toimivat työmarkkinat tarvitsevat sekä ihmisten välisiä verkostoja että avoimia, helposti löydettäviä rekrytointikanavia.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
1. Nykyisillä työsuhteilla on arvoa myös tulevaisuudessa. Yhteistyöstä jäävät kokemukset ja ammattimainen toiminta voivat auttaa myöhemmin, vaikka työpaikan vaihto ei olisi nyt suunnitelmissa.
2. Vanhoja tuttavuuksia ei kannata unohtaa. Entiset opiskelukaverit, kollegat ja yhteistyökumppanit saattavat työskennellä nykyään aivan erilaisissa tehtävissä kuin silloin, kun tutustuitte.
3. Työnhakua kannattaa tehdä useampaa reittiä. Julkisten hakemusten lisäksi omaa osaamista voi tuoda esiin esimerkiksi kiinnostavia työnantajia lähestymällä ja ammatillista keskustelua seuraamalla.
Toimituksen näkökulma
Verkostoituminen on saanut työelämässä turhan monimutkaisen maineen. Sen ympärille on rakentunut ajatus jatkuvasta näkyvyydestä, kontaktien keräämisestä ja oman osaamisen markkinoinnista, vaikka monet tärkeimmistä ammatillisista suhteista syntyvät aivan tavallisissa työtilanteissa.
Työelämän suhteiden arvoa ei lopulta ratkaise pelkkä kontaktimäärä, vaan se, mitä ihmiset toisistaan tietävät ja kuinka paljon he toisiinsa luottavat.
Ehkä hyödyllisin verkosto onkin se, jota ihminen on rakentanut jo vuosia tietämättään.
Lähteet
- Barona: Paras tapa verkostoitua on tehdä työnsä hyvin, 23.10.2026.
- YTK Työttömyyskassa: Jopa 68 % työpaikoista on piilotyöpaikkoja, 28.1.2025.
- Rajkumar ym.: A causal test of the strength of weak ties, Science, 2022.
- MIT: The power of weak ties in gaining new employment, 15.9.2022.
- YTK Työelämäpalvelut: Suuri osa työpaikoista ei koskaan päädy julkiseen hakuun, 25.5.2026.
