Oulun Artesaaniruoan SM-kilpailussa palkittiin 39 tuotetta. Listalta löytyy tuttuja suomalaisia makuja mutta myös kuusenkerkkää, tervaa ja poro-tattiuutetta.
Miltä kuulostaisi kuusenkerkkäjogurtti, tervalööki tai nokkosella ja herukalla maustettu karitsanmaksapihvi? Oulussa palkittiin viikonloppuna Suomen ja Ruotsin artesaaniruokien parhaimmistoa, ja tuloslista kertoo kiinnostavasti siitä, mitä pohjoismaisesta lähiruoasta tehdään juuri nyt.
Suomalaisen ruokakäsityön kiinnostavimmat maut eivät tällä hetkellä löydy vain ruisleivästä, juustosta tai savustetusta lihasta.
Ne löytyvät myös metsästä.
Kuusenkerkät päätyvät jogurttiin, juomaan ja rapeiksi lastuiksi. Terva maustaa sipulituotetta ja siirappia. Poro yhdistyy tattiuutteeseen, ja karitsanmaksapihvi saa seurakseen nokkosta ja herukkaa.
Oulussa viikonloppuna päättyneen Artesaaniruoan SM-kilpailun tuloslista näyttää suomalaisen ruokakäsityön yllättävän monipuolisena.
Kultaa savupaistille, croissantille ja perunarieskalle
Kilpailun korkeimman eli kultamitalin sai kuusi tuotetta.
Lapin Gourmetkokkien Sattasen savupaisti palkittiin lihatuotteiden sarjassa. Leipomotuotteissa kultaa saivat muun muassa Hapanjuurenlumoa-yrityksen croissant sekä Pulla-Pirtin maalaisleipä.
Myös suomalaisen ruokapöydän perinteisemmät maut menestyivät. Kultamitalin saivat Pulla-Pirtin perunarieska ja Rostenin ruislimppu.
Suolaisten tuotteiden joukossa kultaa sai Juustopuodin Cheddar Bites.
Jo kultamitalistien joukko kertoo jotain olennaista tämän hetken artesaaniruoasta. Samassa kilpailussa pärjäävät sekä hyvin tutut suomalaiset perustuotteet että ruokakulttuuriin myöhemmin tulleet tuotteet.
Hyvä artesaaniruoka ei siis tarkoita yhtä tiettyä makua tai perinnettä. Olennaisempaa on tapa, jolla ruoka tehdään.
Metsä on muuttunut suomalaiseksi ruokakaapiksi
Kilpailun kiinnostavimmat tuotteet löytyvät kuitenkin ehkä mitalien värejä syvemmältä tuloslistalta.
Pitkäsen Maalaisjuuston kuusenkerkkäjogurtti sai hopeaa. Kujalan Herkun tervalööki palkittiin niin ikään hopealla ja lisäksi kunniamaininnoilla erikoiskategorioissa.
Ketokaritsan nokkos-herukka-karitsanmaksapihvi sai pronssia. Lapin Gourmetkokkien poro-tattiuute puolestaan sai erikoismaininnan.
Metsän maut -erikoiskategoriassa kunniamaininnan saivat Hirvola Nordic Originsin kuusenkerkkäjuoma sekä Kujalan tilan tervalööki. Arctic Food Lab -kategoriassa palkittiin myös Hapanjuurenlumoa-yrityksen kuusenkerkkälastut ja Kujalan tervasiirappi.
Yksittäisinä tuotteina ne kuulostavat erikoisuuksilta. Yhdessä ne muodostavat kiinnostavamman ilmiön: suomalaisen metsän raaka-aineita jalostetaan nyt tuotteiksi, jotka eivät enää kuulu vain kotikeittiön kokeiluihin tai vanhoihin ruokaperinteisiin.
Kuusenkerkkä, nokkonen, puolukka, tatti ja terva saavat uusia muotoja.
Artesaaniruoka ei tarkoita vain vanhojen reseptien säilyttämistä
Sana artesaaniruoka tuo helposti mieleen pienleipomon hapanjuurileivän, maatilan juuston tai perinteisen lihatuotteen.
Oulun tulokset rikkovat tätä mielikuvaa.
Mukana oli esimerkiksi kombuchaa, siideriä, chutneyta, sinappia ja uudenlaisia metsäraaka-aineita hyödyntäviä tuotteita. Samalla kilpailussa menestyivät edelleen leipäjuusto, poron kuivaliha, maalaisjogurtti ja ruisleipä.
Juuri tässä yhdistelmässä on suomalaisen artesaaniruoan kiinnostavin piirre. Perinteitä ei tarvitse hylätä, jotta niiden rinnalle syntyy jotain uutta.
Pieni elintarvikeyritys pystyy kokeilemaan makuja ja raaka-aineita tavalla, joka olisi suuressa teollisessa tuotannossa vaikeampaa. Erikoiselta kuulostava tuote voi syntyä hyvin tutusta paikallisesta raaka-aineesta.
Kilpailuun tuli 69 tuotetta
Artesaaniruoan SM-kilpailut järjestettiin nyt kymmenennen kerran. Tapahtuma pidettiin Oulussa osana kaupungin Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa.
Kilpailuun osallistui 38 yrittäjää Suomesta ja Ruotsista yhteensä 69 tuotteella. Niistä 33 saavutti mitalisijan ja kuusi sai kunniamaininnan.
Kilpailu on tarkoitettu pienille ruoka- ja elintarvikealan yrityksille, jotka jatkojalostavat tuotteita paikallisista tai kotimaisista raaka-aineista käsityömäisesti ja ilman lisäaineita.
Se rajaa artesaaniruoan melko kauas pelkästä hienolta kuulostavasta tuotenimestä. Taustalla on ajatus pienimuotoisesta valmistuksesta, raaka-aineiden alkuperästä ja tekijän omasta kädenjäljestä.
Ensi vuonna kilpailu siirtyy ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudulle. Vuoden 2027 Artesaaniruoan SM-kilpailut järjestetään Espoossa Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran kampuksella.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomalaisesta ruoasta puhuttaessa huomio kohdistuu usein suuriin elintarvikeyhtiöihin, vientiin tai maatalouden kannattavuuteen. Niiden rinnalla toimii kuitenkin joukko pieniä valmistajia, joiden kilpailuvaltti on lähes päinvastainen: pieni mittakaava, paikallinen raaka-aine ja tuote, jota ei löydy jokaisen supermarketin hyllystä.
Juuri tällaisilla tuotteilla voi olla merkitystä myös suomalaisen ruokakulttuurin uudistumiselle.
Perunarieskan ja ruisleivän rinnalle ei tarvitse keksiä täysin uutta ruokakulttuuria. Joskus uudistuminen tarkoittaa sitä, että vanha tai unohdettu raaka-aine nähdään uudella tavalla.
Kuusenkerkkäjogurtti kertoo tästä ehkä enemmän kuin yksikään juhlapuhe suomalaisesta ruokainnovaatiosta.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Artesaaniruoka on paljon muutakin kuin leipää ja juustoa. Pienvalmistajat tekevät suomalaisista metsä- ja lähiraaka-aineista tuotteita, joita tavallisesta ruokakaupasta ei välttämättä löydä.
- Perinteinen ja uusi eivät sulje toisiaan pois. Samassa kilpailussa palkittiin perunarieskaa, ruislimppua ja savupaistia mutta myös kuusenkerkkäjogurttia, tervalöökiä ja poro-tattiuutetta.
- Paikallinen ruoka tarjoaa yhden tavan löytää aivan uusia makuja ilman eksoottisia raaka-aineita. Osa kilpailun erikoisimmista tuotteista syntyy aineksista, joita kasvaa suomalaisessa metsässä ja luonnossa.
Toimituksen näkökulma
Suomalaisen ruoan vahvuutta etsitään usein siitä, mitä voisimme keksiä seuraavaksi. Oulun kilpailun tulokset muistuttavat toisesta mahdollisuudesta: kaikkea kiinnostavaa ei tarvitse keksiä tyhjästä.
Joskus innovaatio alkaa siitä, että kuusenkerkkää, nokkosta, tattia tai puolukkaa katsotaan uudella tavalla. Tulevaisuuden suomalainen ruoka voi hyvinkin löytyä raaka-aineesta, joka on kasvanut ympärillämme koko ajan.
Lähteet
- ProAgria, 19.9.2026: 39 tuotetta palkittiin Artesaaniruoan SM-kilpailussa Oulussa. (STT Info)
- Suomen artesaaniruoka ry / Mathantverkarna Ruoka-artesaanit: Tulokset ja osallistuneet yritykset – vuoden 2026 palkitut. (artesaaniruoka.fi)
- ProAgria Pohjois-Suomi: Artesaaniruoan SM 2026 -kilpailu Oulussa. (tilaisuudet.proagria.fi)
