Lääkkeiden valmistus saatetaan tulevaisuudessa tuoda suoraan sinne, missä niitä tarvitaan. Helsingin yliopiston johtamassa hankkeessa kehitetään merikonttiin mahtuvaa pienoislääketehdasta, joka voisi auttaa lääkepulassa ja vahvistaa Suomen huoltovarmuutta. Ensimmäinen pilottikontti on vasta suunnitteilla, mutta ajatus haastaa perinteisen tavan valmistaa ja toimittaa lääkkeitä.
Sairaalan pihalle tuodaan merikontti. Sen sisällä on laitteisto, jolla voidaan valmistaa potilaiden tarvitsemia lääkkeitä. Valmiita lääke-eriä ei tarvitse kuljettaa pitkien kansainvälisten toimitusketjujen kautta, vaan valmistus tapahtuu lähellä niiden käyttäjiä.
Tällainen on suomalaisen Farmakontti-hankkeen tavoite.
Helsingin yliopiston vetämässä hankkeessa kehitetään siirrettävää lääkkeiden valmistusyksikköä, joka mahtuisi muutaman kymmenen kuutiometrin kokoiseen konttiin.
Ratkaisu olisi mahdollista kuljettaa esimerkiksi sairaalan läheisyyteen tai alueelle, jolla lääkkeiden saatavuus on häiriintynyt.
Hanketta johtaa Helsingin yliopiston kestävän farmasian apulaisprofessori Mia Sivén. Kehitystyön tavoitteena on mahdollistaa lääkevalmistuksen käynnistäminen siellä, missä tarve syntyy.
Kyse ei kuitenkaan ole vielä toimivasta lääketehtaasta. Ensimmäisen pilottikontin rakentaminen on vasta hankkeen seuraava tavoite.
Miksi lääketehdas pitäisi saada liikkeelle?
Tavallisesti lääkkeen matka potilaalle alkaa kaukana paikasta, jossa sitä lopulta tarvitaan.
Lääkkeen vaikuttava aine voidaan valmistaa yhdessä maassa, jalostaa lääkkeeksi toisessa ja pakata myyntiä varten kolmannessa. Valmis tuote kulkee sen jälkeen tukkuliikkeiden ja jakeluketjujen kautta apteekkiin tai sairaalaan.
Järjestelmä mahdollistaa suurten lääkemäärien valmistamisen tehokkaasti, mutta sillä on heikkoutensa.
Jos yhdessäkin tuotantoketjun vaiheessa syntyy häiriö, seuraukset voivat näkyä pitkän matkan päässä.
Raaka-aineiden puute, tehtaan tuotantokatkos tai kuljetusongelma voi viivästyttää lääkkeen saapumista maahan, vaikka itse lääkkeen tarve ei olisi muuttunut.
Suomi on tässä suhteessa erityisen riippuvainen kansainvälisistä markkinoista. Kotimainen teollinen lääkevalmistus on rajallista, ja huomattava osa lääkkeistä tuodaan ulkomailta.
Farmakontin perusajatus on muuttaa tuotannon sijaintia silloin, kun se on tarpeen.
Sen sijaan, että lääkkeitä valmistettaisiin aina samoissa suurissa tuotantolaitoksissa, osa valmistuksesta voitaisiin tulevaisuudessa toteuttaa siirrettävässä yksikössä.
Kontti voisi auttaa myös tavallisissa lääkkeiden saatavuushäiriöissä
Ajatus liikkuvasta lääketehtaasta liittyy helposti kriisitilanteisiin. Sen käyttötarkoitus voisi kuitenkin ulottua myös tavalliseen arkeen.
Lääkkeiden saatavuushäiriöt eivät ole Suomessa harvinaisia poikkeuksia.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean rekisterissä oli lokakuun loppupuolella ilmoituksia yli 700 lääkevalmisteen saatavuushäiriöstä. Osa ilmoituksista koski saman lääkkeen eri pakkauskokoja, joten luku ei tarkoita yhtä montaa kokonaan puuttuvaa lääkettä.
Saatavuusongelmat ovat koskettaneet muun muassa tiettyjä hormonivalmisteita, pitkävaikutteisia insuliineja, mielialalääkkeitä ja syöpälääkkeitä.
Potilaalle tilanne voi näkyä esimerkiksi siten, ettei tuttua lääkettä saa apteekista tavalliseen tapaan.
Usein lääkitystä pystytään jatkamaan korvaavalla valmisteella, mutta kaikissa tilanteissa sopivaa vaihtoehtoa ei ole helposti saatavilla.
Jos hajautettu lääkevalmistus osoittautuu toimivaksi, siitä voisi tulevaisuudessa muodostua yksi lisäkeino saatavuusongelmien hallintaan.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Farmakontti pystyisi korvaamaan kaikkia puuttuvia lääkkeitä. Valmistettavien lääkkeiden valikoima ja tuotannon käytännön edellytykset on vielä ratkaistava.
Pieni tehdas ei ole sama asia kuin yksinkertainen tehdas
Merikontti voi kuulostaa tavalliselta kuljetusratkaisulta, mutta lääkkeiden valmistaminen sen sisällä on teknisesti vaativa tehtävä.
Lääkevalmistuksessa on varmistettava muun muassa raaka-aineiden laatu, tuotannon puhtaus, oikeat lääkeainepitoisuudet ja valmiiden tuotteiden turvallisuus.
Tuotantoympäristön täytyy täyttää lääkkeiden valmistusta koskevat laatuvaatimukset. Myös tarvittavat luvat ja viranomaisvalvonta kuuluvat toiminnan edellytyksiin.
Kontissa pitäisi hallita samoja kriittisiä asioita kuin perinteisessä lääketehtaassa, vaikka käytettävissä oleva tila olisi huomattavasti pienempi.
Lisäksi lääkkeiden valmistus edellyttää raaka-aineita.
Siirrettävä tehdas ei siis yksin ratkaise tilannetta, jossa tarvittavaa lääkeainetta ei ole saatavilla mistään. Sen hyöty perustuisi mahdollisuuteen valmistaa lääkkeitä paikallisesti silloin, kun tarvittavat aineet, laitteistot ja osaaminen ovat käytettävissä.
Myös sähkön ja puhtaan veden saatavuus on tärkeää. Hankkeen yhteydessä onkin hahmoteltu mahdollisuutta kehittää lääkekontin rinnalle erillinen vedenpuhdistukseen tarkoitettu siirrettävä yksikkö.
Ratkaisun todellinen toimivuus selviää vasta kehitystyön ja pilotoinnin edetessä.
Ensimmäinen pilottikontti on ratkaiseva askel
Helsingin yliopisto on saanut Farmakontti-idean kehittämiseen alkurahoitusta Business Finlandilta.
Hankkeeseen kootaan parhaillaan yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden yhteistyöverkostoa.
Ensimmäisen pilottikontin tarkoituksena olisi osoittaa, että lääkkeiden valmistaminen siirrettävässä yksikössä onnistuu käytännössä.
Jos ratkaisu toimii suunnitellusti, samaa toimintamallia voitaisiin myöhemmin monistaa.
Yhden suuren tehtaan sijaan eri alueille voitaisiin tulevaisuudessa sijoittaa useita pienempiä tuotantoyksiköitä tarpeen mukaan.
Ajatus on kiinnostava myös Suomen ulkopuolella.
Lääkkeiden saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat kansainvälisiä, ja erityisesti alueilla, joilla kuljetusyhteydet ovat vaikeita tai terveydenhuollon infrastruktuuri on puutteellinen, siirrettävästä valmistuksesta voisi olla hyötyä.
Se, kuinka laajasti ratkaisu voidaan ottaa käyttöön, riippuu kuitenkin vielä pilotoinnin tuloksista, kustannuksista ja lääkevalmistuksen vaatimuksista.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Farmakontti-hankkeen merkitys liittyy Suomen lääkehuollon toimintavarmuuteen.
Kansainvälisiin toimitusketjuihin perustuva järjestelmä on tehokas niin kauan kuin tuotanto ja kuljetukset toimivat normaalisti. Häiriötilanteessa riippuvuus ulkomaisesta valmistuksesta voi muodostua ongelmaksi.
Siirrettävä tuotantoyksikkö voisi täydentää olemassa olevaa lääkehuoltoa ja tarjota uuden vaihtoehdon tilanteisiin, joissa lääkkeen saatavuus on vaarantunut.
Samalla hanke voisi vahvistaa kotimaista lääkevalmistuksen osaamista ja synnyttää uutta yhteistyötä tutkimuksen, teollisuuden ja terveydenhuollon välille.
Suomalaisella ratkaisulla olisi toteutuessaan myös kansainvälistä potentiaalia. Ennen sitä on kuitenkin osoitettava, että lääkevalmistus onnistuu pienessä, liikuteltavassa ympäristössä turvallisesti ja tarkoituksenmukaisin kustannuksin.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
1. Lääkkeiden saatavuuteen etsitään uusia ratkaisuja. Tulevaisuudessa osa tärkeistä lääkkeistä voitaisiin valmistaa lähempänä potilaita, jos Farmakontin kaltaiset ratkaisut osoittautuvat toimiviksi.
2. Lääkkeiden saatavuushäiriöt eivät automaattisesti tarkoita hoidon keskeytymistä. Apteekki tai hoitava lääkäri voi monissa tapauksissa auttaa löytämään korvaavan valmisteen. Omaa lääkitystä ei pidä muuttaa itsenäisesti.
3. Suomessa kehitetään teknologiaa, jolla voi olla kansainvälistä merkitystä. Hanke on vielä kehitysvaiheessa, mutta siinä yhdistyvät suomalainen farmasian tutkimus, käytännön tuotekehitys ja terveydenhuollon huoltovarmuus.
Toimituksen näkökulma
Lääketeollisuuden kehityksessä huomio kohdistuu usein uusiin lääkeaineisiin ja hoitomenetelmiin. Farmakontti nostaa esiin toisenlaisen kysymyksen: voisiko lääkkeiden saatavuutta parantaa muuttamalla sitä, missä niitä valmistetaan?
Ajatus on kiinnostava juuri siksi, ettei se yritä korvata koko lääketuotannon järjestelmää. Pienikin paikallinen valmistuskapasiteetti voisi olla arvokas, jos se auttaa turvaamaan potilaiden hoitoa silloin, kun tavanomaiset toimitukset eivät toimi.
Suomalaisen hankkeen varsinainen läpimurto ei olisi pelkkä lääketehdas merikontissa, vaan se, että lääkkeen valmistus voitaisiin tulevaisuudessa viedä lähemmäs sitä tarvitsevaa ihmistä.
Lähteet
- Yle: Suomalaiset keksivät aivan uuden ratkaisun – merikontti, joka muuttuu minikokoiseksi lääketehtaaksi, 23.10.2026. Farmakontti-hankkeen johtajan haastattelu, hankkeen kehitysvaihe ja Fimean asiantuntijatiedot.
- Helsingin yliopisto: Mia Sivén, tutkimusprofiili. Tutkijan tausta ja yliopistoyhteys.
- Fimea: Lääkkeiden saatavuushäiriöt. Viranomaistietokanta lääkkeiden saatavuudesta.
- Health Capital Helsinki: PharmaContainer-hankkeen esittely. Hankkeen konseptia ja hajautettua lääkevalmistusta käsittelevä esittely.
