Tekoälyavusteinen puhekirjaus puolitti hoitajien kirjaamiseen käyttämän ajan hoivakodeissa ja vähensi muistikuormaa suomalaisessa tutkimuksessa.
Tekoälyavusteinen puhekirjaus lyhensi hoitajien päivittäiseen kirjaamiseen käyttämää aikaa noin 45 minuutista 21 minuuttiin. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa teknologia myös vähensi muistettavien asioiden kuormaa ja vapautti aikaa asukkaiden kohtaamiseen.
Hoitajan ei tarvinnut enää kantaa kirjaamista mielessään
Hoivatyössä pieni mutta jatkuva tehtävä voi kuormittaa yllättävän paljon: päivän aikana tapahtuneet asiat täytyy muistaa, jotta ne voidaan myöhemmin kirjata järjestelmään.
Työterveyslaitoksen tuore tutkimus antaa konkreettisen esimerkin siitä, missä tekoälystä voi olla hoiva-alalla hyötyä. Generatiiviseen tekoälyyn perustuva puhekirjaus mahdollisti tietojen tallentamisen hoitotyön lomassa sen sijaan, että kirjaukset olisivat kasaantuneet myöhemmäksi.
Muutos näkyi sekä ajankäytössä että työntekijöiden kokemassa muistikuormassa.
Kun asia voitiin kirjata heti, hoitajan ei tarvinnut pitää sitä mielessään seuraavia tehtäviä tehdessään. Haastatteluissa juuri muistamisen helpottuminen nousi yhdeksi järjestelmän keskeisistä hyödyistä.
Kirjaamiseen kulunut aika putosi 45 minuutista 21 minuuttiin
Työterveyslaitoksen Tekoälyratkaisut hoivassa -hankkeessa tutkittiin tekoälypohjaisen puhekirjaamisen käyttöä suomalaisissa hoivakodeissa.
Järjestelmätietojen perusteella hoivatoimiin liittyvään kirjaamiseen käytetty päivittäinen työaika väheni työntekijää kohden noin 45 minuutista 21 minuuttiin.
Säästöä syntyi siis noin 24 minuuttia työpäivässä eli kirjaamiseen käytetty aika väheni lähes 53 prosenttia.
Merkittävää on, ettei nopeutuminen tutkimuksen mukaan tapahtunut kirjausten laadun kustannuksella. Laatu säilyi vähintään samalla tasolla kuin tietokoneella tehtävässä kirjaamisessa.
Yksittäisen työntekijän kohdalla parikymmentä minuuttia voi kuulostaa pieneltä. Kun sama ajansäästö kertautuu hoivakodin henkilöstössä päivästä ja viikosta toiseen, vaikutus voi kuitenkin kasvaa huomattavaksi.
Tekoäly muutti myös työpäivän rytmiä
Ajansäästö ei ollut tutkimuksen ainoa kiinnostava havainto.
Perinteisessä työskentelyssä kirjauksia saattoi kertyä tehtäväksi työvuoron loppupuolella. Puhekirjauksen avulla niitä tehtiin enemmän pitkin päivää ja hoivatoimien yhteydessä.
Hoitajien kokemusten mukaan vapautunutta aikaa voitiin käyttää esimerkiksi asukkaiden ulkoiluun ja muuhun toimintaan.
Kirjaaminen voitiin joissakin tilanteissa tehdä myös yhdessä asukkaan kanssa. Hallinnollisena pidetty tehtävä ei silloin välttämättä vienyt hoitajaa pois asukkaan luota samalla tavalla kuin erilliselle tietokoneelle siirtyminen.
Tämä on tekoälykeskustelussa olennainen näkökulma. Hoiva-alalla teknologian arvo ei välttämättä synny näyttävimmistä sovelluksista, vaan siitä, pystyykö se poistamaan pieniä työvaiheita ihmisen ja toisen ihmisen välistä.
Tekoäly ei automaattisesti vähennä kuormitusta
Tutkimustuloksista ei kuitenkaan voi päätellä, että mikä tahansa tekoälyratkaisu parantaisi hoivatyötä.
Työterveyslaitoksen mukaan hyödyt riippuvat siitä, kuinka hyvin teknologia sovitetaan työn todelliseen arkeen. Käyttöönotossa tarvitaan toimivaa teknologiaa, henkilöstön osallistumista, koulutusta, selkeitä vastuita ja hoivatyön eettisten vaatimusten huomioimista.
Hanke toteutettiin kolmessa hoivakodissa, joten tuloksia ei pidä sellaisenaan yleistää koko Suomen hoiva-alaan. Tutkimuksessa yhdistettiin järjestelmätietoja, havainnointia, haastatteluja ja kansainvälistä tutkimustietoa.
Myös laajempi kansainvälinen tutkimus antaa samansuuntaisia mutta varovaisuuteen kehottavia tuloksia. Vuonna 2026 julkaistussa hoitotyön tekoälysovelluksia käsittelevässä systemaattisessa katsauksessa havaittiin, että tekoälyä hyödyntävät työnkulut olivat joissakin tutkimuksissa yhteydessä dokumentointiin käytetyn ajan ja tiettyjen työkuorman osien vähenemiseen.
Hyödyt eivät kuitenkaan syntyneet automaattisesti tekoälyn käyttöönotosta. Ratkaisevaa oli se, miten teknologia ja työympäristö sovitettiin yhteen.
Hoiva-alalla minuutit ovat myös työvoimakysymys
Suomalainen hoiva-ala kamppailee henkilöstön riittävyyden, työn kuormittavuuden sekä alan veto- ja pitovoiman kanssa.
Siksi kirjaamisen tehostamisessa ei ole kyse vain muutamasta säästetystä minuutista.
Jos ammattilaisen työpäivästä voidaan siirtää aikaa hallinnollisista tehtävistä asukkaiden kohtaamiseen, samalla voidaan vaikuttaa siihen, mihin koulutetun työntekijän osaamista käytetään.
Työterveyslaitoksen hankkeen ohjausryhmään kuuluneen Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen professori Tarja Kvistin mukaan mahdollisuus käyttää omaa osaamista varsinaiseen hoivatyöhön on tärkeä myös alan veto- ja pitovoiman kannalta.
Tässä tekoälyn merkitys voi olla suurempi kuin pelkkä tehokkuusluku antaa ymmärtää. Hoitajan työn mielekkyyden kannalta on olennainen ero sillä, kuluuko vapautunut puoli tuntia uuden järjestelmän kanssa taistelemiseen vai ihmisen kohtaamiseen.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomessa tekoälyn mahdollisuuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa keskustellaan usein suurten järjestelmien, kustannusten ja henkilöstöpulan kautta. Työterveyslaitoksen tutkimus nostaa rinnalle käytännöllisemmän näkökulman.
Tekoälyn ei tarvitse korvata hoitajaa tuottaakseen merkittävää hyötyä. Arvokas käyttökohde voi löytyä juuri tehtävistä, joihin ammattilaisen aikaa ei ensisijaisesti haluttaisi käyttää.
Jos vastaavia ajansäästöjä pystytään saavuttamaan suuremmassa mittakaavassa laadusta ja tietoturvasta tinkimättä, vaikutus voi kertautua koko hoivajärjestelmässä.
Samalla rima käyttöönotolle pitää asettaa korkealle. Hoivatyössä käsitellään arkaluonteisia tietoja ja tehdään ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia ratkaisuja. Teknologian pitää mukautua hoivatyöhön – ei hoivatyön teknologiaan.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Tekoälyn konkreettinen hyöty hoivassa voi olla yksinkertainen: vähemmän aikaa kirjaamiseen ja enemmän aikaa ihmisille.
- Ajansäästön lisäksi merkitystä on muistikuormalla. Kun asioita voidaan kirjata heti, hoitajan ei tarvitse kantaa keskeneräisiä kirjauksia mielessään muun työn ohessa.
- Yhden suomalaisen hankkeen lupaavat tulokset eivät vielä todista, että sama ratkaisu toimisi kaikkialla. Teknologian toimivuus, henkilöstön osallistuminen, koulutus ja eettisesti kestävät käytännöt ratkaisevat lopputuloksen.
Toimituksen näkökulma
Tekoälyn kiinnostavin tehtävä hoivassa ei ehkä ole ihmisen korvaaminen vaan ihmisen palauttaminen työn keskipisteeseen. Jos teknologia pystyy ottamaan hoitaakseen osan kirjaamisesta ja muistettavista rutiineista, hoitaja voi käyttää enemmän huomiotaan siihen, mihin häntä todella tarvitaan. Hoivan tuottavuutta ei pitäisi mitata vain siinä, kuinka monta tehtävää tehdään nopeammin, vaan myös siinä, kuinka paljon ammattilaisen aikaa saadaan takaisin ihmisten kohtaamiseen.
Lähteet
Työterveyslaitos – Tutkimus: Tekoäly kevensi hoitajien muistikuormaa ja vapautti aikaa hoivaan
Työterveyslaitos / Julkari – Tekoälyratkaisut hoivassa: hankkeen loppuraportti
