Suomessa kehitetty KiVa Koulu -ohjelma on valittu UNICEFin ja Euroopan komission yhteiseen lasten hyvinvointia edistävään työkalupakkiin. Jo 31 maassa käytössä oleva ohjelma perustuu ajatukseen, että kiusaamisen ehkäiseminen kuuluu koko kouluyhteisölle. Kansainvälinen tunnustus nostaa esiin myös suomalaisen tutkimustyön, jonka tulokset ovat kiinnostaneet kouluja eri puolilla maailmaa.
Koulukiusaamisesta puhuttaessa huomio kohdistuu usein kahteen lapseen: siihen, joka kiusaa, ja siihen, joka joutuu kiusatuksi.
Tilanne on kuitenkin harvoin näin yksinkertainen.
Kiusaamista voi seurata joukko muita oppilaita. Osa nauraa, osa vaikenee ja joku saattaa yrittää puolustaa kiusattua. Toiset eivät välttämättä tiedä, miten tilanteeseen pitäisi suhtautua.
Juuri tämä ryhmän merkitys on yksi suomalaisen KiVa Koulu -ohjelman lähtökohdista.
Ohjelmassa kiusaamista ei tarkastella vain yksittäisten oppilaiden välisenä ongelmana, vaan koko kouluyhteisön toimintana, johon voidaan vaikuttaa.
Nyt tämä suomalainen lähestymistapa on saanut uutta kansainvälistä tunnustusta.
Turun yliopistossa kehitetty KiVa Koulu on valittu UNICEFin ja Euroopan komission yhteiseen lasten terveyttä ja hyvinvointia edistävään työkalupakkiin.
Valinta julkistettiin Turun yliopiston uutisessa 22. lokakuuta.
Työkalupakki on suunnattu erityisesti päätöksentekijöille. Sen tarkoituksena on auttaa maita valitsemaan ja toteuttamaan tutkimusnäyttöön perustuvia keinoja lasten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi.
KiVa on mukana mielenterveyttä käsittelevässä osiossa.
Valinta kertoo suomalaisen ohjelman saavuttamasta asemasta, mutta myös siitä, kuinka tärkeänä koulun arki nähdään lasten hyvinvoinnin kannalta.
Kiusaaminen ei tapahdu tyhjiössä
KiVa Koulu -ohjelman taustalla on pitkä suomalainen tutkimusperinne.
Turun yliopistossa kehitetyn ohjelman keskeisiin tutkijoihin kuuluu psykologian professori Christina Salmivalli, joka on tutkinut koulukiusaamista ja erityisesti oppilasryhmän merkitystä siinä.
Kiusaamistilanteessa muut oppilaat eivät ole vain ulkopuolisia tarkkailijoita.
Heidän käyttäytymisensä voi vaikuttaa siihen, miten tilanne jatkuu.
Kun kiusaaja saa muilta huomiota tai hyväksyntää, se voi vahvistaa kiusaamista. Vastaavasti kiusaamisen vastaiset asenteet ja kiusatun tukeminen voivat muuttaa ryhmän toimintaa.
Tästä ajatuksesta muodostui yksi KiVa-ohjelman perusperiaatteista.
Tavoitteena ei ole vain saada kiusaavaa oppilasta lopettamaan, vaan rakentaa kouluyhteisöön toimintatapoja, joissa kiusaaminen ei saa samanlaista sosiaalista tukea.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiusaamisen ehkäisyyn osallistuvat myös ne oppilaat, jotka eivät itse ole suoraan osallisina yksittäisessä kiusaamistilanteessa.
Ajatus on merkittävä, sillä koulussa lapsen hyvinvointiin vaikuttavat paitsi opettajat ja muu henkilökunta myös päivittäiset suhteet luokkatovereihin.
Turvallinen ilmapiiri ei synny pelkästään siitä, että kiusaaminen kielletään.
Se edellyttää, että oppilaat ymmärtävät kiusaamisen seurauksia ja tietävät, miten he voivat toimia tilanteissa, joissa toista kohdellaan huonosti.
Suomalaisesta tutkimushankkeesta kansainväliseksi ohjelmaksi
KiVa Koulu kehitettiin Turun yliopistossa tutkimukseen perustuvaksi toimintamalliksi.
Sen laajaa kokeilua arvioitiin jo ennen valtakunnallista käyttöönottoa.
Yhdessä keskeisessä tutkimuksessa seurattiin yli 8 200:aa neljännen, viidennen ja kuudennen luokan oppilasta 78 suomalaisessa koulussa.
Koulut jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Toisessa toteutettiin KiVa-ohjelmaa, toisessa jatkettiin ilman sitä.
Yhdeksän kuukauden seurannan jälkeen KiVa-kouluissa havaittiin myönteisiä vaikutuksia useissa kiusaamista ja kiusatuksi joutumista mittaavissa tuloksissa.
Tutkimus osoitti, että koulukiusaamista voidaan vähentää suunnitelmallisilla, koko kouluyhteisöön kohdistuvilla toimilla.
Myöhemmissä tutkimuksissa ohjelmaa on tarkasteltu myös laajemmassa koulukäytössä.
Tämä erottaa KiVan monista yksittäisistä kiusaamisen vastaisista kampanjoista.
Kyseessä ei ole vain julisteisiin tai teemapäiviin perustuva valistushanke, vaan toimintamalli, jonka vaikutuksia on tutkittu vertaamalla ohjelmaa käyttäviä kouluja muihin kouluihin.
Tutkimustulokset eivät kuitenkaan tarkoita, että kiusaaminen loppuisi automaattisesti jokaisessa ohjelmaa toteuttavassa koulussa.
Vaikutukset riippuvat muun muassa siitä, kuinka johdonmukaisesti ohjelmaa toteutetaan.
Kiusaamiseen puuttuminen edellyttää edelleen koulun aikuisten työtä, oppilaiden kuulemista ja tilanteiden seurantaa.
Mitä KiVa-koulussa tehdään käytännössä?
KiVa Koulu rakentuu kolmen toisiaan täydentävän toimintatavan varaan.
Ensimmäinen on kiusaamisen ennaltaehkäisy.
Oppilaille järjestetään oppitunteja, joissa käsitellään esimerkiksi ryhmässä toimimista, kiusaamisen tunnistamista ja toisten tukemista.
Kouluissa käytetään myös videoita, oppimateriaaleja ja muuta opetuksen tueksi kehitettyä aineistoa.
Tavoitteena on, että kiusaamisesta puhutaan ennen kuin vakava tilanne ehtii kehittyä.
Toinen osa on varsinaisiin kiusaamistapauksiin puuttuminen.
KiVa-kouluissa toimii tehtävään koulutettu tiimi, joka selvittää tietoonsa tulleita kiusaamistilanteita.
Tiimi käy keskusteluja asianosaisten oppilaiden kanssa ja seuraa, muuttuuko tilanne.
Kolmas osa on seuranta.
Koulut keräävät oppilas- ja henkilökuntakyselyillä tietoa esimerkiksi kiusaamisen yleisyydestä, koulun ilmapiiristä ja oppilaiden hyvinvoinnista.
Ajatuksena on, ettei koulun tarvitse arvioida tilannetta pelkästään yksittäisten ilmoitusten perusteella.
Kyselyt voivat auttaa tunnistamaan myös sellaisia ongelmia, jotka eivät muuten tule henkilökunnan tietoon.
Näiden kolmen osan yhdistelmä tekee KiVasta jatkuvan toimintamallin.
Kiusaamisen ehkäisy ei siis ole vain reagointia silloin, kun jotakin on jo tapahtunut.
Se on osa koulun arkea.
Yksi tutkimustulos on erityisen kiinnostava
KiVa-ohjelmasta kerätyissä seurantatiedoissa on havainto, joka kertoo kiusaamistilanteiden selvittämisen merkityksestä.
Ohjelman tietojen mukaan 98 prosenttia KiVa-tiimin selvittämiskeskusteluihin osallistuneista kiusaamisen kohteeksi joutuneista oppilaista ilmoitti tilanteensa parantuneen keskustelujen jälkeen.
Luku on huomionarvoinen, mutta sitä on tärkeää tulkita oikein.
Se ei tarkoita, että 98 prosenttia kaikesta koulukiusaamisesta olisi poistunut.
Kyse on niiden oppilaiden ilmoittamasta tilanteen paranemisesta, joiden kiusaamistapauksia oli käsitelty KiVa-mallin mukaisissa keskusteluissa.
Tilanteen paraneminen ei myöskään ole sama asia kuin se, että kaikki kiusaamisen seuraukset olisivat poistuneet.
Havainto kuitenkin kertoo, että järjestelmällisellä puuttumisella voidaan auttaa monia kiusaamisen kohteeksi joutuneita lapsia.
Tämä on myös kansainvälisen kiinnostuksen kannalta olennainen asia.
Ohjelma ei tarjoa vain yleistä tavoitetta vähentää kiusaamista, vaan käytännön toimintamallin sen ehkäisemiseen, selvittämiseen ja seurantaan.
KiVa on käytössä jo 31 maassa
Suomessa kehitetty KiVa Koulu on vuosien aikana levinnyt kansainvälisesti.
Turun yliopiston lokakuussa julkaisemien tietojen mukaan ohjelmaa toteutetaan nykyisin 31 maassa ja yli 2 500 koulussa.
Levinneisyys kertoo siitä, että suomalaisen koulututkimuksen tuloksia on pystytty soveltamaan myös muissa koulutusjärjestelmissä.
Kansainvälinen käyttö ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki maat olisivat ottaneet ohjelman käyttöön samalla tavalla tai että se kattaisi niiden koko koulujärjestelmän.
Ohjelman laajuus ja toteutus vaihtelevat.
Myös koulukulttuurit, oppilasryhmät ja henkilöstön toimintatavat voivat poiketa huomattavasti toisistaan.
Siksi toisessa maassa saavutettua tutkimustulosta ei voi sellaisenaan siirtää kaikkiin kouluihin.
KiVan kansainvälinen merkitys on silti huomattava: Suomessa kehitettyyn toimintamalliin on tartuttu laajasti myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Miksi UNICEF ja Euroopan komissio nostivat ohjelman esiin?
UNICEF ja Euroopan komissio julkistivat lasten terveyden ja hyvinvoinnin ennaltaehkäisyä käsittelevän työkalupakin 9. lokakuuta.
Työkalupakki on osa kolme vuotta jatkunutta yhteistyötä.
Sen taustalla on huoli eurooppalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä tarve löytää keinoja ongelmien ehkäisemiseen.
Kokonaisuuden tarkoituksena on tarjota päätöksentekijöille käytännön tietoa siitä, millaisia toimintamalleja voidaan hyödyntää lasten terveyden edistämisessä.
Työkalupakki kattaa neljä aluetta: mielenterveyden, rokotukset, terveelliset elämäntavat ja varhaislapsuuden kehityksen.
Sen ensimmäisenä avattiin mielenterveyttä käsittelevä osio.
KiVa valittiin mukaan juuri tähän kokonaisuuteen.
Valinta ei tarkoita, että Euroopan unioni olisi määrännyt jäsenmaiden kouluja ottamaan KiVan käyttöön.
Se ei myöskään ole uusi tutkimustulos, joka yksin osoittaisi ohjelman vaikuttavuuden.
Kyse on tutkimukseen perustuvan suomalaisen toimintamallin sisällyttämisestä kansainväliseen keinovalikoimaan, jota eri maiden päättäjät ja asiantuntijat voivat hyödyntää.
KiVan rinnalle on valittu myös muita lasten hyvinvointia tukevia menetelmiä.
Mukana on esimerkiksi Ihmeelliset vuodet -ohjelma, jota on toteutettu Suomessakin pitkään ja jonka vaikutuksia tutkitaan Turun yliopistossa.
Työkalupakki on tarkoitettu täydentyväksi kokonaisuudeksi, johon lisätään uusia tutkimustietoja ja käytäntöjä.
Kiusaamisen ehkäisy on myös mielenterveystyötä
Koulukiusaamista käsitellään usein koulun järjestys- ja turvallisuuskysymyksenä.
Sen vaikutukset voivat kuitenkin ulottua paljon koulupäivää pidemmälle.
Toistuva kiusaaminen voi heikentää lapsen turvallisuudentunnetta, koulussa viihtymistä ja ihmissuhteita.
KiVan tutkimuksissa on tarkasteltu myös oppilaiden psyykkistä hyvinvointia.
Osassa tutkimuksista on havaittu myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi ahdistuneisuus- ja masennusoireisiin, erityisesti niillä oppilailla, jotka olivat joutuneet voimakkaasti kiusatuiksi.
Nämä havainnot tukevat käsitystä siitä, että kiusaamisen vähentäminen kuuluu lasten hyvinvoinnin edistämiseen.
Niiden perusteella ei silti voida luvata, että yksi koulussa käytettävä ohjelma ratkaisisi kaikki lasten mielenterveysongelmat.
Kiusaaminen on vain yksi lapsen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.
Tärkeää on myös erottaa koulukiusaamisen ehkäisy tilanteista, joissa lapsi tarvitsee yksilöllistä terveydenhuollon tai oppilashuollon tukea.
KiVa ei korvaa näitä palveluita.
Se pyrkii vaikuttamaan siihen kouluyhteisön ympäristöön, jossa lapset viettävät suuren osan arjestaan.
Mitä kansainvälinen tunnustus merkitsee Suomelle?
KiVan valinta kansainväliseen työkalupakkiin on esimerkki siitä, kuinka suomalainen yliopistotutkimus voi johtaa käytännön toimintamalliin, jota hyödynnetään muuallakin maailmassa.
Ohjelman kehittäminen ei ole ollut yksittäinen hanke, jonka tulokset jäivät tutkimusjulkaisuihin.
Sen ympärille on rakennettu kouluille suunnattuja materiaaleja, henkilöstön toimintatapoja ja seurantajärjestelmiä.
Samalla ohjelman vaikutuksia on arvioitu tutkimuksissa vuosien ajan.
Suomen kannalta kiinnostavaa on juuri tutkimuksen ja käytännön yhdistelmä.
KiVa osoittaa, että suomalainen koulutusosaaminen voi tarkoittaa muutakin kuin opetuksen sisältöä tai oppimistuloksia.
Se voi liittyä myös kouluyhteisön hyvinvointiin ja siihen, miten vaikeisiin arjen tilanteisiin puututaan.
Kansainvälinen tunnustus ei silti poista tarvetta kehittää kiusaamisen vastaista työtä myös Suomessa.
Ohjelman olemassaolo ei tarkoita, että jokaisen koulun kiusaamisongelmat olisi ratkaistu.
Mitä tämä merkitsee oppilaalle ja vanhemmalle?
Kansainvälisen valinnan taustalta löytyy kolme käytännön asiaa, joita kouluyhteisössä kannattaa ymmärtää.
1. Kiusaamisen ehkäisy kuuluu koko ryhmälle. Myös sivusta seuraavien oppilaiden toiminnalla on merkitystä. KiVa pyrkii muuttamaan ryhmän suhtautumista kiusaamiseen.
2. Koululla pitää olla selkeä tapa puuttua tilanteisiin. Pelkkä keskustelu kiusaamisen haitallisuudesta ei riitä, jos yksittäisiä tapauksia ei selvitetä eikä niiden päättymistä seurata.
3. Tilanteen paranemista pitää kysyä myös lapselta. Kiusaamistilanne ei ole ratkaistu vain siksi, että aikuiset ovat keskustelleet siitä. Lapsen kokemus ja tilanteen seuranta ovat olennaisia.
Vanhemman kannalta keskeinen kysymys onkin, miten oman lapsen koulussa toimitaan silloin, kun kiusaamisesta kerrotaan.
Ohjelman nimi ei yksin ratkaise asiaa.
Ratkaisevaa on, kuinka hyvin koulun yhteiset toimintatavat toteutuvat arjessa.
Toimituksen näkökulma: suomalainen onnistuminen kertoo pitkäjänteisen työn arvosta
KiVa Koulun kansainvälinen tunnustus on myönteinen uutinen suomalaisesta tutkimuksesta, mutta sen merkitys ulottuu ohjelman nimeä pidemmälle.
Se muistuttaa, että lasten hyvinvoinnin parantaminen ei perustu pelkästään hyviin aikomuksiin. Tarvitaan tutkimusta, selkeitä toimintamalleja ja halua seurata, toimivatko ne käytännössä.
Suomalainen KiVa Koulu on yksi esimerkki siitä, miten vuosien tutkimustyöstä voi syntyä kansainvälisesti kiinnostava ratkaisu.
Tärkein onnistumisen mittari ei lopulta kuitenkaan ole se, kuinka moneen maahan ohjelma leviää, vaan se, kokeeko kiusaamisen kohteeksi joutunut lapsi koulunsa turvallisemmaksi.
Lähteet
– Turun yliopisto, 22.10.2026: KiVa Koulu -ohjelma on valittu UNICEFin ja Euroopan komission lasten terveyttä ja hyvinvointia edistävään työkalupakkiin. Turun yliopiston alkuperäinen uutinen.
Turun yliopisto
– INVEST-tutkimuksen lippulaiva, Turun yliopisto, 21.10.2026: KiVa Antibullying Program selected for UNICEF and European Commission Prevention Toolkit. Ohjelman kansainvälinen käyttö ja toteutustapa. INVEST-tutkimuskeskuksen tiedote.
INVEST Research Flagship Centre
– UNICEF, 9.10.2026: UNICEF and European Commission launch new toolkit to strengthen prevention for children’s health and well-being. Työkalupakin tarkoitus, kohderyhmä ja sisältö. UNICEFin alkuperäinen julkaisu.
UNICEF Global
– Kärnä, A. ym., 2011: A large-scale evaluation of the KiVa antibullying program: grades 4–6. Child Development. Satunnaistettu tutkimus 78 suomalaisessa koulussa ja 8 237 oppilaan aineistossa. Alkuperäinen tutkimus – PubMed.
PubMed
– Salmivalli, C. ym., 2012: Making bullying prevention a priority in Finnish schools: the KiVa antibullying program. Ohjelman tutkimustausta ja ryhmäkäyttäytymisen merkitys kiusaamisen ehkäisyssä. Tutkimusartikkeli – PubMed.
PubMed
– KiVa Antibullying Program: tutkimuskooste suomalaisista ja kansainvälisistä vaikuttavuustutkimuksista. KiVa-ohjelman tutkimussivu.
KiVa Antibullying Program
