The Guardian nostaa Järvi-Suomen esiin syksyn matkakohteena. Saimaa, metsät, sauna ja hiljaisuus tarjoavat vaihtoehdon tutulle Lappi-kuvalle.
Kun Suomea myydään maailmalle, kuvat ovat usein Lapista: lunta, revontulia ja poroja. Brittilehti The Guardian nostaa nyt esiin toisenlaisen Suomen – syksyisen Järvi-Suomen, jossa matkailuvaltteja ovat järvet, metsät, sauna, ruoka ja ennen kaikkea rauha.
Suomesta on kansainvälisessä matkailussa syntynyt vahva mielikuva. Talvella matkustetaan Lappiin katsomaan revontulia, kokemaan lumi ja tapaamaan joulupukki. Kesällä houkuttelevat yöttömät yöt ja mökkielämä.
Syksy jää helposti näiden kahden väliin.
Juuri siihen The Guardian tarttui 7. syyskuuta julkaisemassaan laajassa matkailujutussa. Brittilehden toimittaja lähti automatkalle halki Järvi-Suomen etsimään ruskaa, mutta löysi lopulta jotain kiinnostavampaa: Suomen, jonka vetovoima ei rakennu yhden suuren nähtävyyden ympärille.
Matkan kokemukset syntyivät järvistä, hiljaisuudesta, metsistä, ruoasta, saunasta ja hitaammasta rytmistä.
Se on kiinnostava havainto myös suomalaisille. Asiat, joita pidämme tavallisina, voivat kansainväliselle matkailijalle olla juuri niitä kokemuksia, joiden vuoksi Suomeen kannattaa matkustaa.
Ruskaa lähdettiin etsimään – vastaan tuli vihreä Suomi
The Guardianin matka alkoi Helsingistä ja jatkui autolla kohti itäistä Suomea ja Saimaata.
Tavoitteena oli nähdä Suomen syksyn tunnetuin luonnonilmiö: ruska. Ajankohta osoittautui kuitenkin hieman liian aikaiseksi.
Suuri osa puista oli vielä vihreitä.
Matkailujutun kannalta se olisi voinut olla pettymys. Sen sijaan kokemuksesta syntyi ehkä kiinnostavampi kertomus.
Suomi toimi matkakohteena ilman täydellistä ruskaakin.
Matkan varrella vastaan tulivat muun muassa Mustilan arboretum, Sahanlahti Puumalassa, Ollinmäen viinitila sekä Rantasalmella sijaitseva Järvisydän. Saimaalla ohjelmaan kuului myös sienestystä, järvimaisemia ja suomalaiselle tuttua luonnossa liikkumista.
Lopulta lehden kuva Suomesta rakentui enemmän tunnelmasta kuin nähtävyyksien luettelosta.
Ulkomaalainen näkee metsässä jotain, minkä suomalainen helposti ohittaa
Yksi jutun kiinnostavimmista puolista on se, kuinka erilaiselta suomalainen arkimaisema näyttää ulkopuolisen silmin.
Metsässä käveleminen, sienten etsiminen, järven rannalla istuminen tai saunaan meneminen eivät suomalaiselle välttämättä tunnu matkailuelämyksiltä.
Kansainväliselle matkailijalle ne voivat olla juuri sitä.
Matkailussa on pitkään rakennettu kokemuksia sen ympärille, mitä kohteessa voi nähdä. Järvi-Suomen vahvuus näyttää olevan enemmän siinä, miltä siellä tuntuu olla.
Tilaa on paljon. Ääntä vähän. Luonto alkaa usein aivan majoituksen vierestä.
Tämä sopii hyvin yhteen sen kanssa, mitä Suomi on viime vuosina yrittänyt kansainvälisille matkailijoille kertoa. Visit Finland on nostanut Järvi-Suomea esiin paikkana, jossa matkailija voi hidastaa tahtia, viettää aikaa luonnossa ja kokea suomalaisen tavan rauhoittua.
Lapin menestys näyttää samalla Järvi-Suomen mahdollisuuden
Lapin kansainvälinen matkailumenestys on Suomelle valtava vahvuus. Se on myös osoitus siitä, mitä tapahtuu, kun alueelle syntyy selkeä ja maailmalla tunnistettava matkailuidentiteetti.
Järvi-Suomen tilanne on erilainen.
Alueelta puuttuu Lapin kaltainen yksi kansainvälisesti helposti tunnistettava symboli. Ei ole yhtä joulupukkia, yhtä revontulikuvaa tai yhtä sesonkia, jonka ympärille koko matkailutarina rakentuu.
Se voi olla myös etu.
Järvi-Suomen matkailutuote voi muodostua juuri siitä, mitä kansainvälisessä matkailussa etsitään yhä enemmän: luonnosta, paikallisuudesta, ruoasta, hiljaisuudesta ja mahdollisuudesta olla hetken ilman jatkuvaa ohjelmaa.
Visit Finland on kutsunut Järvi-Suomea Euroopan suurimmaksi järvialueeksi. Suomessa on kaikkiaan lähes 188 000 järveä ja lampea, ja suuri osa maan tunnetuimmista järvimaisemista keskittyy juuri tälle alueelle.
Suomalaiselle järvien määrä on tuttu tilastotieto. Matkailijalle mittakaava on osa elämystä.
Syksy voi ratkaista yhden suomalaisen matkailun vaikean ongelman
Syksyn nostaminen matkailukaudeksi olisi Suomelle tärkeää myös taloudellisesti.
Matkailuyrityksen kannalta muutama kiireinen kesä- tai talvikuukausi ei ole sama asia kuin ympärivuotinen liiketoiminta. Mitä pidemmäksi matkailukausi saadaan, sitä paremmin majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalvelut voivat toimia myös sesonkien välissä.
Järvi-Suomessa syksyllä on tähän poikkeuksellisen paljon valmiita aineksia.
Ruska tarjoaa visuaalisen syyn matkustaa, mutta sen ympärille voidaan rakentaa paljon muutakin: sienestystä, retkeilyä, melontaa, saunaa, paikallista ruokaa ja hiljaisuutta.
Visit Finland markkinoi Saimaalla esimerkiksi syksyisiä melontaretkiä, joita järjestetään elokuusta marraskuuhun. Kokemukseen voivat kuulua oma metsäsaari, puulämmitteinen sauna, tähtitaivas ja mahdollisuus nähdä saimaannorppa.
Kyse ei siis ole siitä, että Suomeen pitäisi keksiä uusi matkailutuote.
Moni sen osa on jo olemassa.
Hiljaisuudesta on tullut jotain, josta ihmiset ovat valmiita matkustamaan
Matkailussa on kiinnostava ristiriita. Suuret kaupungit ja tunnetut nähtävyydet vetävät edelleen valtavia ihmismääriä, mutta samalla rauhallisuudesta itsestään on tullut tavoiteltu kokemus.
Suomelle tämä sopii hyvin.
Meillä ei ole Pariisin Eiffel-tornia, Rooman Colosseumia tai Barcelonan Sagrada Famíliaa. Järvi-Suomen ei tarvitse yrittää muuttua niiden kaltaiseksi.
Sen vahvuus voi olla juuri päinvastainen.
Paikka, jossa ei tarvitse jonottaa nähdäkseen jotain kuuluisaa. Paikka, jossa päivän tärkein tapahtuma voi olla metsäretki, sauna ja illalla järven pinnasta heijastuva valo.
Se kuulostaa suomalaisesta vaatimattomalta.
Kansainvälisessä matkailussa se voi olla ylellisyyttä.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
The Guardianin kaltaisen suuren kansainvälisen median kiinnostus on Suomelle arvokasta juuri siksi, että se laajentaa kuvaa maasta matkailukohteena.
Lapin vahvaa asemaa ei tarvitse korvata. Sen rinnalle voidaan rakentaa useita erilaisia Suomi-kokemuksia eri vuodenaikoina.
Järvi-Suomelle syksy tarjoaa mahdollisuuden pidentää matkailukautta ja tuoda kansainvälisiä asiakkaita alueelle aikana, jolloin suurimmat kesävirrat ovat jo päättyneet.
Samalla matkailun taloudellinen hyöty voi levitä pienemmille paikkakunnille, majoitusyrityksille, ravintoloille, maatiloille, ohjelmapalveluille ja paikallisille ruoantuottajille.
Suomen kannalta kaikkein kiinnostavin mahdollisuus on kuitenkin suurempi: matkailijan ei tarvitse enää tulla tänne vain yhden kuuluisan nähtävyyden vuoksi.
Hän voi tulla kokemaan suomalaisen tavan olla luonnossa.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Järvi-Suomi tarjoaa syksyllä kotimaanmatkailijalle samoja kokemuksia, joita nyt markkinoidaan kansainväliselle yleisölle: ruskaa, järviluontoa, sienestystä, saunaa ja rauhaa.
- Syksy voi olla kiinnostava matkustusajankohta juuri kesäsesongin jälkeen. Kaikki ei myöskään riipu täydellisen ruskan osumisesta kohdalle – The Guardianin matka osoitti tämän käytännössä.
- Tuttua lähiympäristöä kannattaa välillä katsoa matkailijan silmin. Metsä, hiljainen järvi ja sauna voivat tuntua suomalaisesta tavallisilta, vaikka toiselta puolelta Eurooppaa saapuvalle ne ovat koko matkan tärkein kokemus.
Toimituksen näkökulma
Suomen matkailun seuraava suuri menestystarina ei välttämättä tarvitse uutta nähtävyyttä. Meidän pitäisi ehkä oppia näkemään paremmin se, mikä on jo ympärillämme. Lappi osoitti, että luonnosta, vuodenajasta ja paikallisesta elämäntavasta voidaan rakentaa kansainvälisesti tunnistettava kokemus. Järvi-Suomen mahdollisuus voi olla vielä yksinkertaisempi: maailmassa, jossa lähes kaikkialla kilpaillaan ihmisten huomiosta, hiljaisuus ei ole tyhjyyttä – se on matkailuvaltti.
Lähteet
The Guardian – Going for gold: an early autumn road trip across Finland’s sparkling lake district
The Guardianin alkuperäinen artikkeli
Visit Finland – Learn to chill like a Finn: The World’s Happiest Country Offers a Free Trip
Visit Finlandin Järvi-Suomea käsittelevä julkaisu
Visit Finland – National parks in Lakeland
Visit Finland: Järvi-Suomen kansallispuistot ja järvialue
Visit Finland – Autumn Saimaa Paddling Adventure
Visit Finland: syksyinen Saimaa-elämys
