Porvoossa tehtaan hukkalämpö otetaan talteen ja johdetaan kaukolämpöverkkoon. Energiamäärä riittää jopa 700 omakotitalon lämmittämiseen.
Tehtaan tuotannossa syntyvä lämpö on tähän asti ollut energiaa, josta on pitänyt päästä eroon. Porvoossa sama lämpö muuttuu nyt kaupunkilaisten lämmöksi: Enston tehtaan uusi energiakeskus ottaa ylijäämälämmön talteen ja siirtää sen Porvoon Energian kaukolämpöverkkoon.
Tehtaan jäähdyttämisestä syntyy lämpöä koteihin
Teollisuuslaitoksen tuotantotiloissa syntyy lämpöä, joka pitää poistaa, jotta koneet ja työympäristö pysyvät oikeassa lämpötilassa. Tavallisesti tämä tarkoittaa yhtä asiaa: rakennusta jäähdytetään ja lämpöenergia poistuu ympäristöön.
Enston Porvoon tehtaalla logiikka muuttuu. Uusi energiakeskus jäähdyttää tuotantotiloja, mutta sen sijaan että syntyvä lämpö päästettäisiin hukkaan, se kerätään talteen ja siirretään osaksi kaupungin kaukolämpöjärjestelmää.
Ratkaisun kiinnostavin puoli on juuri tässä kaksinkertaisessa hyödyssä. Tehdas tarvitsee joka tapauksessa jäähdytystä, ja Porvoo tarvitsee joka tapauksessa lämpöä. Nyt nämä kaksi tarvetta yhdistetään samaan järjestelmään.
Yhden tehtaan lämpö vastaa jopa 700 omakotitaloa
Mittakaava tekee hankkeesta muutakin kuin teknisen kokeilun.
Enston mukaan energiakeskuksen keskimääräinen jäähdytysteho on kolme megawattia ja lämmitysteho neljä megawattia. Tehtaalla syntyvän laskennallisen hukkalämmön määrä on noin 14 000 megawattituntia vuodessa. Tästä noin kaksi kolmasosaa pystytään hyödyntämään Porvoon Energian kaukolämpöverkossa.
Tuotettu kaukolämpömäärä vastaa jopa noin 700 omakotitalon lämmitystä. Toisella tavalla ilmaistuna energiakeskus tuottaa arviolta 2–3 prosenttia Porvoon koko kaukolämmön määrästä.
Yhden teollisuuskiinteistön sivutuotteesta tulee näin osa kokonaisen kaupungin energiantuotantoa.
Hukkalämmössä kiinnostavaa on se, ettei sitä tarvitse tuottaa uudelleen
Energiakeskuksen olennaisin ajatus ei ole uuden energialähteen rakentaminen. Energia on jo olemassa.
Teollisuudessa syntyy jatkuvasti lämpöä koneista, prosesseista, jäähdytyksestä ja kiinteistöistä. Jos lämpöä ei pystytä hyödyntämään, se poistetaan ympäristöön. Samalla muualla tuotetaan uutta energiaa rakennusten lämmittämiseen.
Hukkalämmön hyödyntäminen muuttaa tämän asetelman. Sen sijaan että lämpö poistettaisiin yhdessä paikassa ja tuotettaisiin uudelleen toisessa, sama energia kiertää seuraavaan käyttötarkoitukseen.
Juuri siksi Porvoon ratkaisu kertoo suuremmasta muutoksesta energiantuotannossa. Tulevaisuuden energiajärjestelmä ei rakennu ainoastaan sen ympärille, mistä saadaan lisää energiaa. Yhä tärkeämmäksi nousee kysymys siitä, kuinka paljon jo tuotetusta energiasta pystytään käyttämään uudelleen.
Kaukolämmön paluuputki saa uuden tehtävän
Porvoon hankkeessa on myös teknisesti kiinnostava yksityiskohta. Energiakeskus hyödyntää Iotoin kehittämää kolmiputkiratkaisua, jossa kaukolämpöverkon paluuvettä voidaan käyttää hukkalämmön siirtämiseen.
Perinteisessä kaukolämpöverkossa kuuma vesi kulkee menoputkea pitkin rakennuksiin ja jäähtynyt vesi palaa takaisin energiantuotantoon. Porvoossa paluupuolen infrastruktuuria hyödynnetään aiempaa aktiivisemmin osana hukkalämmön jakelua.
Ratkaisu mahdollistaa matalammassa lämpötilassa olevan energian hyödyntämisen ilman, että kaikkea lämpöä täytyy ensin nostaa perinteisen kaukolämmön menoveden lämpötilaan.
Tämä on tärkeää, koska teollisuuden hukkalämpöä syntyy eri lämpötiloissa. Mitä joustavammin kaukolämpöverkko pystyy vastaanottamaan sitä, sitä suurempi osa muuten menetettävästä energiasta voidaan saada käyttöön.
Myös koulu hyödyntää matalampaa lämpöä
Järjestelmään liittyy toinenkin paikallinen ratkaisu. Porvoon Keskuskoulu pystyy hyödyntämään matalalämpöistä kaukolämpöä, mikä tekee siitä luontevan vastaanottajan energiakeskuksesta tulevalle lämmölle.
Näin kyse ei ole vain siitä, että tehtaan lämpö syötetään kaupungin verkkoon. Myös lämmön käyttäjäpuolta mukautetaan hyödyntämään energiaa tehokkaammin.
Ajatus on yksinkertainen: kaikkea lämpöä ei tarvitse nostaa mahdollisimman korkeaan lämpötilaan, jos rakennus pystyy käyttämään sen jo alemmassa lämpötilassa.
Se vähentää turhaa energiankulutusta järjestelmän eri vaiheissa.
Tehtaan työntekijätkin hyötyvät
Hanke ei vaikuta ainoastaan kaupungin energiantuotantoon. Uusi järjestelmä muuttaa myös Enston tuotantotilojen olosuhteita.
Tuotantohalleihin on rakennettu uusia jäähdytyslinjastoja ja puhaltimia. Jäähdytyksen tehtävänä on pitää tuotantoprosessit oikeissa olosuhteissa ja samalla parantaa työympäristöä erityisesti lämpiminä ajanjaksoina.
Energiakeskus yhdistää siten kolme tavoitetta samaan investointiin: tehtaan jäähdytyksen, työntekijöiden työolosuhteet ja kaupungin lämmöntuotannon.
Tämä tekee hankkeesta kiinnostavamman kuin pelkkä uusi lämpöpumppulaitos. Investoinnilla ratkaistaan useampi ongelma samanaikaisesti.
Porvoossa lämpöjärjestelmä muuttuu muutenkin
Enston energiakeskus ei ole irrallinen hanke. Porvoon Energia on uudistamassa koko lämmöntuotantonsa rakennetta.
Yhtiön tavoitteena on tuottaa 40 prosenttia kaukolämmöstään polttoon perustumattomilla ratkaisuilla vuoteen 2035 mennessä. Hukkalämpöjen rinnalle järjestelmään on tuotu lämpöpumppuja ja sähkökattiloita, ja lämpöä voidaan myös varastoida myöhempää käyttöä varten.
Taustalla on energiantuotannon suuri rakennemuutos. Kaukolämpö tarkoitti pitkään ennen kaikkea keskitettyä lämpölaitosta, jossa polttoaineesta tuotettiin lämpöä ja se jaettiin putkia pitkin asiakkaille.
Uudessa mallissa lämpöä kerätään useista lähteistä. Yksi niistä voi olla tehdas, toinen lämpöpumppu ja kolmas sähkökattila. Kaukolämpöverkosta tulee samalla energiantuotannon jakeluverkko, johon lämpöä voidaan syöttää eri puolilta kaupunkia.
Hukkalämpö tekee tehtaasta energiantuottajan
Enston tapauksessa tapahtuu kiinnostava roolien muutos. Tehdas ei ole enää pelkästään energian kuluttaja.
Kun sen tuotannossa syntyvä lämpö päätyy kaupungin kaukolämpöverkkoon, teollisuuskiinteistö toimii samalla lämmön lähteenä muille rakennuksille.
Tämä ajatus muuttaa tapaa, jolla kaupunkien energiavirtoja voidaan tarkastella. Datakeskukset, kaupat, teollisuuslaitokset, jätevedet ja suuret kiinteistöt tuottavat lämpöä samalla kun asunnot, koulut ja muut rakennukset tarvitsevat sitä.
Energiaongelma ei siksi aina tarkoita sitä, että energiaa olisi tuotettava lisää. Ongelma on myös se, etteivät lämpöä tuottavat ja sitä tarvitsevat kohteet ole aikaisemmin olleet riittävän hyvin yhteydessä toisiinsa.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomessa kaukolämpöverkot tarjoavat valmiin infrastruktuurin hukkalämpöjen laajemmalle hyödyntämiselle. Porvoon hanke näyttää konkreettisesti, kuinka teollisuuden sivuvirrasta voidaan tehdä osa paikallista energiantuotantoa ilman, että kaupungin lämmitysjärjestelmää rakennetaan kokonaan uudelleen.
Samalla energiajärjestelmän tehokkuuden merkitys kasvaa. Kun olemassa oleva lämpö saadaan uudelleen käyttöön, polttoon perustuvan lämmöntuotannon tarve vähenee ja paikallisen energiantuotannon rakenne monipuolistuu.
Porvoon Energialle Enston hanke on yksi osa tätä muutosta. Yhtiö on investoinut viime vuosina lämpöpumppuihin, sähkökattiloihin, lämpövarastoon ja muihin ratkaisuihin, joilla lämmöntuotantoa siirretään kohti järjestelmää, jossa energiaa tuotetaan ja kerätään useista lähteistä.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Hukkalämpö ei tarkoita merkityksetöntä energiamäärää. Yhden tehtaan talteen otettu lämpö vastaa tässä hankkeessa jopa noin 700 omakotitalon lämmitystä.
- Kaukolämmön tuotantotapa muuttuu. Tulevaisuudessa kodin lämpö voi olla peräisin paikallisesta tehtaasta, datakeskuksesta tai muusta kohteesta, jossa lämpöä syntyy muun toiminnan sivutuotteena.
- Energiatehokkuus ei tarkoita ainoastaan kulutuksen vähentämistä. Yhtä tärkeää on käyttää jo kerran tuotettu energia mahdollisimman monta kertaa ennen kuin se poistuu järjestelmästä.
Toimituksen näkökulma
Energiamurroksesta puhutaan usein uusina voimaloina, tuulipuistoina ja suurina investointeina. Porvoon hanke muistuttaa toisesta mahdollisuudesta: osa tarvitsemastamme energiasta syntyy jo nyt, mutta päätyy hukkaan. Kun yhden tehtaan ylimääräinen lämpö pystyy lämmittämään satoja koteja, kiinnostavin kysymys ei ole enää vain se, mistä tuotamme lisää energiaa. Yhtä tärkeää on kysyä, mitä kaikkea jo tuotettua energiaa jätämme käyttämättä.
Lähteet
Ensto: Energiakeskus – Meillä lämmitetään Porvoota.
Porvoon Energia: Vuosikertomus 2025 – toimintakertomus.
Porvoon Energia: Ympäristövastuu – vastuullisuusraportti 2025.
Porvoon Energia: Lämmöntuotannon monipuolistamisessa otettu ensiaskeleet, 8.2.2024.
