Paikalliset tarinat, omaperäiset tekijät ja eurooppalainen näkökulma kiinnostavat nyt kansainvälistä yleisöä enemmän kuin pitkään aikaan. Cannesin elokuvajuhlien palkinnot kertovat samalla myös suomalaisille avautuvista uusista mahdollisuuksista. 

Moni ajattelee Cannesin elokuvajuhlia punaisina mattoina, tähtinä ja näyttävinä ensi-iltoina. Todellisuudessa festivaali on yksi maailman tärkeimmistä suunnannäyttäjistä, joka kertoo, millaiset tarinat, tekijät ja ilmiöt kiinnostavat seuraavina vuosina yleisöä ympäri maailmaa. 

Tämän vuoden festivaali toi eurooppalaiselle elokuvalle vahvan onnistumisen. Kuusi Euroopan unionin Creative Europe MEDIA -ohjelman tukemaa elokuvaa palkittiin, ja yhteensä 19 ohjelman tukemaa elokuvaa oli mukana virallisessa valinnassa. Mukana oli myös Kultaisen palmun voittanut elokuva, mikä vahvistaa eurooppalaisen elokuvan asemaa kansainvälisenä laatubrändinä. (Euroopan digitaalinen tulevaisuus) 

Kyse ei kuitenkaan ole vain elokuvista. 

Viime vuosina suoratoistopalvelut ovat muuttaneet katsojien tottumuksia perusteellisesti. Yhä useampi katsoo sarjoja ja elokuvia alkuperäiskielellä, eikä kansainvälinen menestys enää edellytä englanninkielistä tuotantoa tai Hollywood-studiota. Katsojia kiinnostavat aidot ympäristöt, paikallinen kulttuuri ja omaleimaiset henkilötarinat. 

Juuri tämä kehitys on nostanut eurooppalaiset tuotannot uuteen asemaan. 

Luova ala on myös kasvava vientiala 

Elokuva nähdään usein kulttuurina, mutta samalla se on nopeasti kasvava luova toimiala, joka työllistää laajasti myös teknologia- ja palvelualoja. 

Yhden elokuvan tekemiseen osallistuvat näyttelijöiden lisäksi käsikirjoittajat, kuvaajat, leikkaajat, säveltäjät, lavastajat, puvustajat, animaattorit, ohjelmistokehittäjät, markkinoijat, tuotantoyhtiöt, matkailupalvelut ja lukuisat pienyritykset. 

Kun eurooppalainen elokuva menestyy, vaikutukset ulottuvat paljon valkokangasta laajemmalle. 

Samalla syntyy uusia kansainvälisiä yhteistuotantoja, investointeja ja työpaikkoja. 

Suomi voi hyötyä kehityksestä enemmän kuin moni uskoo 

Suomalainen audiovisuaalinen ala on viime vuosina kansainvälistynyt nopeasti. 

Peliala, animaatio, virtuaalituotanto, musiikki ja elokuva käyttävät yhä enemmän samoja teknologioita ja osaajia. Suomessa on vahvaa visuaalista osaamista, korkeatasoisia tuotantoyhtiöitä ja kansainvälisesti tunnettuja luovia yrityksiä. 

Kun eurooppalaiset yhteistuotannot lisääntyvät, myös suomalaisille tekijöille avautuu uusia mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin hankkeisiin. 

Samalla Suomen vahvuudet – turvallisuus, monipuoliset kuvausympäristöt, korkeatasoinen tekninen osaaminen ja luotettava toimintaympäristö – voivat houkutella yhä enemmän ulkomaisia tuotantoja. 

Kyse ei ole pelkästään kulttuurista vaan myös matkailusta, palveluista ja osaamisen viennistä. 

Katsojat muuttavat koko alaa 

Suoratoistopalvelut ovat tehneet eurooppalaisista elokuvista helpommin saavutettavia kuin koskaan aiemmin. 

Siinä missä aikaisemmin kansainväliset palkintoelokuvat nähtiin vain elokuvafestivaaleilla, nykyään ne voivat löytää yleisön miljoonista kodeista muutamassa kuukaudessa. 

Katsojat ovat samalla alkaneet arvostaa erilaisia tarinoita. 

Paikalliset ympäristöt, historialliset aiheet, yhteiskunnalliset ilmiöt ja tavallisten ihmisten elämä kiinnostavat yhä enemmän aikana, jolloin suurten studioiden tuotannot muistuttavat usein toisiaan. 

Eurooppalaisen elokuvan vahvuus on juuri tässä: omaperäisyydessä. 

Mitä tämä merkitsee Suomelle? 

Eurooppalaisen elokuvan nousu voi vahvistaa koko suomalaisen luovan alan kansainvälistä asemaa. 

Yhteistuotannot, kuvauspaikat, teknologiaosaaminen, peliteollisuus ja audiovisuaaliset palvelut muodostavat kasvavan kokonaisuuden, jossa pienikin maa voi menestyä laadulla ja omaleimaisuudella. 

Samalla suomalaiset tekijät saavat entistä enemmän mahdollisuuksia kertoa paikallisia tarinoita kansainväliselle yleisölle. 

Mitä tämä merkitsee lukijalle? 

• Eurooppalaisia palkittuja elokuvia tulee yhä enemmän myös suomalaisten katsottavaksi. 

• Luovat alat eivät ole vain kulttuuria, vaan kasvava työllistäjä ja vientiala. 

• Suomalaiset tarinat voivat kiinnostaa maailmaa juuri siksi, että ne ovat omaperäisiä eivätkä yritä jäljitellä Hollywoodia. 

Toimituksen näkökulma 

Elokuvafestivaalien palkinnot näyttävät helposti vain kulttuuriuutisilta, mutta niiden taustalla näkyy paljon suurempi muutos. Kansainvälinen yleisö etsii nyt aitoutta, paikallisuutta ja uusia näkökulmia. Se on erinomainen uutinen Euroopalle – ja samalla Suomelle. 

Suomi on jo osoittanut pelialalla, että pieni maa voi rakentaa maailmanlaajuisia menestystarinoita omalla osaamisellaan. Sama ajatus koskee yhä enemmän myös elokuvaa, televisiota, animaatiota ja muuta luovaa taloutta. 

Tulevaisuuden kilpailu ei ratkea sillä, kuka kertoo suurimman tarinan, vaan sillä, kuka kertoo aidon tarinan parhaiten. Eurooppalainen elokuva näyttää juuri nyt onnistuvan siinä poikkeuksellisen hyvin, ja samalla se muistuttaa, että kulttuuri ei ole vain viihdettä. Se on osa taloutta, identiteettiä, matkailua, innovaatioita ja kansainvälistä vaikuttavuutta. 

Siksi Cannesin palkinnot ovat paljon enemmän kuin elokuvamaailman juhla. Ne ovat merkki siitä, että eurooppalainen luovuus on jälleen nousussa – ja että myös suomalaisilla tekijöillä on juuri nyt poikkeuksellisen hyvä hetki katsoa rohkeasti maailmalle. 

Lähde: Euroopan komissio / Creative Europe MEDIA