Alexandrian vedenalaiselta palatsialueelta on löytynyt pronssinen sinettisormus, jonka kuva esittää Pharoksen majakkaa. Tutkimusryhmän mukaan kyseessä on ensimmäinen tunnettu tämänkaltainen löytö. Sormus yhdistää yhden antiikin kuuluisimmista rakennuksista ihmisen mukana kulkeneeseen käyttöesineeseen.
Pharoksen majakka kohosi kerran Alexandrian sataman suulla niin korkealle, että mereltä saapuvat näkivät sen kaukaa. Rakennus katosi vuosisatoja sitten, mutta sen kuva mahtui myös sormukseen.
Alexandrian edustalla työskentelevät vedenalaiset arkeologit ovat löytäneet pronssisen sinettisormuksen, jonka kuvio esittää majakkaa. Löytö tehtiin mereen vajonneen Antirhodoksen saaren palatsialueelta, joka kuului kaupungin kuninkaallisiin kortteleihin.
Euroopan vedenalaisen arkeologian instituutti IEASM kertoi löydöstä 7. lokakuuta. Franck Goddion johtaman tutkimusryhmän mukaan vastaavaa majakkaa kuvaavaa pronssista sinettisormusta ei tunneta ennestään.
Löydössä kohtaavat kaksi hyvin erilaista mittakaavaa. Toinen on sataman maisemaa hallinnut rakennus, joka luettiin antiikin seitsemään maailmanihmeeseen. Toinen on mukana kannettava esine, jonka kautta tuo suuri rakennus tulee lähelle yksittäisen ihmisen elämää.
Sormuksen käyttäjän nimeä ei tiedetä. Myöskään esineen tarkkaa ajoitusta ei ole julkaistu. Sen kuvasta ja löytöpaikasta voidaan silti lähteä seuraamaan tarinaa kaupungista, jonka elämä rakentui meren ympärille.
Majakka auttoi löytämään sataman
Pharos oli alun perin Alexandrian edustalla sijainneen saaren nimi. Samalla nimellä tunnettiin saarelle 200-luvulla ennen ajanlaskun alkua rakennettu majakka.
Rakennuksen tarkoitus avautuu antiikin maantieteilijän Strabon kuvauksesta. Hänen mukaansa rannikko oli matala, ja sen edustalla oli kareja ja matalikkoja. Mereltä saapuvat tarvitsivat korkean, helposti havaittavan merkin, jonka avulla suunnata sataman sisäänkäynnille.
Strabon kuvaamassa maisemassa suuri torni vastasi konkreettiseen ongelmaan. Matalan maan erottaminen mereltä oli vaikeaa, ja sataman suu vaati tarkkaa lähestymistä. Korkea rakennus antoi kiintopisteen siellä, missä luonnolliset maamerkit eivät riittäneet.
Pharoksen itäisessä päässä sijainnut torni nousi lähelle suuren sataman sisäänkäyntiä. Strabo kuvasi sitä monikerroksiseksi, valkoisesta marmorista rakennetuksi rakennukseksi. Hän liitti siihen myös Sostratos Knidoslaisen nimen ja merenkulkijoiden turvallisuutta koskevan omistuksen.
Majakan merkitys kasvoi sen käytännöllisestä tehtävästä. Satamaan saapuva alus toi ihmisiä, tavaroita ja yhteyksiä muualle Välimerelle. Turvallinen reitti kaupunkiin palveli koko sataman toimintaa.
Nykyisin majakka muistetaan ennen kaikkea maailmanihmeenä. Strabon tekstissä sen arvo näkyy myös arkisemmasta suunnasta: rakennus auttoi ihmisiä pääsemään perille.
Sormus löytyi toiselta saarelta
Uuden löydön paikka on tärkeä erottaa majakan sijainnista. Sormusta ei löydetty Pharoksen tornin raunioista, vaan Antirhodoksen saaren palatsialueelta Alexandrian itäisestä satamasta.
Antirhodos esiintyy sekin Strabon kuvauksessa. Hän kertoo saaresta, jolla oli kuninkaallinen palatsi ja pieni satama. Se kuului laajempaan sataman ympärille rakentuneeseen palatsien ja muiden rakennusten kokonaisuuteen.
Nykyisin alue on veden alla. IEASM:n kaivauksissa sen rakennusjäänteitä tutkitaan tuhansien neliömetrien laajuisella alueella. Sormus on yksi tämän työn yhteydessä esiin tulleista esineistä.
Sinettisormus oli käyttöesine, jolla voitiin tehdä tunnistettava painauma. Tällaisia sormuksia käytettiin esimerkiksi asiakirjojen vahvistamiseen. Kuvio saattoi siten liittyä käyttäjän henkilöön, asemaan tai tehtävään.
Franck Goddio yhdistää löytöpaikan ja majakkakuvan hallinnolliseen toimintaan. Hänen tulkintansa mukaan palatsialueella olisi ollut toimistoja, joiden tehtäviin kuului myös majakan hallinto.
Tulkinta on kiinnostava, mutta sormuksen omistajaa tai täsmällistä käyttötarkoitusta ei ole tunnistettu. Löydön perusteella ei voi vielä nimetä majakanhoitajaa, virkamiestä tai muuta käyttäjää.
Juuri tämä tekee esineestä tutkimuksellisesti vahvan lähtökohdan. Majakka tunnetaan suurena rakennuksena, mutta sen toiminta edellytti myös ihmisiä ja järjestämistä. Sormus nostaa katseen tornin rinnalla siihen, miten kaupunki toimi sen ympärillä.
Kolikot auttavat lukemaan pientä kuvaa
Tutkimusryhmän mukaan sormuksen majakkakuva muistuttaa eräissä 100-luvun jaa. kolikoissa esiintyviä esityksiä. Samankaltaisuus tarjoaa vertailuaineistoa kuvan tunnistamiseen. Se ei yksin osoita sormuksen valmistusajankohtaa.
Pharoksen majakkaa kuvattiin Alexandriassa lyödyissä kolikoissa lähes sadan vuoden ajan. Alexandrian tutkimuskeskuksen CEAlexin mukaan ensimmäiset tunnetut majakkakuvat ilmestyivät keisari Domitianuksen ajan rahasarjoihin vuosina 91–92.
Kolikoissa rakennus esiintyi eri tavoin. Joskus majakka oli kuvan pääaihe. Toisinaan sen rinnalla oli purjetta pitelevä Isis Pharia. Keisari Commoduksen ajan kolikoissa se liittyi myös laivan sisältävään merelliseen näkymään.
Pieniin rahapintoihin tiivistettiin rakennuksen tunnistettavia piirteitä: suuri alaosa, ylemmät tasot, kulmien koristehahmot ja huipun patsas. Kuvista tutkijat etsivät sekä toistuvia rakenteita että esitysten välisiä eroja.
Kolikko ei kuitenkaan ole rakennuspiirustus. Kaivertajalla oli käytössään vähän tilaa, ja hänen piti valita, mitkä yksityiskohdat tekivät majakasta tunnistettavan. Kuvan sommittelu, tekijän tyyli ja aiempien rahojen jäljittely vaikuttivat lopputulokseen.
Sama peruskysymys koskee sormusta. Mitkä piirteet sen tekijä valitsi, jotta suuri rakennus voitiin tunnistaa pienestä kuvasta?
Vastausta etsitään vertaamalla esinettä muuhun aineistoon. Sormuksen arvo ei riipu siitä, että se kertoisi kaiken majakasta. Se tuo yhden uuden kuvan jo olemassa olevien kuvien rinnalle.
Rakennus katosi, sen osia jäi mereen
Pharoksen majakka säilyi Alexandrian maamerkkinä yli vuosituhannen. Sen historia päättyi vähitellen vaurioihin ja rakennuksen hajoamiseen. Keskiajan maanjäristykset olivat sen tuhoutumisessa keskeisiä.
Paikalla kohoaa nykyisin Qaitbayn linnoitus. Sen edustan vedenalaisella alueella on suuria arkkitehtonisia kappaleita, patsaita ja rakennusosia, joita CEAlex on tutkinut vuodesta 1994 lähtien.
Majakan tutkimuksessa tarvitaan tarkkaa erottelua. Merenpohjan samalla alueella on jäänteitä useista rakennelmista ja eri aikakausilta. Kaikki kivet eivät kuulu automaattisesti majakkaan, vaikka ne löytyvät sen entisen sijainnin läheltä.
Tutkijat ovat tunnistaneet alueelta majakan raunioiden lisäksi roomalaisaikaisen rakennelman ja myöhemmän rantaa suojaavan rakenteen osia. Jälkimmäisessä käytettiin uudelleen kaupungin vanhoista rakennuksista saatuja kivipylväitä.
Merenpohja kertoo siten myös materiaalien myöhemmästä elämästä. Suuren rakennuksen historia jatkuu sen jälkeenkin, kun rakennus lakkaa toimimasta: osia siirretään, käytetään uudelleen ja löydetään uusista yhteyksistä.
Sormus kulkee tutkimukseen toista reittiä. Se löytyi palatsialueelta ja säilytti kuvan majakasta. Rakennusjäänteet kertovat rakenteesta ja materiaaleista, pieni esine puolestaan siitä, miten rakennusta esitettiin.
Kadonnutta majakkaa kootaan digitaalisesti
Majakan ulkonäön selvittäminen vaatii kirjallisten kuvausten, kuvallisten lähteiden ja fyysisten jäänteiden yhdistämistä. Yksittäinen lähde tarjoaa vain osan kokonaisuudesta.
CEAlexin vuonna 2023 käynnistyneessä Pharos-hankkeessa tätä aineistoa tutkitaan yhdessä. Isabelle Hairyn johtama ryhmä tarkastelee rakennuksen muotoa, materiaaleja, sisätiloja ja rakenteita sekä testaa tulkintoja kolmiulotteisilla malleilla.
Vedenalaisia rakennusosia dokumentoidaan fotogrammetrian avulla. Menetelmässä kohteesta otetuista valokuvista muodostetaan kolmiulotteinen malli, jonka mittoja ja muotoja voidaan tarkastella myös pinnalla.
Digitaaliset mallit auttavat vertaamaan suuria kappaleita toisiinsa. Tutkijat voivat selvittää, mitkä osat sopivat yhteen ja millaisia rakenteita niiden perusteella voidaan ehdottaa.
Työn tavoitteena on tieteellisesti perusteltu malli majakasta. Sen uskottavuus syntyy siitä, että jokainen ratkaisu voidaan suhteuttaa käytettävissä olevaan aineistoon. Puuttuvan tiedon kohdalle jää kysymys, jota uusi löytö voi myöhemmin tarkentaa.
Sormuksen löytyminen muistuttaa, että lisätietoa voi tulla myös majakan varsinaisen raunioalueen ulkopuolelta. Kaupunkiin levinneet kuvat ja esineet ovat osa rakennuksen historiaa.
Maailmanihme ihmisen mukana
Sormuksen omistajan tarina on edelleen avoin. Emme tiedä hänen nimeään, ammattiaan tai sitä, millaisia tilanteita esineeseen liittyi. Myöskään sormuksen päätymistä vedenalaiseen löytöpaikkaansa ei ole selitetty.
Tiedämme kuitenkin, että joku valmisti pronssisen sormuksen, johon kuvattiin Pharoksen majakka. Suuri rakennus oli tunnistettava myös silloin, kun se esitettiin pienessä koossa.
Se muuttaa näkökulmaa maailmanihmeeseen. Majakka kuului sataman maisemaan ja merenkulkijoiden reitteihin, mutta sen kuva saattoi kulkea myös ihmisen mukana.
Torni on kadonnut Alexandrian horisontista. Sen rakentajien ja käyttäjien maailmasta säilyi pieni esine, jonka pinnalla majakka on yhä nähtävissä.
Kuvitussuositus
Pääkuvaksi sopii Pharoksen majakan rekonstruktio, jonka kuvatekstissä kerrotaan selvästi kuvan olevan havainnekuva. Jutun sisälle sopii historiallinen majakkapiirros tai majakkaa esittävä antiikin kolikko. Sormuksen löytökuva olisi paras dokumenttikuva, mutta sen julkaisuoikeus on varmistettava erikseen.
Toimituksellinen lopputarkistus
Keskeinen löytö on tarkistettu tutkimusryhmän tiedotteesta. Sormuksen ajoitus, käyttäjä ja täsmällinen käyttötarkoitus on jätetty avoimiksi. Hallintoa koskeva päätelmä on esitetty Franck Goddion tulkintana. Kuvien julkaisuoikeudet tarkistetaan valittujen kuvatiedostojen perusteella.
Ensisijainen aihealue: kulttuuri ja historia. Juttu on pääosin ajaton; sormusta koskevat tiedot voivat tarkentua tutkimuksen edetessä.
Lähteet
- IEASM / Franck Goddio, 7.10.2026: New find in the eastern port of Alexandria. Alkuperäinen löytötiedote: sormus, löytöpaikka, vertailu kolikoihin ja hallinnollinen tulkinta. Sivuston kielivalinta on kiina, mutta tiedotteen teksti on englanniksi. franckgoddio.org
- Strabo: Geographica, kirja XVII, luku 1, erityisesti kohdat 6 ja 9. Antiikin kuvaus Pharoksesta, satamasta ja Antirhodoksen palatsisaaresta. Englanninkielinen Loeb-käännös, LacusCurtius. Book XVII Chapter 1 (§§ 1‑10)
- Centre d’Études Alexandrines, Héloïse Aumaître: The Lighthouse of Alexandria on coins. Majakan rahakuvat ja niiden tulkinnan rajat. Centre d’Études Alexandrines
- Centre d’Études Alexandrines: Underwater excavations on the site. Majakan raunioalue, eri rakennelmien jäänteet ja dokumentointimenetelmät. Centre d’Études Alexandrines
- Centre d’Études Alexandrines: The Pharos Project. Vuonna 2023 käynnistynyt tutkimushanke ja digitaalinen rekonstruktio. Centre d’Études Alexandrines
- Smithsonian Magazine, Meilan Solly, 9.10.2026: This One-of-a-Kind Bronze Ring Offers a Tantalizing Glimpse at the Lighthouse of Alexandria, a Lost Wonder of the Ancient World. Täydentävä journalistinen lähde löydön taustasta ja julkaisemattomista esinetiedoista. smithsonianmag.com
