Kesäpäivänä kaupungin keskellä lämpö voi nousta monta astetta ympäröivää maaseutua korkeammaksi. Betoni ja asfaltti varastoivat lämpöä, liikenne lisää kuumuutta ja viheralueita on rajallisesti.
Samaan aikaan yhä useampi suomalainen viettää taukonsa tai iltansa paikassa, jota ei vielä muutama vuosi sitten juuri ollut olemassa: talon katolla kasvavassa puutarhassa.
Kattopuutarhat ovat muuttumassa kaupunkien uudeksi olohuoneeksi. Ne tarjoavat vihreyttä, viilentävät ympäristöä, sitovat sadevesiä ja tekevät tiiviistä kaupungeista viihtyisämpiä. Kyse ei ole enää yksittäisestä arkkitehtuurikokeilusta, vaan ilmiöstä, joka leviää nopeasti myös Suomessa.
Ensimmäiset kattopuutarhat tulivat Suomeen jo yli kymmenen vuotta sitten
Viherkattoja rakennettiin Suomessa yksittäisiin kohteisiin jo 2000-luvun alkupuolella, mutta varsinainen kasvu alkoi 2010-luvulla, kun kaupungit alkoivat etsiä ratkaisuja ilmastonmuutokseen, hulevesien hallintaan ja viihtyisämpään kaupunkiympäristöön.
Erityisesti Helsinki nousi edelläkävijäksi. Kaupunki julkaisi oman viherkattolinjauksensa jo vuonna 2016 ja alkoi kannustaa rakentajia hyödyntämään kattoja uudenlaisina viheralueina.
Sen jälkeen kehitys on kiihtynyt.
Missä kattopuutarhoja Suomessa jo on?
Helsingissä kattopuutarhoja löytyy esimerkiksi Kalasataman, Jätkäsaaren ja Pasilan uusilta asuinalueilta sekä useiden toimisto- ja hotellirakennusten katoilta. Osa on asukkaiden yhteisiä oleskelualueita, osa yritysten henkilöstön käytössä.
Tampereella uusia viherkattoja on toteutettu erityisesti keskustan uudisrakennuksiin ja Kansi-areenan ympäristöön.
Turussa kattopihoja löytyy uusista asuinkortteleista, joissa katto toimii yhteisenä pihana silloin, kun maan tasolla tilaa on vähän.
Myös Oulu, Espoo, Vantaa ja Jyväskylä ovat ottaneet viherkattoja mukaan uusiin kaavoihin ja rakennushankkeisiin.
Moni suomalainen on kävellyt niiden ohi tietämättä, että rakennuksen yläpuolella kasvaa pieni puisto.
Kyse ei ole pelkästä estetiikasta
Viherkatto toimii kuin luonnollinen ilmastointilaite.
Kasvillisuus sitoo lämpöä, haihduttaa vettä ja voi alentaa katon pintalämpötilaa jopa kymmeniä asteita verrattuna tavalliseen bitumikattoon. Samalla sadevesi imeytyy kasvualustaan sen sijaan, että se kuormittaisi viemäriverkostoa rankkasateiden aikana.
Monet kaupungit ympäri Eurooppaa pitävät kattopuutarhoja yhtenä tehokkaimmista keinoista sopeutua kuumenevaan ilmastoon ilman massiivisia infrastruktuuri-investointeja.
Uusi kesäilmiö syntyy ihmisten yläpuolella
Kattopuutarhat muuttavat myös tapaa käyttää kaupunkia.
Ne tarjoavat paikan kahvikupille, yhteisviljelylle, joogalle, etätyölle tai lasten leikille keskellä tiivistä rakennettua ympäristöä. Monissa uusissa asuintaloissa kattoterassi on muodostunut yhteiseksi olohuoneeksi, jossa naapurit kohtaavat ensimmäistä kertaa.
Juuri tässä piilee ilmiön kiinnostavin puoli.
Kaupunki ei välttämättä tarvitse lisää puistoja maan tasolle, jos osa vihreästä voidaan rakentaa ylöspäin.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomessa rakennetaan vuosittain tuhansia uusia asuntoja ja toimistorakennuksia. Jos yhä useampi katto muutetaan viheralueeksi, syntyy samalla uusia virkistysalueita ilman että kaupunki leviää.
Samalla syntyy kysyntää suomalaiselle maisemasuunnittelulle, puurakentamiselle, hulevesiratkaisuille, kaupunkiviljelylle ja viherrakentamisen osaamiselle. Ala tarjoaa uusia mahdollisuuksia sekä rakennusyrityksille että ympäristöteknologiaa kehittäville yrityksille.
Kyse ei ole vain maisemasta vaan uudesta tavasta rakentaa kaupunkia.
Toimituksen näkökulma
Suomalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että luonto alkaa kaupungin ulkopuolelta. Kattopuutarhat haastavat tämän ajatuksen täysin.
Ehkä tulevaisuuden kaupunki ei olekaan harmaa betoniviidakko, vaan kerroksittain kasvava vihreä maisema, jossa puistot löytyvät myös katseiden yläpuolelta. Kun seuraavan kerran kuljet vilkkaan kadun läpi, kannattaa nostaa katse ylös – siellä voi jo kasvaa pala tulevaisuuden Suomea.
Lähteet
Helsingin kaupungin viherkattolinjaukset, Suomen Viherkatot ry, ympäristöministeriön viherrakentamisen aineistot sekä kotimaiset kaupunkikehityshankkeet.
