Kone on noussut Suomen hyvämaineisimmaksi yritykseksi uudessa Luottamus&Maine 2026 -tutkimuksessa. Kärkikolmikkoon sijoittuivat myös metsäkonevalmistaja Ponsse ja elintarvikeyhtiö Fazer. Tulokset paljastavat kiinnostavan suomalaisen erityispiirteen: luottamusta yritykseen rakennetaan täällä ennen kaikkea tuotteiden ja palvelujen kautta.
Suomalainen hissiyhtiö Kone nousi tuoreen yritysten mainetutkimuksen ykköseksi arvosanalla 4,01 viidestä.
Nousu ei ollut aivan pieni. Koneen mainearvosana parani vuodessa 0,12 yksikköä, mikä nosti sen tutkimuksen suurimpien nousijoiden joukkoon.
Kone ei kuitenkaan ollut ainoa tuttu suomalaisyritys, joka sai vastaajilta korkeat arviot.
Toiseksi sijoittui Vieremältä lähtöisin oleva metsäkonevalmistaja Ponsse arvosanalla 4,00. Kolmanneksi nousi suklaasta, leivästä ja muista elintarvikkeista tunnettu Fazer arvosanalla 3,97.
Kolmen kärki kertoo jotakin kiinnostavaa suomalaisesta yritysmaineesta.
Listan kärjessä ovat keskenään hyvin erilaiset yritykset: kansainvälinen teknologia- ja palveluyhtiö, metsäkonevalmistaja ja kuluttajille tuttu elintarvikeyhtiö.
Niitä yhdistää kuitenkin vahva asema omalla toimialallaan ja se, että suomalaiset arvioivat niiden toimintaa laajasti myönteisesti.
Kone ja Ponsse ylsivät erinomaisen maineen tasolle
Luottamus&Maine-tutkimuksessa yrityksiä arvioidaan asteikolla yhdestä viiteen.
Vähintään neljän arvosana tarkoittaa erinomaista mainetta.
Kone ja Ponsse ylittivät tämän rajan, Fazer jäi siitä vain kolmen sadasosan päähän.
Kärkikolmikon sijoitukset olivat:
| Sija | Yritys | Mainearvosana |
| 1. | Kone | 4,01 |
| 2. | Ponsse | 4,00 |
| 3. | Fazer | 3,97 |
Koneen ykkössija on kiinnostava myös siksi, että yritys ei ole monelle suomalaiselle samalla tavalla päivittäinen kuluttajabrändi kuin Fazer.
Koneen hissit ja liukuportaat kuuluvat kuitenkin lukemattomien ihmisten arkeen. Ne ovat osa ympäristöä, jota käytetään usein kiinnittämättä siihen erityistä huomiota.
Ponssen kohdalla tilanne on toisenlainen. Yrityksen metsäkoneita eivät useimmat suomalaiset käytä itse, mutta sen suomalainen teollisuusosaaminen ja kansainvälinen toiminta ovat laajasti tunnettuja.
Fazer puolestaan kohtaa kuluttajat aivan konkreettisesti kauppojen hyllyillä ja ruokapöydissä.
Se, että näin erilaiset yritykset yltävät tutkimuksen kärkeen, osoittaa, ettei hyvä maine Suomessa edellytä yhtä tiettyä liiketoimintamallia.
K-ryhmä nousi seitsemänneksi – Postin pitkä mainematka jatkuu
Kärkikolmikon ulkopuolella huomio kiinnittyy erityisesti kahteen suomalaisten arjessa näkyvään yritykseen.
K-ryhmä sijoittui tutkimuksessa seitsemänneksi mainearvosanalla 3,78.
Sen maine parani vuodessa yhtä paljon kuin Koneen, eli 0,12 yksikköä.
K-ryhmän tulos on kiinnostava, koska päivittäistavarakaupan toiminta koskettaa lähes jokaisen suomalaisen elämää. Kaupan maineeseen liittyvät esimerkiksi tuotteiden saatavuudesta, palvelusta, hinnoista ja vastuullisuudesta syntyvät mielikuvat.
Tutkimus ei kuitenkaan yksin osoita, mikä yksittäinen muutos nosti K-ryhmän mainetta.
Vielä erilainen kehityskaari löytyy Postilta.
Postin mainearvosana nousi 2,97:ään. Se jäi edelleen niukasti alle kolmen, jota tutkimuksessa pidetään kohtalaisen maineen alarajana.
Kehitys on silti merkittävää.
Postin maine parani vuodessa 0,12 yksikköä, ja tutkimuksen toteuttajan mukaan yrityksen pitkäaikainen nousu kuuluu koko mittaushistorian suurimpiin mainemuutoksiin.
Tulos muistuttaa, ettei yrityksen maine ole pysyvä ominaisuus.
Maine voi heiketä, mutta sitä voidaan myös rakentaa uudelleen. Se tapahtuu yleensä pitkän ajan kuluessa, kun ihmisille kertyy uusia kokemuksia ja mielikuvia yrityksen toiminnasta.
Suomalaiset arvostavat erityisesti sitä, mitä yritys todella tarjoaa
Yksi tutkimuksen kiinnostavimmista havainnoista ei liity yksittäiseen yritykseen.
Se liittyy suomalaisiin kuluttajina.
Tutkimuksessa vertailtiin yritysten maineeseen ja luottamukseen vaikuttavia tekijöitä eri maissa.
Suomessa luottamukseen voimakkaimmin vaikuttava tekijä oli tuotteiden ja palvelujen arviointi.
Toisin sanoen suomalaiset painottavat yrityksestä muodostamassaan käsityksessä erityisesti sitä, mitä yritys tekee ja millaisia tuotteita tai palveluja se tarjoaa.
Ruotsissa korostuivat sosiaaliseen vastuuseen liittyvät mielikuvat.
Norjassa ja Tanskassa tärkeimpänä luottamukseen vaikuttavana tekijänä nousi esiin ympäristövastuu.
Ero on kiinnostava.
Suomalaiset eivät tutkimuksen perusteella sivuuta vastuullisuutta, johtamista tai yrityksen toimintatapoja. Ne kaikki kuuluvat maineen arviointiin.
Mutta täällä tuotteilla ja palveluilla on suhteellisesti suurempi painoarvo.
Se sopii yhteen arkisen havainnon kanssa: suomalainen voi suhtautua yritykseen myönteisesti ennen kaikkea siksi, että sen tuotteet toimivat ja palveluun voi luottaa.
Teslan maine kääntyi nousuun kaikissa Pohjoismaissa
Tutkimuksessa nähtiin myös merkittävä kansainvälinen muutos.
Sähköautovalmistaja Teslan maine lähti nousuun Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Suomessa nousua oli 0,10 yksikköä.
Ruotsissa Teslan mainearvosana parani 0,41, Norjassa 0,26 ja Tanskassa peräti 0,51 yksikköä.
Tanskassa Tesla nousi kohtalaisen maineen tasolle arvosanalla 3,09.
Vaikka muutos oli suuri, se ei tarkoita Teslan nousseen Pohjoismaiden hyvämaineisimpien yritysten joukkoon.
Tutkimuksen mukaan yrityksen maine pysyi heikolla tasolla muissa Pohjoismaissa paitsi Tanskassa.
Tutkimuksen toteuttaja arvioi, että Teslan maineen vahvistumiseen liittyvät muun muassa parantuneet käsitykset yrityksen taloudellisesta suorituskyvystä, vuorovaikutuksesta ja johtamisesta.
Mahdolliseksi selittäväksi tekijäksi nostettiin myös Elon Muskin vähäisempi näkyvyys poliittisessa keskustelussa edellisvuoteen verrattuna.
Kyse on tutkimuksen tekijän tulkinnasta, ei osoitetusta yksittäisestä syy-seuraussuhteesta.
Teslan kehitys on silti kiinnostava esimerkki siitä, kuinka nopeasti yritykseen liittyvät mielikuvat voivat muuttua eri maissa.
Temu ja Shein jäivät jälleen listan häntäpäähän
Kaikkien tunnettujen kansainvälisten yritysten maine ei kohentunut.
Suomessa heikoimmat arviot saivat viime vuoden tavoin verkkokaupat Temu ja Shein.
Temun mainearvosana oli 2,09 ja Sheinin 1,85.
Molempien maine oli heikentynyt edellisvuodesta.
Tulos antaa kiinnostavan vastakohdan suomalaisen kärkikolmikon korkeille arvosanoille.
Pelkkä tunnettuus, laaja tarjonta tai kansainvälinen näkyvyys ei takaa hyvää mainetta.
Yritys voi olla suomalaisille tuttu ja silti herättää huomattavaa epäluottamusta.
Mainearviot eivät kuitenkaan ole suora mittari yrityksen tuotteiden turvallisuudesta, työoloista tai lainmukaisuudesta. Ne kertovat vastaajien käsityksistä, eivät yksin todista yksittäisiä yrityksiä koskevia väitteitä.
Näin laaja yritysten mainetutkimus tehtiin
Luottamus&Maine 2026 -tutkimuksen toteutti Reputation and Trust Analytics.
Suomessa tutkimukseen osallistui 11 240 vastaajaa, jotka antoivat yhteensä 22 646 organisaatioarviota.
Tutkimus toteutettiin touko–kesäkuussa 2026.
Maine muodostuu kahdeksan osa-alueen keskiarvosta. Niihin kuuluvat yrityksen hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet ja palvelut, työpaikka sekä vastuullisuus.
Kyselyn kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat kansalaiset. Aineisto painotettiin vastaamaan väestöä sukupuolen, iän ja asuinalueen perusteella.
Vuoden 2026 laaja kansainvälinen tutkimuskokonaisuus kattoi Suomen lisäksi muun muassa Ruotsin, Norjan, Tanskan, Viron, Saksan, Britannian ja Ranskan.
Suomessa tutkimuksen virhemarginaaliksi ilmoitettiin koko aineiston osalta enintään noin 0,92 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Arvosanoja kannattaa tulkita nimenomaan maineen ja luottamuksen mittarina. Hyvä maine ei automaattisesti tarkoita esimerkiksi yrityksen parasta taloudellista tulosta, eikä tulos ole kuluttajille suunnattu laatutakuulista.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Tutkimus osoittaa, että suomalaiset yritykset voivat rakentaa vahvaa mainetta hyvin erilaisilla toimialoilla.
Koneen, Ponssen ja Fazerin korkeat arviot ovat esimerkkejä siitä, kuinka teollinen osaaminen, kansainväliset markkinat ja kuluttajille tutut tuotteet voivat kaikki synnyttää vahvaa luottamusta.
Samalla K-ryhmän ja Postin kehitys osoittaa, että ihmisten käsitykset yrityksistä eivät pysy vuodesta toiseen samoina.
Suomelle tämä on kiinnostavaa myös yritysten kilpailukyvyn kannalta.
Luottamus vaikuttaa ihmisten halukkuuteen ostaa, suositella, hakeutua töihin ja sijoittaa yrityksiin.
Kun tuotteet ja palvelut ovat suomalaisille erityisen tärkeitä maineen muodostumisessa, yritysten toiminnan laatu ja asiakaskokemus ansaitsevat huomiota myös maineesta käytävässä keskustelussa.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
1. Maine kertoo ihmisten kokemuksista ja mielikuvista. Hyvämaineinen yritys on saanut myönteisiä arvioita useilla osa-alueilla, mutta sijoitus ei yksin kerro, mikä yritys tarjoaa juuri sinulle parhaan tuotteen tai palvelun.
2. Luottamus voi muuttua ajan myötä. K-ryhmän, Postin ja Teslan tulokset osoittavat, ettei yritysten maine ole muuttumaton. Siksi vanha mielikuva ei välttämättä kuvaa nykyistä tilannetta.
3. Omilla kokemuksilla on merkitystä. Tutkimuksessa suomalaisten luottamukseen vaikuttivat voimakkaimmin tuotteet ja palvelut. Yrityksen mainetta kannattaa tarkastella suhteessa myös omaan kokemukseen, palvelun toimivuuteen ja yrityksen tekoihin.
Toimituksen näkökulma
Yritysmaineesta puhuttaessa huomio kiinnittyy helposti mainontaan, näkyvyyteen ja julkiseen keskusteluun. Suomen tuore tutkimus antaa kuitenkin kiinnostavan muistutuksen: luottamuksen perusta voi olla paljon arkisempi, toimiva tuote tai luotettava palvelu. Maineen rakentaminen ei siksi ole vain viestinnän tehtävä, vaan se näkyy yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa. Ehkä juuri tästä syystä hyvän maineen saavuttaminen kestää kauan, mutta sen merkitys tuntuu lopulta hyvin yksinkertaisessa tilanteessa: asiakas uskaltaa luottaa yritykseen.
Lähteet
- Reputation and Trust Analytics, 20.10.2026: Kone kohosi Suomen hyvämaineisimmaksi – Teslan maine kääntyi nousuun kaikissa Pohjoismaissa.
- Reputation and Trust Analytics, 3.10.2025: Supercell oli Suomen hyvämaineisin yritys vuonna 2025.
