Lahti on noussut Suomen vihreimmäksi kaupungiksi. Menestyksen taustalla ovat päästövähennykset, kiertotalous ja vuosikymmeniä jatkunut ympäristötyö. 

Moni yhdistää Lahden yhä vanhaan teollisuuskaupunkiin. Todellisuus on kuitenkin muuttunut merkittävästi: Lahti tunnetaan nyt Suomen vihreimpänä kaupunkina. Kyse ei ole yhdestä onnistuneesta ilmastohankkeesta, vaan vuosikymmeniä kestäneestä suunnanmuutoksesta, joka näkyy niin energiantuotannossa, liikenteessä kuin kaupunkilaisten arjessa. 

Teollisuuskaupungista ympäristöedelläkävijäksi 

Vielä muutama vuosikymmen sitten Lahti kamppaili ympäristöongelmien kanssa. Vesijärvi oli pahoin saastunut, ja kaupungin kasvu nojasi pitkälti teollisuuteen. 

Nykyään tilanne on lähes päinvastainen. Lahti tunnetaan kansainvälisesti kunnianhimoisesta ilmastotyöstään, ja kaupunki on onnistunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 64 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Muutos on ollut pitkäjänteinen. Ensimmäiset merkittävät ympäristötoimet käynnistyivät jo 1970-luvulla Vesijärven kunnostamisen yhteydessä. Sittemmin ympäristöajattelu on laajentunut koskemaan lähes kaikkea kaupunkikehitystä. 

Suurin muutos tapahtui energiassa 

Yksi tärkeimmistä ratkaisuista oli luopuminen kivihiilen käytöstä energiantuotannossa. 

Sen tilalle on otettu uusiutuvia energialähteitä, lämpöpumppuja ja hukkalämmön hyödyntämistä. Samalla ilmanlaatu on parantunut ja kaupungin ilmastopäästöt ovat vähentyneet huomattavasti.

Energiaratkaisut ovat kuitenkin vain osa kokonaisuutta. Päästöjä on pyritty vähentämään myös liikenteessä, rakentamisessa ja kaupunkisuunnittelussa. 

Kiertotaloudesta tuli osa arkea 

Lahden kehityksessä kiinnostavaa on se, ettei ympäristötyötä nähdä erillisenä projektina. 

Kaupunki on rakentanut toimintamallia, jossa materiaalien uudelleenkäyttö, kierrätys ja resurssitehokkuus huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Rakennuksia pyritään suunnittelemaan siten, että niiden materiaaleja voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa. 

Samalla alueella syntyy poikkeuksellisen vähän kaatopaikkajätettä. Kunnallisesta jätteestä valtaosa hyödynnetään materiaalina tai energiana osana kiertotalousjärjestelmää.

Ympäristö voi olla myös kilpailuetu 

Lahden tarina kertoo myös taloudesta. 

Aiemmin ympäristöinvestointeja pidettiin usein kustannuksena. Nyt yhä useampi kaupunki näkee ne kilpailutekijänä, joka houkuttelee yrityksiä, osaajia ja investointeja. 

Lahti sai vuonna 2021 Euroopan vihreän pääkaupungin (European Green Capital) arvonimen, mikä lisäsi kaupungin kansainvälistä näkyvyyttä ja vahvisti sen asemaa kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijänä.

Työ ei ole vielä valmis 

Vaikka tulokset ovat vaikuttavia, Lahden ilmastotyö ei ole päättynyt. 

Kaupungin tavoitteena on olla Suomen ensimmäinen suuri hiilineutraali kaupunki. Vaikka alkuperäinen aikataulu on siirtynyt, päästöjen vähentämistä jatketaan erityisesti liikenteessä, rakennusten lämmityksessä ja energiantuotannossa.

Ilmastotyö nähdään kaupungissa jatkuvana kehityksenä eikä yksittäisenä hankkeena. 

Voisiko Lahden malli toimia muuallakin? 

Lahden suurin opetus ei välttämättä liity teknologiaan. 

Kaupunki ei muuttunut vihreäksi yhdessä vaalikaudessa tai yhden suuren investoinnin ansiosta. Muutos rakentui pienistä päätöksistä, jotka jatkuivat vuosikymmenestä toiseen. 

Juuri pitkäjänteisyys näyttää olevan se tekijä, joka erottaa Lahden monista muista kaupungeista. Kun ympäristötyöstä tulee osa kaikkea päätöksentekoa, vaikutukset alkavat näkyä myös päästöissä, viihtyisyydessä ja kaupungin vetovoimassa. 

Mitä tämä merkitsee Suomelle? 

Lahden kehitys osoittaa, että kunnianhimoinen ilmastotyö ei ole vain suurten pääkaupunkien mahdollisuus. 

Kokemukset voivat tarjota mallia myös muille suomalaisille kaupungeille erityisesti energiantuotannon uudistamisessa, kiertotalouden kehittämisessä ja kestävän kaupunkisuunnittelun ratkaisuissa. 

Samalla vihreä kehitys voi vahvistaa alueiden kilpailukykyä ja houkutella uusia investointeja sekä osaajia. 

Mitä tämä merkitsee lukijalle? 

• Kaupungin ympäristöpolitiikka näkyy myös arjessa, esimerkiksi ilmanlaadussa, liikennejärjestelyissä ja virkistysalueissa. 

• Pitkäjänteiset ympäristöinvestoinnit voivat tuottaa sekä ilmasto- että taloushyötyjä. 

• Lahden esimerkki osoittaa, että suuria päästövähennyksiä voidaan saavuttaa useiden vuosikymmenten määrätietoisella työllä. 

Toimituksen näkökulma 

Ilmastokeskustelussa huomio kiinnittyy usein tulevaisuuden teknologioihin. Lahden tarina kertoo kuitenkin jotain muuta: suurimmat muutokset syntyvät harvoin yhdestä innovaatiosta. Ne rakentuvat johdonmukaisista päätöksistä, joita tehdään vuodesta toiseen, vaikka tulokset näkyisivät vasta paljon myöhemmin. Siksi Lahden tärkein vientituote ei välttämättä ole uusi teknologia, vaan toimintamalli. 

Lähteet 

• Daily Finland: Pro-environmental strategies make Lahti Finland’s Greenest City (dailyfinland) 

• Green Lahti: Facts – European Green Capital & Carbon-neutral Lahti (Lahti) 

• Lahden kaupunki: Reducing emissions (Lahti) 

• Lahden kaupunki: A recent report highlights the development of Lahti’s environmental work since 2021 (Lahti) 

• Lahden kaupunki: We aim to achieve carbon neutrality as the first major city in Finland (Lahti)