Euroopan metsät kohtaavat yhä kovempia paineita. Tutkijoiden mukaan monimuotoisemmat metsät kestävät paremmin ilmastonmuutosta, tuholaisia ja sään ääri-ilmiöitä. 

Kun metsistä puhutaan, huomio kiinnittyy usein hiilinieluihin, hakkuisiin tai talouteen. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että yksi ratkaiseva tekijä jää helposti varjoon: metsien monimuotoisuus. Juuri se voi ratkaista, kuinka hyvin metsät kestävät nopeasti muuttuvaa ilmastoa myös tulevina vuosikymmeninä. 

Metsän vahvuus ei synny vain kasvusta 

Suomalaiset ovat tottuneet ajattelemaan metsää ennen kaikkea puuntuotannon näkökulmasta. Kasvu, puulajit ja hakkuumäärät ovat tuttuja käsitteitä niin metsänomistajille kuin suurelle yleisöllekin. Ilmaston lämmetessä metsien tärkeimmäksi ominaisuudeksi saattaa kuitenkin nousta aivan jokin muu: kyky selviytyä muutoksista. 

Euroopassa tutkijat ovat viime vuosina tarkastelleet yhä tarkemmin sitä, miten metsien rakenne vaikuttaa niiden kestävyyteen. Tulokset viittaavat siihen, että monipuoliset metsät sietävät paremmin kuumuutta, kuivuutta, myrskyjä, tuholaisia ja kasvitauteja kuin metsät, joissa hallitsee vain yksi puulaji. 

Kyse ei ole pelkästään luonnonsuojelusta, vaan myös metsien pitkäjänteisestä tuottavuudesta. 

Monimuotoinen metsä toimii kuin hajautettu sijoitus 

Ajatusta voi verrata sijoittamiseen. Jos kaikki varat sijoitetaan yhteen kohteeseen, yksittäinen ongelma voi romahduttaa koko sijoituksen. Hajautettu salkku kestää paremmin markkinoiden vaihtelua. 

Sama periaate näyttää toimivan myös luonnossa. 

Kun metsässä kasvaa eri puulajeja ja eri-ikäisiä puita, jokainen laji reagoi ympäristön muutoksiin hieman eri tavalla. Jos jokin tauti tai tuholainen iskee yhteen puulajiin, muut voivat jatkaa kasvuaan ja pitää metsän elinvoimaisena. 

Monimuotoisuus toimii siis luonnon omana riskienhallintana. 

Ilmastonmuutos kasvattaa metsien riskejä 

Euroopassa viime vuosien helleaallot, pitkät kuivuusjaksot ja voimakkaat myrskyt ovat lisänneet metsien stressiä huomattavasti. 

Lämpimämmät talvet ovat puolestaan helpottaneet monien tuholaisten selviytymistä. Esimerkiksi kirjanpainajan kaltaiset hyönteiset voivat aiheuttaa laajoja metsätuhoja, jos olosuhteet muuttuvat niille suotuisiksi. 

Tutkijoiden mukaan tällaiset riskit eivät enää ole yksittäisiä poikkeuksia, vaan niistä on vähitellen tulossa osa metsien normaalia toimintaympäristöä. 

Juuri siksi metsien sopeutumiskyvystä on tullut yhtä tärkeä kysymys kuin niiden kasvusta. 

Kaikki metsät eivät tarvitse samaa ratkaisua 

Monimuotoisuus ei tarkoita, että jokainen metsä pitäisi muuttaa samanlaiseksi. 

Metsien kasvuolosuhteet vaihtelevat huomattavasti eri puolilla Eurooppaa. Ratkaisut, jotka toimivat Välimeren alueella, eivät välttämättä sovellu Pohjois-Suomen metsiin. 

Tutkijat korostavatkin, että metsien hoidossa tarvitaan paikallisiin olosuhteisiin perustuvia ratkaisuja. Yhteinen tavoite on kuitenkin sama: lisätä metsien kykyä selviytyä muuttuvissa olosuhteissa. 

Taloudellinen hyöty voi kulkea luonnon rinnalla 

Monimuotoisuuden lisääminen nähdään joskus pelkästään ympäristötavoitteena. Tutkimusten mukaan sillä voi kuitenkin olla myös taloudellista merkitystä. 

Metsä, joka kestää paremmin tauteja, tuholaisia ja sään ääri-ilmiöitä, voi säilyttää puuntuotantonsa vakaampana pitkällä aikavälillä. Samalla vähenevät riskit suurista metsätuhoista ja niiden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. 

Toisin sanoen luonnon monimuotoisuus ei välttämättä ole vaihtoehto taloudelle, vaan osa sen turvaamista. 

Metsien tulevaisuus ratkaistaan vuosikymmenten aikajänteellä 

Metsä kasvaa hitaasti. Päätökset, joita tehdään tänään, näkyvät usein vasta vuosikymmenten kuluttua. 

Siksi myös metsien monimuotoisuutta koskevat ratkaisut ovat pitkän aikavälin investointeja. Tämän päivän istutukset, puulajivalinnat ja metsänhoitomenetelmät vaikuttavat siihen, millaisia metsiä Suomessa ja muualla Euroopassa on seuraavan sukupolven aikana. 

Tutkijoiden viesti onkin selkeä: ilmaston muuttuessa metsien menestystä ei ratkaise pelkästään se, kuinka nopeasti ne kasvavat, vaan myös se, kuinka hyvin ne kestävät muutoksia. 

MITÄ TÄMÄ MERKITSEE SUOMELLE? 

Suomi on yksi Euroopan metsävaltaisimmista maista, joten metsien kestävyys vaikuttaa suoraan kansantalouteen, vientiin, luonnon monimuotoisuuteen ja hiilinieluihin. 

Monimuotoisempien metsien suosiminen voi pitkällä aikavälillä vähentää metsätuhoja, parantaa metsien sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen ja turvata puuraaka-aineen saatavuutta myös tulevaisuudessa. 

Keskustelu metsien käytöstä saattaa samalla siirtyä pois vastakkainasettelusta kohti kysymystä siitä, miten metsiä voidaan hoitaa niin, että sekä talous että luonto hyötyvät. 

MITÄ TÄMÄ MERKITSEE LUKIJALLE? 

• Metsien monimuotoisuus vaikuttaa pitkällä aikavälillä myös puun hintaan, luonnon tilaan ja ilmastonmuutoksen hillintään. 

• Yhden puulajin metsät voivat olla alttiimpia tuhoille kuin monipuolisemmat metsät. 

• Tulevaisuuden metsänhoidossa painopiste voi siirtyä yhä enemmän metsien kestävyyteen pelkän kasvunopeuden sijaan. 

TOIMITUKSEN NÄKÖKULMA 

Metsäkeskustelu typistyy usein kysymykseen siitä, kuinka paljon metsiä voidaan hakata. Yhtä tärkeä kysymys on kuitenkin se, millaisia metsiä jätämme seuraaville sukupolville. Monimuotoisuus ei ole vain luonnonsuojelun tavoite, vaan myös eräänlaista tulevaisuuden riskienhallintaa. Metsä, joka kestää muutoksia, voi osoittautua pitkällä aikavälillä arvokkaammaksi kuin metsä, joka kasvaa nopeasti mutta on haavoittuvainen. 

Lähteet 

• Horizon Magazine (Euroopan komission tutkimus- ja innovaatio-ohjelma): The hidden biodiversity battle to save Europe’s forests 

• Euroopan komission tutkimus- ja innovaatio-ohjelman tausta-aineistot metsien monimuotoisuudesta 

• Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tausta-aineistot ilmastonmuutoksen vaikutuksista Euroopan metsiin 

• Euroopan metsäinstituutin (European Forest Institute, EFI) julkaisut metsien monimuotoisuudesta ja ilmastonkestävyydestä