Miksi hyvinvointitrendit muuttuvat yhä oudommiksi? UTISON Sunnuntai selvittää, miten hyvinvoinnista tuli mitattava ja jatkuvasti optimoitava projekti.
Vielä vähän aikaa sitten terveellisen elämän ohjeet mahtuivat muutamaan lauseeseen. Nyt ihmiset teippaavat suunsa yöksi, mittaavat palautumistaan sormuksella, pitävät dopamiinitaukoja ja tekevät kylmästä vedestä tarkasti seurattavan aamurituaalin. Hyvinvoinnista on kasvanut valtava teollisuus, jossa tavallisesta elämästä tehdään yhä useammin mitattava, optimoitava ja myytävä projekti.
Illalla pitäisi mennä nukkumaan. Vielä muutama vuosikymmen sitten siihen ei tarvittu pitkää käyttöohjetta. Valot sammutettiin, pää painettiin tyynyyn ja aamulla noustiin ylös. Jos yö oli mennyt hyvin, sen huomasi yleensä siitä, miltä aamulla tuntui.
Nyt saman asian voi tehdä huomattavasti perusteellisemmin. Älysormus seuraa yön tapahtumia, älykello mittaa sykettä ja sovellus arvioi palautumista. Makuuhuoneen lämpötilaa säädetään, iltavalaistusta muutetaan ja päivän viimeisen kahvikupin kellonaika sovitetaan nukkumaanmenoon. Aamulla puhelimen näytölle ilmestyy numero, joka kertoo, kuinka onnistuneesti yö sujui.
Erikoisimmissa versioissa valmistautuminen päättyy siihen, että suun päälle kiinnitetään pala teippiä. Suun teippaaminen yöksi eli mouth taping on levinnyt sosiaalisessa mediassa hyvinvointikeinona, jonka tarkoitus on pitää suu suljettuna ja ohjata hengittämään nenän kautta. Menetelmään on liitetty lupauksia paremmasta unesta ja vähäisemmästä kuorsauksesta.
Vuonna 2025 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa käytiin läpi kymmenen tutkimusta, joissa suun teippaamista oli tutkittu suuhengityksen, unenaikaisten hengityshäiriöiden tai uniapnean yhteydessä. Tutkijat totesivat näytön kliinisistä hyödyistä riittämättömäksi. He nostivat esiin myös haittojen mahdollisuuden etenkin silloin, kun nenän kautta hengittäminen on vaikeutunut.
Suun päälle kiinnitetty teipinpala kertoo paljon suuremmasta ilmiöstä. Ihmisillä on käytettävissään enemmän terveystietoa, mittausvälineitä ja hyvinvointipalveluja kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Samalla terveenä elämisestä on tullut niin yksityiskohtaista, ettei tavallinen yöunikaan aina jää vain yöuneksi. Sitä mitataan, pisteytetään, analysoidaan ja parannetaan.
Hyvinvoinnista on tullut projekti, ja projektille löytyy aina seuraava työvaihe.
Terveellisen elämän perusasiat ovat hämmästyttävän tylsiä
Uusien hyvinvointitrendien keskellä terveyden suuret perusasiat näyttävät lähes vanhanaikaisilta. Ihminen tarvitsee liikettä, riittävästi unta ja ravitsevaa ruokaa. Tupakointi vahingoittaa terveyttä, runsas alkoholinkäyttö samoin. Myös ihmissuhteilla ja sosiaalisilla yhteyksillä on merkitystä.
Liikunnan kohdalla ohje on erityisen tuttu. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee aikuisille viikossa vähintään 150–300 minuuttia kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa tai 75–150 minuuttia voimakkaasti kuormittavaa liikuntaa. Lisäksi suosituksiin kuuluu lihaskuntoa vahvistava harjoittelu.
Tämän saavuttamiseen ei tarvita kylmäallasta, älysormusta tai biohakkerointia. Kävelykin on liikuntaa.
Silti noin kolmannes maailman aikuisista ei liiku suositusten mukaisesti. WHO:n julkaisemien tietojen perusteella osuus oli vuonna 2022 noin 31 prosenttia eli 1,8 miljardia aikuista. Riittämättömästi liikkuvien osuus kasvoi vuosien 2010 ja 2022 välillä.
Tässä on nykyisen hyvinvointikulttuurin olennainen ristiriita. Suuri osa terveyttä tukevista asioista tunnetaan jo, mutta niiden toteuttaminen vuodesta toiseen on vaikeampaa kuin niiden ymmärtäminen.
Puolen tunnin kävely ei ole uusi keksintö. Riittävää unta ei voi tilata verkkokaupasta. Ystävän tapaamiseen ei tarvita kuukausimaksua eikä aamupuuron syömiseen käyttöjärjestelmää.
Juuri tavallisuus tekee näistä asioista kaupallisesti hankalia. Kävelyä varten voi ostaa kengät ja nukkumista varten sängyn, mutta itse tekeminen on pitkälti ilmaista. Hyvinvointimarkkinoiden kasvu tarvitsee perusasioiden ympärille uusia tuotteita, palveluja, menetelmiä ja tarpeita.
Niitä on myös syntynyt enemmän kuin koskaan.
Hyvinvoinnista kasvoi 6,8 biljoonan dollarin teollisuus
Hyvinvointi tarkoitti pitkään melko arkisia asioita. Ihmiset harrastivat liikuntaa, kävivät uimahalleissa, ostivat vitamiineja, matkustivat kylpylöihin ja yrittivät syödä terveellisemmin.
Nykyinen hyvinvointitalous toimii aivan toisessa mittakaavassa.
Global Wellness Instituten mukaan maailman hyvinvointitalouden arvo nousi vuonna 2024 noin 6,8 biljoonaan Yhdysvaltain dollariin. Markkina on kaksinkertaistunut vuodesta 2013, ja instituutti ennustaa sen kasvavan 9,8 biljoonaan dollariin vuoteen 2029 mennessä.
Määritelmä on laaja. Hyvinvointitalouteen kuuluvat muun muassa liikunta, ravitsemus, henkilökohtainen hyvinvointi, mielenterveyteen liittyvät palvelut, kylpylät, hyvinvointimatkailu, täydentävät hoidot ja hyvinvointiin liittyvä kiinteistökehitys.
Markkinan koko ei tarkoita, että hyvinvointiteollisuus olisi tarpeeton. Hyvä juoksukenkä helpottaa liikkumista, kuntosali tarjoaa harjoittelupaikan ja älykello voi kannustaa nousemaan työpöydän äärestä. Teknologia ja kaupalliset palvelut voivat auttaa ihmistä muuttamaan elämäntapojaan.
Kasvava markkina tarvitsee kuitenkin jatkuvasti uutta. Jos kuluttajalla on jo urheilukello, seuraavan laitteen täytyy mitata enemmän tai tehdä mittaamisesta helpompaa. Kun ihmiset tietävät unen olevan tärkeää, heille voidaan myydä laite, joka kertoo kuinka hyvin he nukkuivat. Kun kylmä suihku on tuttu, tarjolle voidaan tuoda lämpötilaa säätelevä kylmäallas.
Vanhoista biologisista perustarpeista syntyy näin uusia tuoteryhmiä. Uni, liikkuminen, hengittäminen, syöminen ja palautuminen eivät ole enää vain asioita, joita ihminen tekee. Niiden onnistumista voidaan seurata, tuloksia verrata eiliseen ja kehitykselle asettaa tavoitteita.
Kun jotain voidaan mitata, siitä syntyy myös jotain parannettavaa.
Kehosta tuli kojelauta
Puettava teknologia toi kehon tapahtumat näkyviin tavalla, joka oli tavalliselle kuluttajalle vielä muutama vuosikymmen sitten mahdoton. Ranteesta voidaan nähdä syke, askelmäärä ja harjoituksen kesto. Sormessa oleva laite seuraa yön tapahtumia ja muodostaa niistä palautumista kuvaavia arvioita. Puhelimeen kertyy viikkojen ja kuukausien historia siitä, kuinka paljon ihminen on liikkunut ja nukkunut.
Mittaamisen hyöty on helppo ymmärtää. Verenpaineen, verensokerin, sykkeen ja muiden arvojen seuraaminen kuuluu lääketieteen perustyökaluihin. Oikea tieto auttaa tunnistamaan sairauksia, seuraamaan hoitoa ja tekemään parempia päätöksiä.
Hyvinvointikulttuurissa mittaaminen on kuitenkin laajentunut sairaudesta tavalliseen arkeen. Jokaisesta lenkistä, yöstä ja palautumishetkestä voidaan tuottaa dataa. Aikaisemmin ihminen saattoi herätessään arvioida nukkuneensa hyvin. Nyt hän voi ensin tarkistaa asian sovelluksesta.
Tämä muuttaa tapaa, jolla omaa oloa tulkitaan. Ihminen voi tuntea olonsa aamulla virkeäksi, vaikka laite antaa yöstä heikon arvion. Toisena aamuna tilanne voi olla päinvastainen. Oma kokemus ja laitteen tuottama numero eivät aina kerro samaa asiaa.
Unilääketieteessä on kuvattu jopa ilmiötä nimeltä orthosomnia. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen keskittyy voimakkaasti puettavan teknologian tuottamaan unidataan ja tavoittelee täydellisiä mittaustuloksia. Mittaamisen synnyttämä huoli voi silloin kääntyä alkuperäistä tavoitetta vastaan ja vaikeuttaa nukkumista.
Tämä paljastaa hyvinvointiteknologian kiinnostavan rajan. Laite voi auttaa ihmistä ymmärtämään käyttäytymistään, mutta jokainen uusi mittari luo samalla uuden asian, jonka tulosta voidaan seurata, vertailla ja yrittää parantaa.
Terveenä olemisen rinnalle on tullut ajatus siitä, että omaa kehoa pitäisi jatkuvasti kehittää.
Tavallinen elämä ei ole yhtä kiinnostavaa sisältöä
Kuvitellaan kaksi lyhyttä hyvinvointivideota. Ensimmäisessä ihminen nukkuu hyvän yön, syö aamupalan ja lähtee puolen tunnin kävelylle. Toisessa hän nousee ennen auringonnousua, tarkistaa palautumisarvonsa älysormuksesta, käyttää punavalolaitetta ja laskeutuu lopuksi jääkylmään veteen.
Ensimmäinen näyttää tavalliselta elämältä. Toisessa tapahtuu koko ajan jotain, mitä voi kuvata, selittää ja jakaa.
Sosiaalinen media muutti hyvinvointikulttuuria juuri tällä tavalla. Terveyteen liittyvä neuvo ei kilpaile verkossa vain muiden terveysneuvojen kanssa. Se kilpailee ihmisen huomiosta kaiken muun sisällön kanssa.
Näyttävä rituaali, yllättävä väite ja nopeasti ymmärrettävä lupaus sopivat tähän ympäristöön paremmin kuin neuvo mennä joka ilta suunnilleen samaan aikaan nukkumaan.
Myös kieli tekee tavallisesta uutta. Kylmä suihku kuulostaa arkiselta, mutta kylmäaltistus menetelmältä. Puhelimen laittaminen sivuun on tavallinen päätös, mutta dopamiinipaasto kuulostaa biologiselta interventiolta. Nukkumaan meneminen on rutiini, kun taas unen optimointi kuulostaa järjestelmälliseltä kehitysohjelmalta.
Dopamiinipaasto näyttää hyvin, kuinka hyvinvointi-idea voi muuttua matkalla sosiaaliseen mediaan. Psykologi Cameron Sepah käytti termiä vuonna 2019 kuvaamaan käyttäytymisen hallintaan liittyvää menetelmää, jonka tarkoituksena oli vähentää ongelmallisia ja impulsiivisia tapoja. Julkisessa keskustelussa siitä kehittyi paljon kirjaimellisempi ajatus dopamiinin vähentämisestä tai elimistön ”nollaamisesta”.
Dopamiinia ei kuitenkaan voida paastota pois elimistöstä. Se on välittäjäaine, jolla on keskeisiä tehtäviä muun muassa liikkeessä, motivaatiossa, oppimisessa ja palkitsemisessa. Hyödyllinen osa alkuperäisestä ajatuksesta on paljon arkisempi: haitallisista tavoista voi ottaa etäisyyttä ja omaa käyttäytymistä voi opetella hallitsemaan.
Tässä näkyy hyvinvointitrendien toistuva rakenne. Taustalla voi olla järkevä havainto, jonka ympärille syntyy yksinkertainen nimi, vahva lupaus ja helposti jaettava menetelmä. Sosiaalisessa mediassa tämä versio leviää alkuperäistä ajatusta tehokkaammin.
Kun yksi erikoisuus muuttuu tutuksi, seuraavan täytyy erottua siitä.
Suomalainen teki osan tästä jo ennen biohakkerointia
Kansainvälisen hyvinvointikulttuurin seuraamisessa on suomalaisesta näkökulmasta huvittava piirre. Osa uusina esiteltävistä hyvinvointimenetelmistä näyttää Suomessa hyvin vanhalta.
Sauna on selvin esimerkki. UNESCO liitti suomalaisen saunakulttuurin ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2020. Saunominen on Suomessa sukupolvelta toiselle siirtynyt tapa, johon liittyvät peseytymisen lisäksi rauhoittuminen ja yhdessäolo. UNESCO arvioi Suomessa olevan noin 3,3 miljoonaa saunaa.
Suomalainen saunakulttuuri syntyi ilman palautumispisteitä. Löylyn lämpötilasta on osattu kiistellä ilman digitaalista mittaamistakin, mutta saunaan ei perinteisesti menty optimoimaan biologista järjestelmää. Saunominen kuului elämään.
Sama näkyy talviuinnissa. Kylmässä vedessä käyminen ei ole suomalaiselle uusi ajatus, vaikka kylmäaltistuksesta on kansainvälisessä hyvinvointikulttuurissa rakennettu moderni ilmiö. Nykyään saman kokemuksen voi hankkia kotipihalle sijoitettavasta altaasta, jonka veden lämpötila pidetään koneellisesti halutussa arvossa ja jonka käyttö liitetään tarkasti suunniteltuun aamurutiiniin.
Muutos ei ole pelkästään välineissä. Suurempi muutos tapahtui tavassa, jolla tekemisestä puhutaan.
Vanha hyvinvointitapa saattoi kuulua elämään ilman yksityiskohtaista terveysselitystä. Metsässä käveltiin, koska siellä viihdyttiin. Saunassa käytiin, koska sauna kuului elämään. Avantoon mentiin, koska kylmä vesi virkisti.
Nykyinen hyvinvointikulttuuri haluaa tietää, mitä kehossa tapahtuu, kuinka suuri vaikutus on ja miten sitä voidaan lisätä. Kokemuksen rinnalle tulee selitys, selityksen rinnalle mittaus ja mittauksen rinnalle tavoite.
Tavallisesta elämäntavasta tulee suoritus.
Uusi trendi tarjoaa jotain, mitä vanha neuvo ei tarjoa
Hyvinvointiteollisuus ei kasva biljoonien dollarien kokoiseksi vain siksi, että yritykset osaavat markkinoida. Ihmiset haluavat ostaa tuotteita ja kokeilla uusia menetelmiä, koska niissä on jotain aidosti houkuttelevaa. Ne tekevät terveydestä konkreettista ja antavat ihmiselle selkeän tehtävän.
Terveenä pysymisen tärkeimmät asiat ovat hitaita. Liikunnan suuret hyödyt syntyvät kuukausien ja vuosien toistosta. Hyvän unirytmin ylläpitäminen vaatii saman asian tekemistä illasta toiseen. Painonhallinta ei ratkea viikon tempauksella, eivätkä hyvät ihmissuhteet synny tehokkaasta aamurutiinista.
Uuden hyvinvointituotteen voi sen sijaan tilata muutamassa minuutissa. Uuden ohjelman voi aloittaa maanantaina. Kylmään veteen voi mennä tänään ja älysormuksen näyttämän palautumispistemäärän voi nähdä huomenna.
Pitkä tavoite muuttuu pieniksi suoritettaviksi tehtäviksi. Ihminen näkee tehneensä jotain terveytensä hyväksi, ja tuloksesta jää usein myös numero ruudulle.
Samalla syntyy hallinnan tunne. Keho vanhenee, sairauksia ei voida kokonaan ennustaa ja jokaisen elämässä tapahtuu asioita, joihin hän ei pysty vaikuttamaan. Hyvinvointirutiini tarjoaa rajatun alueen, jossa päätösvalta on omissa käsissä. Aamun kylmä suihku voidaan ottaa, askelmäärä voidaan täyttää ja nukkumaanmenoaikaa voidaan aikaistaa.
Tästä syystä oudoimpiakaan hyvinvointitrendejä ei kannata kuitata pelkkänä hölynpölynä. Ne kertovat jotain ihmisestä ja hänen tarpeestaan vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Suun teippaaminen ei kerro vain hengityksestä eikä jääkylpy kylmästä vedestä. Molemmat tarjoavat konkreettisen teon, jonka ihminen voi suorittaa oman hyvinvointinsa nimissä.
Sama tarve on ollut olemassa pitkään. Uutta on se, kuinka tehokkaasti teknologia, sosiaalinen media ja valtava hyvinvointiteollisuus pystyvät vastaamaan siihen.
Hyvinvoinnista voi tulla työ, joka ei valmistu koskaan
Optimoinnissa on rakenteellinen ongelma. Aina löytyy seuraava asia, jota voi parantaa.
Askelten mittaamisen jälkeen voidaan seurata sykettä. Sykkeen jälkeen huomio siirtyy sykevälivaihteluun, uneen, palautumiseen tai ravintoon. Kun yksi luku paranee, rinnalle voidaan ottaa toinen. Kun yksi rutiini toimii, sille voidaan etsiä tehokkaampi versio.
Näin terveydestä voi tulla tehtävä, joka ei koskaan valmistu.
Tämä erottaa modernin optimointikulttuurin vanhemmasta käsityksestä hyvinvoinnista. Jos kävely metsässä tuntui hyvältä, se saattoi aikaisemmin olla riittävä peruste kävellä metsässä. Nyt sama kävely voidaan kirjata harjoitukseksi, mitata kellolla, arvioida kalorinkulutuksena ja liittää päivän aktiivisuustavoitteeseen.
Data ei tee kävelystä huonompaa. Ongelma alkaa silloin, kun kävelyn arvo riippuu siitä, mitä laite siitä kertoo.
Sama koskee unta. Unen mittaamisen tarkoitus on auttaa ihmistä nukkumaan paremmin. Jos ihminen alkaa stressata saamastaan unipistemäärästä, väline toimii alkuperäistä tarkoitustaan vastaan.
Hyvinvoinnin tavoite on lopulta arkinen. Ihmisen pitäisi voida elää mahdollisimman terveenä ja toimintakykyisenä. Mittarit, tuotteet ja menetelmät ovat välineitä tämän tavoitteen saavuttamiseen, eivät tavoite itsessään.
Vanhojen terveysohjeiden voima näkyy juuri tässä. Maailmassa, jossa noin 1,8 miljardia aikuista ei liiku edes suositeltua vähimmäismäärää, suurin hyvinvointihaaste ei ole liian vähäinen kehon optimointi. Paljon suurempi kysymys on se, kuinka tavallisista terveellisistä valinnoista tehdään riittävän helppoja, mielekkäitä ja pysyviä.
Hyvinvoinnin seuraava vallankumous näyttää tutulta
Uudet hyvinvointivälineet eivät ole katoamassa. Global Wellness Institute ennustaa hyvinvointitalouden kasvavan 6,8 biljoonasta dollarista 9,8 biljoonaan dollariin vuoteen 2029 mennessä. Markkinoille tulee lisää mittareita, sovelluksia ja menetelmiä, ja teknologian kehittyessä ne pystyvät seuraamaan kehoa nykyistä tarkemmin.
Osa niistä auttaa ihmisiä elämään terveemmin. Osa jää lyhytaikaisiksi villityksiksi. Osa vanhoista tavoista saa uuden nimen ja palaa markkinoille uutena tuotteena.
Suomalaiselle tässä kehityksessä on paljon tuttua. Saunaan voi mennä ilman lämpöprotokollaa ja metsään ilman askeltavoitetta. Avantoon voi laskeutua ilman, että kokemuksesta tarvitsee tehdä optimointimenetelmää. Ystävän kanssa voi istua pöydän ääressä ilman mitattavaa tavoitetta.
Älysormuksen saa silti pitää sormessa. Jos se auttaa menemään ajoissa nukkumaan, se tekee tehtävänsä. Urheilukello saa muistuttaa liikkumisesta ja uusi harjoitusmenetelmä saa innostaa lähtemään sohvalta. Teknologia on hyödyllistä silloin, kun se tekee terveellisestä elämästä helpompaa.
Raja tulee vastaan siinä, kun terveellisen elämän toteuttamiseen käytetään enemmän huomiota kuin itse elämiseen.
Hyvinvointitrendit muuttuvat oudommiksi, koska tavallinen ei erotu yhtä hyvin markkinoilla eikä sosiaalisen median sisältövirrassa. Kasvava teollisuus tarvitsee uutta myytävää, verkossa tarvitaan uutta katsottavaa ja ihminen haluaa konkreettisia tapoja vaikuttaa omaan terveyteensä. Näiden voimien yhteisvaikutuksesta syntyy jatkuva virta uusia menetelmiä, jotka tekevät arkisista asioista teknisempiä, tarkemmin mitattavia ja helpommin tuotteistettavia.
Silti ihminen herää huomenna saman kehon kanssa, jonka tarpeet ovat paljon vanhempia kuin yksikään hyvinvointisovellus. Se tarvitsee liikettä, lepoa ja ravintoa. Ihminen tarvitsee myös muita ihmisiä. Näiden asioiden toteuttaminen ei ole erityisen näyttävää, eikä niistä synny joka viikoksi uutta trendiä.
Illalla edessä on lopulta sama tehtävä, josta tämä juttu alkoi. Valot sammutetaan, pää painetaan tyynyyn ja nukutaan. Aamulla voi ensin tunnustella, miltä tuntuu, ennen kuin kysyy asiaa sormukselta.
Lähteet
Global Wellness Institute: 2025 Global Wellness Economy Monitor
Maailman hyvinvointitalouden koko, kehitys ja ennuste vuoteen 2029.
https://globalwellnessinstitute.org/industry-research/2025-global-wellness-economy-monitor/
World Health Organization: Physical activity
Aikuisten liikuntasuositukset sekä tiedot maailmanlaajuisesta fyysisestä passiivisuudesta.
https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/physical-activity
Rhee ym. (2025): Breaking social media fads and uncovering the safety and efficacy of mouth taping during sleep – A systematic review
Systemaattinen katsaus suun teippaamisen tutkimusnäytöstä, hyödyistä ja riskeistä. PubMed / PLOS One.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/40397877/
UNESCO: Sauna culture in Finland
Suomalaisen saunakulttuurin historiaa, merkitystä ja asemaa aineettomana kulttuuriperintönä.
https://ich.unesco.org/en/RL/sauna-culture-in-finland-01596
Cleveland Clinic: Dopamine Detoxes Don’t Work: Here’s What To Do Instead
Dopamiinipaaston tausta, käsitteen väärinkäsitykset ja dopamiinin toiminta.
https://health.clevelandclinic.org/dopamine-detox
Baron ym.: Orthosomnia – Are Some Patients Taking the Quantified Self Too Far?
Unen mittaamiseen ja täydellisten unitulosten tavoitteluun liittyvän orthosomnia-ilmiön kuvaus. Journal of Clinical Sleep Medicine.
