Kun muuttoapu puuttuu, yksinäisyys painaa tai pihatyöt eivät onnistu omin voimin, apu voi nykyään löytyä lähempää kuin luulemme. Kotimainen Commu-sovellus näyttää, että suomalainen talkoohenki ei ole kadonnut – se on vain saanut uuden digitaalisen muodon.

 Naapuriapu kuulostaa vanhalta sanalta. Sellaiselta, joka tuo mieleen ajan, jolloin kylässä tunnettiin toisensa, pihaan mentiin kysymään apua ja talkoisiin tultiin ilman pitkää kalenterikutsua. 

Silti juuri naapuriapu näyttää kiinnostavan suomalaisia uudelleen. Kotimaisessa Commu-sovelluksessa on jo yli 100 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Sovelluksen kautta ihmiset voivat pyytää ja antaa apua lähialueellaan: muuttolaatikoiden kantamiseen, pihatöihin, keskusteluseuraksi, koiran ulkoilutukseen, kimppakyyteihin, talkoisiin tai muihin arjen tilanteisiin.

Uutisen kiinnostavin asia ei ole itse sovellus. Kiinnostavinta on se, mitä sen kasvu kertoo Suomesta. 

Se kertoo, että ihmisillä on edelleen halu auttaa. Mutta nykyisessä arjessa auttamisen pitää olla helppoa, turvallista ja sopia siihen tapaan, jolla ihmiset jo muutenkin elävät. 

Mikä Commu on? 

Commu on suomalainen mobiilisovellus, jonka tavoitteena on tehdä avun pyytämisestä ja antamisesta helpompaa. Yritys kuvaa palvelua auttamisen toriksi: paikaksi, jossa yksityishenkilöt, järjestöt, yritykset ja kunnat voivat kohdata arjen avun ympärillä.

Käytännössä idea on yksinkertainen. Ihminen voi kertoa tarvitsevansa apua tai tarjota apua muille. Apu voi olla hyvin tavallista: muuttoapua, siivousta, juttuseuraa, pihatöitä, lenkkikaveria, vertaistukea tai talkoiden järjestämistä.

Tämä on tärkeää, koska moni avun tarve ei ole niin suuri, että siihen tarvittaisiin viranomainen. Mutta se voi olla riittävän suuri siihen, että yksin jäävä ihminen kokee arjen raskaaksi. 

Juuri tässä naapuriavulla on iso merkitys. Se täyttää tilaa, joka jää perheen, ystävien, julkisten palveluiden ja järjestöjen väliin. 

Yli 100 000 käyttäjää kertoo yhteisöllisyyden tarpeesta 

Commu on kertonut, että sovelluksella on Suomessa yli 100 000 käyttäjää. Aiemmin palvelun kautta oli tehty yli 30 000 hyvää tekoa.

Luvut ovat merkittäviä, koska kyse ei ole viihdesovelluksesta tai kulutukseen liittyvästä palvelusta. Kyse on auttamisesta. 

Se kertoo, että yhteisöllisyydelle on kysyntää myös ajassa, jossa moni kokee arjen yksilöllistyneen ja naapurisuhteiden heikentyneen. Ihmiset eivät välttämättä enää tunne rappukäytävänsä asukkaita tai samaa katua kulkevia ihmisiä. Silti halu auttaa ei ole kadonnut. 

Kynnys vain on muuttunut. 

Ennen kynnys saattoi olla mennä naapurin ovelle koputtamaan. Nyt kynnys voi madaltua, kun avun pyytäminen onnistuu sovelluksessa. 

Kunnat ovat huomanneet saman ilmiön 

Commu ei ole jäänyt vain yksittäisten käyttäjien palveluksi. Myös kunnat ovat alkaneet hyödyntää sitä yhteisöllisyyden vahvistamiseen. 

Iisalmi aloitti yhteistyön Commun kanssa, jotta kaupunkilaiset voisivat pyytää ja antaa naapuriapua helpommin. Kaupunki kuvaa palvelua maksuttomaksi tavaksi lisätä yhteisöllisyyttä ja tehdä toisten tukemisesta vaivatonta.

Myös Kangasala on aloittanut yhteistyön Commun kanssa. Kaupunki korostaa, että sovellus tuo avun pyytämisen ja tarjoamisen suoraan arkeen muutamalla painalluksella.

Tämä on huomionarvoista. Kunnat puhuvat paljon hyvinvoinnista, osallisuudesta ja ennaltaehkäisystä. Naapuriapu on juuri sitä käytännössä. 

Se ei ratkaise kaikkia ongelmia. Mutta se voi estää pienten ongelmien kasvamista suuremmiksi. 

Naapuriapu liittyy myös kriisinkestävyyteen 

Naapuriapu kuulostaa pehmeältä aiheelta, mutta sillä on myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. 

Commu on nostanut esiin, että auttamisen alustoilla voi olla merkitystä kriisinkestävyydessä, varautumisessa ja paikallisen luottamuksen rakentamisessa. Yritys kertoo myös kokemuksista ukrainalaisten auttamisesta kriisitilanteessa ja mainitsee saaneensa YK:n tunnustuksen vuonna 2023.

Tässä on uutisen ydin: yhteiskunnan resilienssi ei synny vain viranomaisten suunnitelmista, varastoista tai ohjeista. Se syntyy myös siitä, tuntevatko ihmiset olevansa osa yhteisöä, jossa apua voi saada ja antaa. 

Kun ihminen tietää, että naapurustossa on ihmisiä, joilta voi pyytää apua, arki tuntuu turvallisemmalta. Se on hyvinvoinnin muoto, jota ei aina osata mitata rahassa. 

Miksi tämä toimii juuri Suomessa? 

Suomessa on pitkä talkooperinne. Sen rinnalle on kuitenkin tullut uusi todellisuus: kaupungistuminen, kiire, yksinasuminen, muuttoliike ja pirstaloituneet verkostot. 

Moni haluaisi auttaa, mutta ei tiedä ketä. Moni tarvitsisi apua, mutta ei kehtaa pyytää. 

Digitaalinen naapuriapu voi ratkaista juuri tämän välin. 

Se ei korvaa oikeaa kohtaamista. Parhaimmillaan se luo sen. 

Kun sovelluksessa pyydetty muuttoapu muuttuu oikeaksi tapaamiseksi, digitaalinen palvelu on tehnyt tehtävänsä. Se ei ole enää teknologiaa, vaan silta ihmisten välillä. 

Mitä tämä merkitsee Suomelle? 

Suomessa keskustellaan usein hyvinvointivaltion kuormituksesta. Palvelut eivät aina ehdi kaikkialle, ja ihmisten arjen tarpeet ovat usein liian pieniä virallisiksi palvelupyynnöiksi mutta liian suuria yksin kannettaviksi. 

Naapuriapu voi olla yksi tapa vahvistaa arjen turvaverkkoja ilman, että kaikkea vastuuta siirretään julkiselle sektorille. 

Se voi auttaa ikäihmistä pysymään mukana arjessa, opiskelijaa löytämään seuraa uudelta paikkakunnalta, lapsiperhettä saamaan apukäsiä kiireiseen hetkeen tai yksinäistä ihmistä löytämään keskustelukumppanin. 

Yhteiskunnan kannalta kyse on myös luottamuksesta. Kun ihmiset auttavat toisiaan, he alkavat nähdä ympäristönsä vähemmän vieraana ja enemmän yhteisenä. 

Se on pieni asia yksittäisessä arkipäivässä. Mutta suuri asia yhteiskunnan kannalta. 

Mitä tämä merkitsee lukijalle? 

• Apua voi pyytää myös pieniin arjen tilanteisiin – kaikkea ei tarvitse selvitä yksin. 

• Auttaminen ei vaadi suurta lupausta. Joskus tunti aikaa, autokyyti tai kuunteleva hetki riittää. 

• Naapuriapu voi tehdä omasta asuinalueesta turvallisemman, lämpimämmän ja tutumman paikan elää. 

Toimituksen näkökulma 

Naapuriavussa on jotain hyvin suomalaista. Se ei pidä itsestään meteliä, eikä se vaadi suuria sanoja. 

Mutta juuri siksi se on kiinnostavaa. 

Yhteiskunnan vahvuus ei näy vain siinä, miten se toimii kriisin hetkellä. Se näkyy siinä, miten ihmiset kohtelevat toisiaan tavallisena tiistaina. 

Commu ja sen kaltaiset palvelut muistuttavat, että yhteisöllisyys ei ole kadonnut. Se on vain etsittävä uudelleen sieltä, missä ihmiset nyt ovat. 

Ennen se löytyi kylänraitilta ja taloyhtiön pihalta. Nyt se voi alkaa yhdestä ilmoituksesta sovelluksessa. 

Lopulta naapuriapu ei ole nostalgiaa menneestä Suomesta. Se voi olla yksi tapa rakentaa tulevaisuuden Suomea – sellaista, jossa apua ei tarvitse hävetä pyytää eikä hyvän tekemistä tarvitse tehdä vaikeaksi. 

Lähteet 

• STT Info / Commu: Milloin viimeksi autoit naapuriasi? Eurooppalainen Naapuripäivä on oikea hetki aloittaa 

• STT Info / Commu: Suomalainen Commu-sovellus palkittiin Pohjoismaiden parhaana kestävän kehityksen innovaationa kaupungeille 

• STT Info / Commu: Iisalmi edistää yhteisöllisyyttä Commu-sovelluksella 

• STT Info / Commu: Suomalainen yhteisöalusta kriisinkestävyyden, varautumisen ja demokratian tukena 

• Commu 

• Google Play / Commu 

• Iisalmen kaupunki 

• Kangasalan kaupunki 

• Kuluttajaliitto