Kaappiin unohtunut takki, lasten vanha polkupyörä tai tarpeettomaksi jäänyt puhelin on yhä useammalle suomalaiselle muutakin kuin ylimääräistä tavaraa. Uuden pohjoismaisen selvityksen mukaan 74 prosenttia suomalaisista käytetyn tavaran myyjistä käyttää saamiaan rahoja tavallisiin arjen menoihin – selvästi useampi kuin muissa Pohjoismaissa.
Vanha tapa ajatella kirpputorimyyntiä on yksinkertainen: koti tyhjenee turhasta tavarasta ja samalla taskuun jää hieman ylimääräistä rahaa.
Suomessa nettikirppikset näyttävät kuitenkin saaneen uudenlaisen tehtävän.
Käytetyn tavaran myymisestä saatu raha ei jää odottamaan seuraavaa ostosta tai jotakin pientä hemmottelua. Se päätyy ruokaan, polttoaineeseen ja muihin tavallisiin menoihin.
Tuoreessa pohjoismaisessa Second Hand Effect -selvityksessä 74 prosenttia suomalaisista käytetyn tavaran myyjistä kertoi käyttävänsä myyntituloja päivittäisiin menoihin.
Luku on kiinnostava jo itsessään. Vielä kiinnostavammaksi se muuttuu, kun Suomea verrataan muihin Pohjoismaihin.
Ruotsissa ja Tanskassa vastaava osuus on 54 prosenttia ja Norjassa 61 prosenttia.
Suomessa käytetyn tavaran markkina näyttää siis palvelevan kotitalouksien arjen taloutta poikkeuksellisen vahvasti.
Kaappi ja varasto ovat muuttuneet pieneksi vararahastoksi
Monessa suomalaisessa kodissa on omaisuutta, jonka rahallista arvoa ei välttämättä tule ajatelleeksi.
Vaatteita, huonekaluja, elektroniikkaa, urheiluvälineitä, lasten tavaroita ja kodin tarvikkeita säilytetään kaapeissa ja varastoissa senkin jälkeen, kun niiden aktiivinen käyttö on loppunut.
Digitaaliset kauppapaikat ovat tehneet niiden muuttamisesta rahaksi huomattavasti aikaisempaa helpompaa.
Tavara kuvataan puhelimella, ilmoitus julkaistaan ja kauppa voidaan hoitaa ilman perinteiselle kirpputorille lähtemistä. Kun sama toimintatapa toistuu riittävän monessa kodissa, käytetyn tavaran kaupasta syntyy aivan uudenlainen osa kotitalouksien taloutta.
Nettikirppis toimii silloin eräänlaisena epävirallisena vararahastona.
Jos kuukauden käyttörahoihin tarvitaan lisää liikkumavaraa, rahaa ei välttämättä etsitä pelkästään säästötililtä. Katse voi kääntyä myös siihen, mitä kotona jo omistetaan mutta ei enää käytetä.
Tämä on nettikirppisbuumin kiinnostavimpia seurauksia: tavaran jälleenmyyntiarvosta on tullut tavalliselle kuluttajalle aikaisempaa näkyvämpi osa omaa taloutta.
Suomalaiset erottuvat muista Pohjoismaista
Second Hand Effect -selvityksessä oli mukana lähes 19 000 vastaajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Suomesta vastaajia oli 3 766.
Suomalaisten 74 prosentin osuus on pohjoismaisessa vertailussa selvästi korkein.
Ero Ruotsiin ja Tanskaan on peräti 20 prosenttiyksikköä.
Tuloksesta ei yksin voi päätellä, miksi suomalaiset tarvitsevat myyntituloja arkisiin menoihin muita useammin. Se kertoo kuitenkin siitä, mihin rahat käytännössä päätyvät.
Käytetyn tavaran myyntiä ei siksi kannata enää nähdä pelkästään ekologisena elämäntapana tai harrastuksena.
Se on myös taloudellista toimintaa aivan tavallisten kotitalouksien sisällä.
Second handin kasvu ei perustu vain vastuullisuuteen
Käytetyn tavaran suosion yhteydessä puhutaan usein kiertotaloudesta ja ympäristöstä. Ne ovat tärkeä osa ilmiötä, mutta suomalaisten käyttäytymisessä näkyy vahvasti myös raha.
Postin aiemmassa suomalaisille tehdyssä kyselyssä edullisuus oli käytettyä tavaraa ostavien selvästi yleisin motiivi: sen mainitsi 74 prosenttia vastaajista. Vastuullisuuden mainitsi 49 prosenttia.
Myymisen puolella motiivit ovat monipuolisempia. Tavaroille halutaan uusi käyttäjä, kotiin lisää tilaa ja omalle tarpeettomalle omaisuudelle rahallista vastinetta.
Nyt tuore selvitys täydentää kuvaa kertomalla, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun kauppa on tehty.
Suomessa raha palaa usein suoraan arkiseen kulutukseen.
Tämä tekee käytetyn tavaran markkinasta kiinnostavan osan laajempaa kulutuksen muutosta. Sama kotitalous voi myydä tarpeettoman tavaran toiselle kuluttajalle ja käyttää siitä saamansa rahat ruokakaupassa tai tankkaamiseen.
Tavara vaihtaa omistajaa, mutta raha jatkaa nopeasti kiertoa muualla taloudessa.
Käytetyn ostaminen ei automaattisesti korvaa uuden ostamista
Second handiin liittyy myös yksi tärkeä havainto, joka rikkoo liian yksinkertaista kuvaa käytetyn tavaran kaupasta.
Tuoreen selvityksen mukaan Torista ostettu käytetty tuote korvaa vastaavan uuden tuotteen hankinnan keskimäärin 36 prosentissa tapauksista.
Toisin sanoen käytetyn ostaminen ei läheskään aina tarkoita sitä, että uusi tuote olisi muuten ostettu.
Tuoteryhmien välillä on huomattavia eroja.
Ajoneuvotarvikkeissa käytetty tuote korvaa uuden hankinnan 52 prosentissa tapauksista. Puutarha- ja remonttituotteissa osuus on 47 prosenttia ja urheilu- ja ulkoilutarvikkeissa 40 prosenttia.
Tämä on tärkeä muistutus siitä, ettei jokainen kirpputoriostos automaattisesti vähennä kulutusta saman verran.
Jos edullinen käytetty tavara ostetaan uuden lisäksi eikä sen sijasta, ympäristöhyöty jää pienemmäksi.
Siksi käytetyn tavaran markkinoiden kiinnostavin muutos ei ehkä olekaan se, kuinka paljon tavaraa niissä liikkuu. Olennaisempaa on, mitä tavaralle olisi tapahtunut ilman kauppaa – ja mitä ostaja olisi hankkinut sen sijasta.
Myymättä jäänyt tavara päätyisi usein takaisin kaappiin
Selvityksessä kysyttiin myös, mitä ihmiset olisivat tehneet tavaralle, jos sitä ei olisi onnistuttu myymään.
Yleisin vastaus oli hyvin arkinen: tavara olisi jäänyt kotiin.
39 prosenttia olisi säilyttänyt sen kaapissa tai varastossa. Lähes yhtä moni, 38 prosenttia, olisi antanut tai lahjoittanut tavaran pois.
Yhdeksän prosenttia olisi jatkanut sen käyttämistä, seitsemän prosenttia olisi vienyt sen kierrätykseen ja vain kaksi prosenttia olisi heittänyt tavaran pois.
Luvut kertovat siitä, että nettikirppisten merkitys ei ole ainoastaan tavaran pelastaminen jätteeksi päätymiseltä.
Ne saavat ennen kaikkea jo olemassa olevan omaisuuden liikkeelle.
Suomalaisten kodeissa on valtava määrä käyttökelpoisia tavaroita, jotka eivät enää palvele nykyistä omistajaansa mutta voivat olla toiselle arvokkaita.
Ympäristöhyöty riippuu siitä, mitä kauppa korvaa
Second Hand Effect -selvityksessä arvioitiin myös Torin kautta käydyn käytetyn tavaran kaupan ilmastovaikutuksia.
Laskelman mukaan Torin kautta vuonna 2025 tapahtuneet kaupat auttoivat välttämään noin 169 000 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä.
Laskennassa huomioitiin muun muassa vastaavan uuden tuotteen valmistuksen ja kuljetuksen päästöjä sekä se, kuinka usein käytetty tuote todella korvaa uuden ostamisen. Toisaalta mukaan laskettiin myös käytetyn tavaran kuljettamisesta, pakkauksista ja kauppapaikan toiminnasta syntyviä päästöjä.
Kyse on siis laskennallisesta arviosta, ei jokaisen käytetyn tavaran kaupasta automaattisesti syntyvästä päästövähennyksestä.
Juuri korvaavuus ratkaisee paljon.
Käytettynä ostettu huonekalu, polkupyörä tai remonttityökalu voi aidosti jättää uuden tuotteen kaupan hyllylle. Halpa ylimääräinen vaate voi puolestaan tulla ostetuksi vain siksi, että se sattui löytymään edullisesti.
Kiertotalous ei siis tarkoita vain tavaran kierrättämistä. Parhaimmillaan se tarkoittaa uuden tavaran valmistamisen tarpeen vähentämistä.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Nettikirppisten kasvu kertoo kuluttamisen muutoksesta, joka on Suomessa jo pitkällä.
Käytetty tavara ei ole enää erillinen markkina uuden tavaran rinnalla. Sama ihminen liikkuu jatkuvasti näiden kahden välillä: hän ostaa uuden tuotteen, myy vanhan eteenpäin, hankkii jotakin käytettynä ja käyttää myynnistä saadut rahat aivan muualla.
Erityisen kiinnostava on käytetyn tavaran muuttuminen osaksi kotitalouksien arjen taloutta.
Kun 74 prosenttia suomalaisista myyjistä käyttää saamiaan rahoja päivittäisiin menoihin, nettikirppistä ei voi enää nähdä vain tavaroiden kierrätyspaikkana.
Siitä on tullut myös paikka, jossa kotitalouden jo olemassa oleva omaisuus voidaan muuttaa käyttörahaksi.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Kodissasi voi olla käyttämätöntä rahallista arvoa. Tarpeettomat vaatteet, elektroniikka, harrastusvälineet ja huonekalut eivät ole vain tavaraa, jos niille löytyy toimivat jälkimarkkinat.
- Käytetyn ostamisen suurin hyöty syntyy silloin, kun se todella korvaa uuden hankinnan. Halpa second hand -ostos ei itsessään tee kuluttamisesta vähäisempää, jos se tulee muiden ostosten lisäksi.
- Nettikirppistä voi ajatella osana omaa taloudenhallintaa. Tavaran jälleenmyyntiarvo on yksi tapa saada rahaa takaisin jo tehdyistä hankinnoista – ilman että kaikkea tarpeetonta säilytetään vuosikausia kaapissa.
Toimituksen näkökulma
Suomalaisen kodin kaappi on saanut uuden taloudellisen merkityksen. Siellä ei säilytetä vain vanhoja tavaroita, vaan myös omaisuutta, jonka voi tarvittaessa muuttaa ruokakassiksi, bensaksi tai muuksi käyttörahaksi. Nettikirppisten todellinen murros ei siksi ole pelkästään siinä, että ostamme enemmän käytettyä. Vielä suurempi muutos on siinä, että olemme alkaneet nähdä omistamamme tavarat uudelleen myytävänä omaisuutena.
Lähteet
- Taloustaito – Suomalaisen tienestit nettikirppikseltä ruokaan ja bensaan, 6.10.2026. Second Hand Effect -selvityksen Suomen tulokset: myyntitulojen käyttö, pohjoismainen vertailu, vastaajamäärät, korvaavuus ja ilmastovaikutusten laskenta. Taloustaito
- Vend – The Nordic circular economy in action: Second Hand Effect Report, 29.9.2026. Second Hand Effect -selvityksen pohjoismainen tausta ja menetelmät; selvityksessä analysoitiin 17 miljoonaa kauppaa yhdeksässä tuoteryhmässä. Vend
- Posti – Käytetyn tavaran ostaminen kasvaa vauhdilla. Suomalaisten second hand -ostamisen ja -myymisen motiivit sekä IRO Researchin kyselyaineisto. posti.com
