Oulu nousi jälleen Euroopan puhtaimman kaupunki-ilman kärkeen. Kymmenen parhaan joukossa on peräti kuusi suomalaiskaupunkia.
Puhdas ilma on Suomessa niin tavallinen osa arkea, ettei sitä juuri huomaa. Eurooppalainen vertailu näyttää, kuinka poikkeuksellisesta asiasta on kyse: Oulu nousi jälleen Euroopan puhtaimman kaupunki-ilman kärkeen, ja kymmenen parhaan joukkoon ylsi kaikkiaan kuusi suomalaiskaupunkia.
Oululainen voi avata kotiovensa, lähteä pyörällä töihin ja hengittää matkalla jotakin, josta monessa eurooppalaisessa kaupungissa on tullut tavoiteltava ylellisyys.
Puhdasta ilmaa.
Euroopan ympäristökeskuksen EEA:n kaupunkien ilmanlaatua vertailevassa palvelussa Oulu on noussut Euroopan kärkeen. Kaupunki sijoittui ensimmäiseksi jo toisena vuonna peräkkäin.
Vielä kiinnostavammaksi tulos muuttuu, kun katse siirretään Oulusta koko Suomeen. Kymmenen puhtaimman kaupungin joukkoon sijoittuivat myös Jyväskylä, Tampere, Kuopio, Espoo ja Lahti.
Vertailussa oli mukana 761 eurooppalaista kaupunkia.
Kyse ei siis ole vain yhden pohjoisen kaupungin onnistumisesta. Euroopan kartalla alkaa näkyä kokonainen maa, jossa puhdas kaupunki-ilma on kansainvälisesti poikkeuksellisen tavallista.
Oulun ykkössija perustuu pienhiukkasiin
Euroopan ympäristökeskuksen kaupunkivertailu perustuu ennen kaikkea PM2,5-pienhiukkasten pitoisuuksiin.
Ne ovat halkaisijaltaan enintään 2,5 mikrometrin kokoisia hiukkasia, joita syntyy esimerkiksi liikenteestä, energiantuotannosta, teollisuudesta ja puunpoltosta. Niitä voi kulkeutua myös pitkiä matkoja ilmavirtausten mukana.
Juuri pieni koko tekee niistä terveyden kannalta olennaisia. Ne kulkeutuvat hengityksen mukana syvälle keuhkoihin, ja pitkäaikainen altistuminen pienhiukkasille on yhteydessä muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin sekä hengityselinsairauksiin.
Siksi puhdas ilma ei ole vain miellyttävä ympäristötekijä. Se on myös kansanterveyskysymys.
Oulun vuosittainen PM2,5-keskiarvo oli vertailussa 3,7 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa. Se on alle Maailman terveysjärjestön WHO:n pitkän aikavälin ohjearvon, joka on 5 mikrogrammaa kuutiometrissä.
Oulu ei siis vain pärjännyt muita kaupunkeja paremmin. Sen ilmanlaatu sijoittui tasolle, jota WHO pitää terveyden näkökulmasta tavoiteltavana.
Suomen menestys ei selity yhdellä asialla
Miksi juuri Suomessa hengitetään näin puhdasta kaupunki-ilmaa?
Yhtä yksittäistä vastausta ei ole.
Suomalaiskaupungit ovat eurooppalaisessa mittakaavassa suhteellisen väljiä. Metsät, vesistöt ja muut viheralueet ulottuvat monessa kaupungissa lähelle asutusta. Suomi sijaitsee myös kaukana Keski-Euroopan tiheimmistä väestö-, liikenne- ja teollisuuskeskittymistä.
Myös energiantuotannon ja liikenteen päästöjen vähentämisellä on merkitystä.
Oulussa kaupungin oma ilmastotyö näkyy muun muassa kaukolämmön tuotannon muutoksissa ja liikenteessä. Kaupunki tunnetaan kansainvälisestikin ympärivuotisesta pyöräilystään, ja pyöräilyverkosto mahdollistaa suuren osan arkisista matkoista ilman autoa.
Pohjoinen sijainti ja tuuliset olosuhteet puolestaan auttavat epäpuhtauksien sekoittumisessa ja kulkeutumisessa.
Puhdas ilma on siten yhdistelmä maantiedettä, kaupungin rakennetta, energiantuotantoa, liikennevalintoja ja vuosikymmenten aikana kiristyneitä päästörajoituksia.
Kuusi suomalaiskaupunkia Euroopan kymmenen parhaan joukossa
Oulun ykkössija on helposti ymmärrettävä uutinen. Kuuden suomalaiskaupungin menestys kertoo kuitenkin suuremmasta ilmiöstä.
Euroopan kymmenen puhtaimman kaupungin joukossa olivat Oulun lisäksi Jyväskylä, Tampere, Kuopio, Espoo ja Lahti.
Kaupungit ovat keskenään hyvin erilaisia.
Espoo kuuluu yli miljoonan asukkaan pääkaupunkiseutuun. Tampere on nopeasti kasvava suuri kaupunkikeskus. Lahti on pitkään rakentanut profiiliaan ympäristökaupunkina, ja se toimi Euroopan vihreänä pääkaupunkina vuonna 2021. Kuopio ja Jyväskylä ovat järvien ja metsien ympäröimiä sisämaan kaupunkeja.
Siksi Suomen tulosta on vaikea selittää vain sillä, että Oulu sijaitsee pohjoisessa.
Puhdas kaupunki-ilma näyttää olevan Suomessa laajempi rakenteellinen vahvuus.
Euroopassa puhdas ilma ei ole itsestäänselvyys
Suomessa ilmanlaatukeskustelu nousee tavallisesti esiin keväisin katupölyn yhteydessä tai talven pakkasjaksoina, jolloin puunpoltto ja sääolosuhteet voivat hetkellisesti heikentää paikallista ilmanlaatua.
Euroopan mittakaavassa ongelma on paljon suurempi.
Euroopan ympäristökeskuksen mukaan ilmansaasteet ovat edelleen Euroopan merkittävin ympäristöperäinen terveysriski. Vaikka ilmanlaatu on parantunut vuosikymmenten aikana, suuri osa eurooppalaisista altistuu edelleen epäpuhtauksille WHO:n suosituksia korkeammilla tasoilla.
Erityisesti pienhiukkaset ovat ongelma.
EEA on arvioinut, että kymmenettuhannet ennenaikaiset kuolemat Euroopassa liittyvät vuosittain pitkäaikaiseen altistumiseen PM2,5-pitoisuuksille, jotka ylittävät WHO:n suosituksen.
Tässä vertailussa Oulun tulos asettuu aivan toisenlaiseen mittakaavaan. Asia, jota kaupungissa tuskin ajatellaan aamulla ulko-ovesta astuttaessa, on kansanterveyden näkökulmasta arvokas osa elinympäristöä.
Puhdas ilma on myös taloudellinen voimavara
Ilmaa ei voi laittaa matkamuistoksi matkalaukkuun, mutta sen ympärille voi rakentua todellista arvoa.
Matkailussa ihmiset etsivät yhä enemmän luontoa, rauhaa, hyvinvointia ja mahdollisuutta liikkua ulkona. Suomessa nämä mielikuvat yhdistetään usein Lappiin, saaristoon tai kansallispuistoihin.
Eurooppalainen vertailu kertoo, että samaa tarinaa voidaan kertoa myös kaupungeista.
Oulun tapauksessa yhdistelmä on erityisen kiinnostava. Kaupunki on teknologiakeskus ja yliopistokaupunki, mutta samalla siellä voi muutamassa minuutissa siirtyä keskustasta merenrantaan, pyöräilyreitille tai luontoon.
Jos ilmanlaadusta tulee tulevaisuudessa yhä tärkeämpi asumiseen, matkailuun ja työpaikan sijaintiin vaikuttava tekijä, Suomen nykyinen asema voi osoittautua kilpailueduksi, jota ei ole vielä täysin ymmärretty.
Hyvää tilannetta ei pidä pitää pysyvänä
Kärkisijat eivät tarkoita, ettei Suomessa olisi ilmanlaatuongelmia.
Katupöly voi keväällä nostaa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia voimakkaasti kaupungeissa. Pientaloalueilla puunpoltto voi heikentää paikallista ilmanlaatua, ja liikenteen päästöillä on edelleen merkitystä erityisesti vilkkaiden väylien läheisyydessä.
Myös pienhiukkasia kulkeutuu Suomeen rajojen ulkopuolelta.
Lisäksi ilmansaasteiden kohdalla ”hyvä” ei tarkoita samaa kuin täysin riskitön. WHO korostaa, että terveyshaittoja voidaan havaita myös pienillä pitoisuuksilla.
Suomen vahva lähtötilanne on siksi pikemminkin syy suojella saavutettua etua kuin peruste ajatella työn olevan valmis.
Puhdas ilma on näkymätön osa suomalaista arkea
Moni suomalainen osaa arvostaa puhdasta järvivettä, metsää tai hiljaisuutta. Ilma jää helpommin huomaamatta.
Siinä on tämän vertailun kiinnostavin havainto.
Kun ympäristö on puhdas, siitä tulee nopeasti normaali. Vasta vertailu muihin paikkoihin paljastaa, että tavallinen suomalainen kaupunkiympäristö sisältää ominaisuuden, jota miljoonat eurooppalaiset eivät voi pitää itsestäänselvyytenä.
Oulussa tämä näkyy nyt numeroina.
Kaupungin tärkeimpiä hyvinvointitekijöitä ei tarvitse rakentaa uutena palveluna tai keksiä teknologiayrityksen laboratoriossa. Se on ollut koko ajan ihmisten ympärillä – jokaisella sisäänhengityksellä.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Kuuden suomalaiskaupungin sijoittuminen Euroopan kymmenen parhaan joukkoon antaa Suomelle kiinnostavan mahdollisuuden tarkastella puhdasta ilmaa kansallisena vahvuutena.
Se liittyy suoraan kansanterveyteen ja elämänlaatuun, mutta myös kaupunkien vetovoimaan. Kun osaajat, yritykset ja perheet vertailevat asuinpaikkoja kansainvälisesti, turvallisuuden, koulutuksen ja palveluiden rinnalle voivat nousta yhä useammin ympäristön laatu ja mahdollisuus elää lähellä luontoa.
Matkailussa Suomi on jo pitkään puhunut puhtaasta luonnosta. Seuraava askel voisi olla ymmärtää, ettei puhtaus ala vasta kansallispuiston portilta. Eurooppalaisessa vertailussa se näkyy myös keskellä suomalaisia kaupunkeja.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Puhdas ilma on terveysetu, jota ei arjessa välttämättä huomaa. Pienhiukkasille altistuminen liittyy useisiin vakaviin sairauksiin, joten matalat pitoisuudet ovat konkreettinen osa terveellistä elinympäristöä.
- Oulu ei ole yksittäinen poikkeus. Jyväskylän, Tampereen, Kuopion, Espoon ja Lahden sijoittuminen samaan eurooppalaiseen kärkikymmenikköön kertoo Suomen laajemmasta vahvuudesta.
- Hyvä ilmanlaatu ei säily automaattisesti. Liikenne, puunpoltto, katupöly ja kaukokulkeumat vaikuttavat myös Suomessa, joten nykyistä tilannetta täytyy aktiivisesti vaalia.
Toimituksen näkökulma
Suomalaiset etsivät usein kansainvälistä kilpailuetua teknologiasta, koulutuksesta tai uusista innovaatioista. Samalla yksi arvokkaimmista vahvuuksistamme on niin tavallinen, ettei sille ole edes hintalappua. Puhdas ilma on hyvä esimerkki asiasta, jonka todellisen arvon ymmärtää helposti vasta silloin, kun sen menettää. Tulevaisuudessa menestyvä kaupunki ei ehkä ole vain paikka, jossa on paljon tekemistä – vaan paikka, jossa on hyvä hengittää.
Lähteet
Yle – Oulu has Europe’s cleanest air for second year, six Finnish cities in top 10
European Environment Agency – European city air quality viewer
World Health Organization – WHO global air quality guidelines
