Suomalaiset näkyvät vahvasti uudessa Guinness World Records 2027 -kirjassa. Mukana ovat saunaviesti, liitopukulento, triathlonurakka ja yhden sormen nosto.
Suomalaiset maailmanennätykset eivät synny vain urheilukentillä tai laboratorioissa. Uudessa Guinness World Records 2027 -kirjassa Suomi näyttäytyy maana, jossa ennätyksiä rikotaan saunassa, ilmassa, triathlonradalla ja jopa yhdellä keskisormella.
Kun suomalainen päättää tehdä jotain loppuun asti
Maailmanennätyksissä on jotain hyvin suomalaista.
Ne vaativat usein juuri niitä ominaisuuksia, joita suomalaisiin mielellään liitetään: sitkeyttä, järjestelmällisyyttä, hieman omalaatuista huumoria ja kykyä jatkaa vielä siinä vaiheessa, kun moni muu olisi jo lähtenyt kotiin.
Guinness World Records 2027 -kirjaan on koottu yli 3 000 ennätystä eri puolilta maailmaa. Yli 80 prosenttia kirjan ennätyksistä on uusia tai päivitettyjä.
Suomalaisia löytyy jälleen joukosta – eikä pelkästään tutuista urheilulajeista.
Yksi tämän vuoden suomalaisista ennätyksistä on niin kansallinen, että sitä olisi vaikea kuvitella syntyväksi juuri missään muualla: yli vuorokauden jatkunut saunaviesti.
Yli 150 ihmistä piti saunan lämpimänä vuorokauden
Helsingissä järjestettiin maaliskuussa Nordic Saunathon, jossa tavoitteena oli tehdä maailman pisin saunaviesti.
Hanken Business Labin järjestämään tapahtumaan osallistui yli 150 ihmistä. Perusidea oli yksinkertainen: saunassa piti olla koko ajan vähintään yksi osallistuja.
Viesti jatkui lopulta yhtäjaksoisesti 24 tuntia ja kuusi minuuttia.
Osallistujat vaihtuivat lyhyissä vuoroissa, mutta sauna ei jäänyt tyhjäksi. Guinnessin ennätyssääntöjen mukaisesti yksittäisen osallistujan piti viettää löylyissä vähintään viisi minuuttia ja vaihdon seuraavaan osallistujaan tapahtua nopeasti.
Ennätys tehtiin maailman onnellisuuspäivän yhteydessä.
Yhteys oli tarkoituksellinen. Suomi oli juuri noussut yhdeksättä kertaa peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi, ja sauna haluttiin nostaa esiin yhtenä suomalaisen yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin symboleista.
Tulos on ehkä enemmän kuin erikoinen ennätys. Saunasta on tullut yksi niistä suomalaisista kulttuuri-ilmiöistä, jotka tunnistetaan maailmalla välittömästi.
Yhdellä keskisormella nousi yli 152 kiloa
Kaikki suomalaiset Guinness-suoritukset eivät kuitenkaan perustu joukkovoimaan.
Juha Andersson nosti Riihimäellä vuoden 2025 viimeisenä päivänä maasta 152,6 kiloa käyttäen vain yhtä sormea.
Sormi oli keskisormi.
Andersson tunnetaan sormikoukun kilpailijana, joten suoritus ei syntynyt täysin tyhjästä. Guinnessin yhden sormen maastavedon maailmanennätys oli tuolloin 151,5 kiloa, joten suomalainen nosti riman hieman ylemmäs.
Ennätys jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Arubalainen Egmond Molina rikkoi sen jo seuraavan vuoden tammikuussa.
Se kertoo maailmanennätysten erikoisesta luonteesta: joskus vuosien harjoittelu tuottaa ennätyksen, joka säilyy vuosikymmeniä. Joskus nimi ehtii ennätyskirjan sivulle vain hetkeksi.
Anderssonin suoritus ehti joka tapauksessa mukaan vuoden 2027 Guinness-kirjaan.
18 triathlonia yhden vuorokauden aikana
Psykologi Jaakko Sahimaan ennätys puolestaan näyttää ensi silmäyksellä lähes tavalliselta kestävyysurheilulta – kunnes suorituksen mittakaavan ymmärtää.
Sahimaa suoritti vuorokaudessa 18 supersprinttitriathlonia.
Jokaisessa oli 400 metriä uintia, 10 kilometriä pyöräilyä ja 2,5 kilometriä juoksua.
Yhteensä se tarkoitti vuorokauden aikana 7,2 kilometriä uintia, 180 kilometriä pyöräilyä ja 45 kilometriä juoksua.
Guinness kirjaa ennätyksen 54 suoritetuksi supersprinttitriathlonin lajiosuudeksi vuorokauden aikana.
Ennätys tehtiin Pajulahdessa lokakuussa 2025 maailman mielenterveyspäivän yhteydessä.
Suomalaisnainen liiti ilmassa 5,4 kilometriä
Tatjana Maksudovin ennätys vie suomalaisen ennätysosaamisen aivan toiseen ympäristöön.
Helsinkiläinen Maksudov lensi liitopuvulla 5,4 kilometrin matkan Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa järjestetyissä liitopuvun maailmanmestaruuskilpailuissa lokakuussa 2024.
Tulos on naisten Guinnessin maailmanennätys pisimmästä liitopuvulla lennetystä matkasta.
Suoritus kesti hieman yli kaksi minuuttia.
Liitopuvussa hyppääjän käsien ja vartalon sekä jalkojen välissä olevat kangaspinnat muodostavat eräänlaisen siiven. Tarkoituksena ei ole vain pudota hitaammin, vaan muuttaa korkeutta mahdollisimman tehokkaasti vaakasuoraksi liikkeeksi.
Maksudovin 5 400 metrin suoritus on vahvistettu myös kansainvälisen ilmailuliiton FAI:n maailmanennätykseksi.
Miksi juuri tällaiset ennätykset kiinnostavat?
Guinnessin maailma näyttää ensi silmäyksellä kokoelmalta mahdollisimman suuria, nopeita, pitkiä ja kummallisia suorituksia.
Niiden kiinnostavuus ei kuitenkaan synny pelkästään numeroista.
Ennätys tekee tavallisesta tekemisestä helposti ymmärrettävän ääripisteen. Jokainen tietää, miltä saunominen tuntuu. Harva on kuitenkaan ollut rakentamassa yli vuorokauden keskeytyksetöntä saunaviestiä.
Samoin jokainen ymmärtää, että 152 kilogrammaa on raskas paino. Kun se nostetaan yhdellä sormella, mittakaava muuttuu välittömästi absurdin konkreettiseksi.
Ehkä juuri siksi erikoiset ennätykset pysyvät vuodesta toiseen suosittuina. Ne muuttavat ihmisen kyvyt tarinoiksi, joita ei tarvitse selittää pitkään.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomen näkyminen ennätyskirjassa ei tietenkään muuta kansantaloutta tai ratkaise yhteiskunnallisia ongelmia.
Sillä on silti oma pieni merkityksensä.
Guinness World Records on kansainvälisesti tunnettu ilmiö, ja suomalaiset ennätykset kuljettavat samalla maailmalle kuvia Suomesta: sauna, kestävyysurheilu, ilmailu, omaperäiset lajit ja tietynlainen määrätietoinen tekeminen.
Saunaennätys on tästä erityisen hyvä esimerkki. Kyse ei ole vain siitä, kuinka kauan löylyjä voidaan pitää käynnissä, vaan siitä, että yksi Suomen tunnetuimmista kulttuuriperinteistä muuttuu kansainväliseksi tarinaksi.
Pienen maan näkyvyys rakentuu joskus myös pienistä ja yllättävistä asioista.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Maailmanennätys voi syntyä yllättävän arkisesta asiasta. Saunominen muuttui ennätykseksi, kun siihen lisättiin selkeät säännöt, jatkuvuus ja yli 150 osallistujaa.
- Ennätyksen ei tarvitse säilyä pitkään ollakseen merkittävä. Juha Anderssonin yhden sormen noston ennätys rikkoutui nopeasti, mutta suoritus jäi silti Guinnessin historiaan.
- Suomalaisilla on kansainvälistä huippuosaamista myös marginaalisemmissa lajeissa. Tatjana Maksudovin liitopukuennätys on tästä hyvä esimerkki – kyse ei ole kuriositeetista, vaan kansainvälisesti vahvistetusta urheilusuorituksesta.
Toimituksen näkökulma
Suomalaisten Guinness-ennätysten kiinnostavin piirre ei ehkä ole niiden erikoisuus vaan niiden kirjo. Sama maa tuottaa 24 tunnin saunaviestin, yhden sormen voimannoston ja yli viiden kilometrin liitopukulennon.
Niissä näkyy myös jotain tuttua suomalaisesta suhtautumisesta tekemiseen: kun jokin päätetään toteuttaa, se tehdään kunnolla – vaikka idea olisi hieman omituinen.
Joskus maan kuva maailmalla rakentuu suurista saavutuksista. Joskus siihen riittää sauna, keskisormi ja poikkeuksellisen vahva halu nähdä, mihin ihminen pystyy.
Lähteet
- Kustannusosakeyhtiö Otava / STT Info, Guinness World Records 2027 on täällä – suomalaiset rikkoivat jälleen hämmästyttäviä ennätyksiä, 10.9.2026. (STT Info)
- Guinness World Records, Hanken Business Labin 24 tunnin ja 6 minuutin saunaviestin maailmanennätys. (Guinness World Records)
- Guinness World Records, Jaakko Sahimaan supersprinttitriathlonin vuorokausiennätys. (Guinness World Records)
- Guinness World Records, Tatjana Maksudovin 5,4 kilometrin liitopukulennon maailmanennätys. (Guinness World Records)
- FAI – World Air Sports Federation, Tatjana Maksudovin vahvistettu 5 400 metrin maailmanennätys. (www-2025.fai.org)
- Guinness World Records, Juha Anderssonin 152,6 kilon yhden sormen maastaveto. (Guinness World Records)
