Ulkomailta tehtiin Suomeen kesällä lähes viidennes vähemmän matkoja kuin vuotta aiemmin. Silti matkailijoiden rahankäyttö pysyi noin miljardissa eurossa. Kesän matkailuluvut paljastavat, että vierailujen määrä ei yksin kerro, kuinka hyvin Suomen matkailuala menestyy.
Suomeen saapuva matkailija vietti viime kesänä maassa keskimäärin neljä yötä. Vuotta aiemmin vierailu kesti kolme yötä.
Yhden yön ero saattaa kuulostaa pieneltä, mutta matkailussa sillä on suuri merkitys. Ylimääräinen yö tarkoittaa usein myös uutta hotelliyötä, ravintolakäyntiä, ostoksia tai muuta paikallisten palvelujen käyttöä.
Juuri tällainen muutos auttaa selittämään Suomen tuoreissa matkailuluvuissa näkyvää yllätystä.
Kesä–elokuussa 2026 ulkomailta tehtiin Suomeen reilut 1,3 miljoonaa matkaa. Matkojen määrä väheni 19 prosenttia edelliskesästä.
Samalla matkailijoiden Suomessa käyttämä rahamäärä pysyi noin miljardissa eurossa.
Vaikka matkoja tehtiin aiempaa vähemmän, yhdellä matkalla käytettiin keskimäärin enemmän rahaa.
Business Finlandin 15. lokakuuta julkaisemat luvut antavatkin Suomen kesämatkailusta huomattavasti monipuolisemman kuvan kuin pelkkä matkailijamäärien kehitys.
Pidemmät vierailut auttoivat pitämään matkailutulot ennallaan
Matkailun taloudellinen merkitys ei synny pelkästään siitä, kuinka moni ylittää maan rajan.
Ratkaisevaa on myös se, kuinka kauan matkailijat viipyvät ja mihin he käyttävät rahaa.
Suomen kesämatkailun tuoreissa luvuissa nämä tekijät kulkivat eri suuntiin.
Suomeen tehtyjen matkojen määrä väheni, mutta matkailijat viipyivät pidempään ja käyttivät matkaa kohden enemmän rahaa.
Rahaa kului erityisesti majoitukseen, ravintoloihin, liikkumiseen, elämyksiin ja ostoksiin.
Kyse ei siis ollut pelkästään siitä, että harvemmat matkailijat olisivat ostaneet kalliimpia tuotteita. Pidempi Suomessa vietetty aika lisäsi mahdollisuuksia käyttää paikallisia palveluja.
Tämä on kiinnostava havainto matkailualan yrityksille.
Lyhyen vierailun aikana matkailija ehtii käyttää vain rajallisen määrän palveluja. Pidemmällä matkalla mahdollisuuksia avautuu enemmän, varsinkin jos matkailija vierailee useissa kohteissa.
Luvuista ei kuitenkaan voi päätellä, että jokainen matkailija olisi käyttänyt aiempaa enemmän rahaa tai että kaikki matkailuyritykset olisivat hyötyneet kehityksestä yhtä paljon.
Kokonaisrahankäytön säilyminen ennallaan ei myöskään tarkoita, että yritysten kustannukset tai kannattavuus olisivat pysyneet samoina.
Lomamatkailu piti pintansa muuta matkailua paremmin
Matkojen kokonaismäärän väheneminen ei jakaantunut tasaisesti erilaisten matkailijoiden kesken.
Vapaa-ajan lomamatkat säilyivät suhteellisesti vakaampina kuin muut matkat.
Lomamatkailijoiden Suomessa käyttämä rahamäärä kasvoi peräti 14 prosenttia edelliskesästä.
Se on huomattava muutos tilanteessa, jossa kaikkien ulkomailta tehtyjen matkojen määrä väheni lähes viidenneksellä.
Vapaa-ajan lomamatkailu muodosti 64 prosenttia Suomen kesämatkailusta.
Ystävien, tuttavien ja sukulaisten luona vierailleet muodostivat 18 prosenttia. Kongressi- ja muun työmatkailun yhteenlaskettu osuus oli 12 prosenttia.
Matkailun kokonaiskehitykseen vaikuttivat erityisesti muun kuin lomamatkailun väheneminen ja Viron markkinan heikompi kehitys.
Myös kansainvälisten kongressien ja suurten tapahtumien määrä sekä niiden ajoittuminen ovat voineet vaikuttaa vuosien välisiin eroihin.
Yhtä yksittäistä syytä matkailun vähenemiselle ei kuitenkaan ole osoitettu.
Lomamatkailun suhteellinen vakaus kertoo silti tärkeästä asiasta: kiinnostus Suomeen lomakohteena säilyi, vaikka matkojen kokonaismäärä pieneni.
Saksalaiset, ruotsalaiset ja virolaiset kärjessä – myös Japani ja Yhdysvallat erottuivat
Suomen kesämatkailu on edelleen vahvasti sidoksissa lähimarkkinoihin.
Eniten ulkomaisia lomamatkailijoita saapui Saksasta, Ruotsista ja Virosta.
Niiden jälkeen kuuden suurimman lähtömaan joukkoon nousivat Japani, Yhdysvallat ja Puola.
Tämä kertoo kahdesta erilaisesta Suomen matkailun vahvuudesta.
Naapurimaista ja Keski-Euroopasta Suomeen tullaan suhteellisen lyhyiden etäisyyksien päästä. Samalla Suomi kiinnostaa matkailijoita myös huomattavasti kauempana.
Rahankäytössä korostuivat etenkin saksalaiset, yhdysvaltalaiset, ruotsalaiset ja japanilaiset lomamatkailijat.
Näiden ryhmien merkitys näkyy myös matkailupalvelujen kehittämisessä.
Kansainvälisen matkailijan tarpeet riippuvat matkakohteesta, vierailun pituudesta ja siitä, millaisia kokemuksia hän etsii.
Kauempaa saapuva matkailija voi esimerkiksi yhdistää samaan vierailuun kaupunkiloman, luontokohteita ja useampia suomalaisia paikkakuntia.
Tuore aineisto ei kuitenkaan yksin osoita, että tietyn maan matkailijat viipyisivät Suomessa muita pidempään tai kuluttaisivat enemmän juuri tämän vuoksi.
Matkailijat antoivat Suomelle poikkeuksellisen hyvän arvosanan
Yksi kesän kiinnostavimmista havainnoista liittyy matkailijoiden tyytyväisyyteen.
Ulkomaisten lomamatkailijoiden matkalleen antama keskimääräinen arvosana oli 4,7 asteikolla yhdestä viiteen.
Tulos on korkea.
Suurista lähtömarkkinoista erityisen tyytyväisiä matkansa pääkohteeseen olivat yhdysvaltalaiset, brittiläiset, japanilaiset ja hollantilaiset matkailijat.
Suomea olivat erityisen valmiita suosittelemaan tuttavilleen yhdysvaltalaiset ja saksalaiset.
Matkailulle tällaiset kokemukset ovat tärkeitä.
Kohde ei kilpaile vain sillä, miten houkuttelevalta se näyttää mainoksessa. Myös se ratkaisee, vastaako todellinen matka etukäteen muodostunutta mielikuvaa.
Tyytyväinen matkailija voi palata myöhemmin uudelleen tai kertoa kokemuksistaan muille.
Korkeasta arvosanasta ei kuitenkaan voi suoraan päätellä tulevien matkailijamäärien kasvua. Se kertoo ensisijaisesti tutkimukseen osallistuneiden matkailijoiden kokemuksista kesällä 2026.
Suomalaisille tavalliset asiat jäivät matkailijoiden mieleen
Mikä Suomessa sitten herätti eniten myönteisiä kokemuksia?
Vastauksissa toistuivat tutut asiat: luonto, järvimaisemat, sauna, ruoka, kaupunkikulttuuri ja arkkitehtuuri.
Mukana oli myös yksityiskohta, jonka suomalainen saattaa helposti ohittaa.
Monet matkailijat mainitsivat suomalaisten vieraanvaraisuuden ja miellyttävät kohtaamiset matkansa kohokohtina.
Se antaa Suomen matkailuvetovoimalle inhimillisen ulottuvuuden.
Kaikki mieleenpainuva ei ollut erikseen ostettu elämys tai tunnettu nähtävyys.
Joskus matkasta jäi parhaiten mieleen kohtaaminen paikallisen ihmisen kanssa.
Eri maiden matkailijat nostivat esiin hieman erilaisia asioita.
Saksalaiset arvostivat erityisesti luontoa ja maisemia.
Japanilaisten vastauksissa korostuivat sauna, ostokset, design ja tunnetut nähtävyydet.
Yhdysvaltalaisten matkailijoiden kokemuksissa nousivat esiin ruoka, luonto ja monipuoliset kaupunkielämykset.
Tulokset kertovat, ettei Suomi näyttäydy ulkomaisille matkailijoille vain yhtenä matkailutuotteena.
Sama maa tarjoaa eri vierailijoille hyvin erilaisia kokemuksia.
Suomen matkailun vahvuus voi löytyä erilaisten elämysten yhdistelmästä
Suomalainen matkailukeskustelu keskittyy usein tunnettuihin vetovoimatekijöihin, kuten Lappiin, Helsinkiin, saaristoon ja järviluontoon.
Kesän tutkimuksessa kiinnostavaa on kuitenkin juuri näiden kokemusten yhdistyminen.
Matkailija voi viettää aikaa kaupungissa, tutustua suomalaiseen ruokaan, saunoa, käydä museossa ja jatkaa matkaansa luonnon keskelle.
Suomessa monet erilaiset kokemukset sijaitsevat kohtuullisen matkan päässä toisistaan.
Matkailupalveluja kehittävälle yritykselle tämä tarjoaa mahdollisuuksia.
Yksi vaihtoehto on houkutella Suomeen kokonaan uusia matkailijoita. Toinen on auttaa jo maahan saapunutta matkailijaa löytämään lisää kiinnostavia kokemuksia ja jäämään pidemmäksi aikaa.
Jälkimmäinen vaihtoehto näkyy erityisen kiinnostavana kesän 2026 luvuissa.
Samalla on muistettava, etteivät matkailijoiden pidemmät viipymät yksin kerro, mistä muutos johtuu. Taustalla voi olla esimerkiksi matkustajaryhmien rakenteen tai matkojen tarkoitusten muutoksia.
Matkailun menestystä kannattaa mitata muullakin kuin matkailijamäärillä
Kesän luvut sisältävät myös tärkeän muistutuksen taloustilastojen tulkinnasta.
Kun matkailijoiden määrä vähenee 19 prosenttia, ensimmäinen johtopäätös on helposti, että matkailuala on menettänyt saman verran taloudellista merkitystään.
Näin ei kuitenkaan ole.
Suomeen tehtyjen matkojen määrä ja matkailijoiden Suomessa käyttämä rahamäärä kuvaavat eri asioita.
Kesä–elokuussa 2026 maahan tehtiin reilut 1,3 miljoonaa matkaa kaikkiaan 85 eri maasta.
Kokonaisrahankäyttö oli noin miljardi euroa, kuten vuotta aiemminkin.
Rahankäyttöä koskevassa laskelmassa eivät ole mukana meno- ja paluumatkojen lento- tai laivaliput.
Tulokset perustuvat Visit Finlandin ja Tilastokeskuksen Matkailijamittariin.
Tutkimus seuraa Suomessa vierailevien ulkomailla asuvien matkailijoiden määriä, rahankäyttöä ja matkustuskäyttäytymistä. Vaihtomatkustajat eivät kuulu kohdejoukkoon.
Kesän 2026 tiedonkeruuta tehtiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla sekä Helsingin ja Turun satamissa.
Kyselytutkimuksen tuloksia ei siis pidä tulkita suoraksi laskennaksi jokaisesta Suomessa toteutuneesta ostoksesta, vaan tutkimusmenetelmällä tuotetuiksi matkailun kokonaisarvioiksi.
Lisäksi kokonaisrahankäytön pysyminen ennallaan on nimellinen rahamääräinen havainto. Se ei sellaisenaan osoita matkailun reaalisen ostovoiman kasvua.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Kesän matkailuluvut osoittavat, että Suomi pystyi säilyttämään ulkomaisesta matkailusta saadun rahamäärän suunnilleen ennallaan, vaikka maahan tehtiin selvästi vähemmän matkoja.
Se on matkailualalle rohkaiseva havainto, mutta ei tarkoita, että matkailun kehitys olisi ollut kaikilta osin myönteistä.
Matkamäärien väheneminen voi vaikuttaa eri yrityksiin ja alueisiin hyvin eri tavoin. Kansainvälisten kongressien, tapahtumien ja työmatkojen merkitys on esimerkiksi erilainen kuin pitkään viipyvien lomamatkailijoiden.
Kesän tutkimus tuo kuitenkin esiin kaksi tärkeää vahvuutta.
Ensimmäinen on Suomen kyky tarjota matkailijoille kokemuksia, joista nämä antavat korkean arvosanan.
Toinen on mahdollisuus yhdistää luonto, kulttuuri, kaupunkielämä ja paikalliset elämykset samalle matkalle.
Näiden vahvuuksien hyödyntäminen voi olla yhtä tärkeää kuin uusien matkailijoiden houkutteleminen.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
1. Tavallinen suomalainen arki on matkailuelämys. Sauna, järvimaisemat, paikallinen ruoka ja ystävälliset kohtaamiset nousivat kansainvälisten matkailijoiden parhaiden kokemusten joukkoon. Suomen kiinnostavuus ei perustu vain suuriin nähtävyyksiin.
2. Matkailun vaikutukset näkyvät monessa yrityksessä. Ulkomaisten matkailijoiden eurot päätyvät hotellien lisäksi ravintoloihin, liikkumiseen, ostoksiin ja erilaisiin elämyksiin. Matkailusta hyötyminen ei rajoitu varsinaisiin matkailuyrityksiin.
3. Pidempi matka voi hyödyttää paikallista taloutta. Kun matkailija viipyy yhdessä maassa pidempään, hänellä on enemmän mahdollisuuksia käyttää palveluja ja tutustua useisiin paikkakuntiin. Tämä kannattaa huomioida myös matkailupalvelujen suunnittelussa.
Toimituksen näkökulma
Suomessa matkailun menestystä mitataan usein sillä, kuinka moni tänne saapuu. Kesän luvut muistuttavat, että vähintään yhtä kiinnostavaa on se, mitä matkailijat täällä tekevät ja millaisia kokemuksia he saavat. Kun vierailu pitenee ja tyytyväisyys on korkealla, matkailun taloudellinen merkitys ei välttämättä seuraa matkailijamääriä suoraviivaisesti. Suomen vahvuus ei ehkä ole yksittäinen maailmankuulu nähtävyys, vaan mahdollisuus kokea monta erilaista asiaa saman matkan aikana. Siksi matkailijan Suomessa viettämä aika voi kertoa matkailun onnistumisesta enemmän kuin pelkkä saapumisten määrä.
Lähteet
- Business Finland / Visit Finland, 15.10.2026: Ulkomaisia matkailijoita vähemmän – rahankäyttö ennallaan.
- Visit Finland ja Tilastokeskus: Matkailijamittari – kansainvälisen matkailun seuranta.
- Visit Finland / Tilastokeskus: Rudolf-tilastopalvelu, matkailijatutkimuksen tietokantataulukot.
