Suomeen saapuu ulkomaisia matkailijoita vielä loppukesällä, mutta osa palveluista sulkeutuu jo elokuussa. Lyhyt sesonki voi jättää kasvua käyttämättä.
Suomi haluaa kasvattaa kansainvälistä matkailua, ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät heinäkuussa. Samaan aikaan suomalainen kesäsesonki seuraa yhä pitkälti kotimaista lomakalenteria. Kun Keski-Euroopassa lomaillaan, Suomessa osa matkailupalveluista on jo sulkenut ovensa.
Suomen kesä ei lopu elokuun puolivälissä. Monen matkailupalvelun sesonki kuitenkin käytännössä loppuu.
Ristiriita on erityisen kiinnostava juuri nyt. Tilastokeskuksen tuoreiden ennakkotietojen mukaan ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat Suomessa heinäkuussa 2026 kolme prosenttia edellisvuodesta. Ulkomaisia yöpymisiä kertyi noin 750 000.
Visit Finland puolestaan ennustaa ulkomaisen lentomatkustuksen Suomeen kasvavan koko kesä–elokuun sesongilla kuusi prosenttia viime kesästä.
Asiakkaita siis tulee.
Kysymys kuuluu, pystyykö Suomi palvelemaan heitä riittävän pitkään.
Suomen kesä päättyy eri aikaan kuin asiakkaan kesä
Suomalainen kesälomarytmi rakentuu pitkälti koulujen lomien ympärille. Kun koulut alkavat elokuussa, kotimaisten lapsiperheiden matkailu vähenee ja samalla monen kesäkohteen vilkkain sesonki päättyy.
Kansainvälinen matkailija elää toisenlaisen kalenterin mukaan.
Keski-Euroopassa elokuu on merkittävä lomakuukausi. Tämä tarkoittaa, että Suomeen saapuu matkailijoita juuri silloin, kun osa kesäkohteista supistaa aukioloaikojaan tai päättää kautensa kokonaan.
Ongelma ei ole uusi. Yle nosti ilmiön esiin jo vuonna 2023 suomalais-saksalaisen perheen kautta. Perhe saapui Suomeen elokuun lopulla ja huomasi, että suunnitelluista vierailukohteista esimerkiksi Muumimaailma ja Tykkimäki olivat jo päättäneet varsinaisen kesäkautensa.
Yksittäisen matkailijan kannalta kyse on pettymyksestä. Suomen matkailutalouden kannalta kysymys on suurempi: kuinka paljon rahaa jää käyttämättä, jos palvelutarjonta ja asiakkaiden matkustusajankohta eivät kohtaa?
Matkailijan tyytyväisyydessä Suomi pärjää hyvin
Suomen ongelmana ei näytä olevan se, etteivätkö matkailijat pitäisi kokemastaan.
Visit Finlandin mukaan Suomessa tammi–kesäkuussa 2026 lomailleiden ulkomaisten matkailijoiden tyytyväisyys matkan pääkohteeseen oli 4,6 viiden pisteen asteikolla. Suositteluhalukkuutta kuvaava luku oli 66.
Kun matkailija pääsee Suomeen ja löytää haluamansa palvelut, kokemus on siis keskimäärin erittäin hyvä.
Tästä syntyy matkailun kannalta kiinnostava kysymys. Jos tuote toimii, pitäisikö sitä yksinkertaisesti pystyä myymään pidempään?
Suomi tavoittelee matkailuviennin kasvua. Samalla Visit Finland pitää matkailun jakautumista nykyistä tasaisemmin eri sesongeille yhtenä kestävän matkailun kehittämisen tavoitteista.
Ympärivuotisuus ei tarkoita vain talvimatkailun kasvattamista. Se tarkoittaa myös sitä, ettei toimiva kesätuote katoa markkinoilta liian aikaisin.
Lyhyt sesonki on yritykselle myös käytännön ongelma
Matkailuyritystä ei kuitenkaan voi pitää auki pelkän toiveen perusteella.
Kesäkohteet tarvitsevat riittävästi asiakkaita ja työntekijöitä. Moni alan kesätyöntekijä on opiskelija, jonka opinnot alkavat elokuussa.
Jos kotimainen kysyntä putoaa koulujen alkaessa ja henkilöstö palaa opiskelemaan, yrityksen on vaikea jatkaa toimintaa vain ulkomaisten asiakkaiden varassa.
Tässä on suomalaisen kesämatkailun hankala yhtälö.
Yritykset tarvitsevat pidemmän sesongin, jotta pidempi aukiolo kannattaa. Pidempi sesonki puolestaan tarvitsee riittävästi avoinna olevia yrityksiä, jotta Suomea kannattaa markkinoida matkakohteena myös loppukesällä.
Jommankumman on muututtava ensin.
Koulujen kesälomista on keskusteltu vuosia
Yksi matkailualan pitkään esillä pitämä ratkaisu on ollut koulujen kesälomien siirtäminen myöhemmäksi.
Ajatus olisi yksinkertainen: kesäloma alkaisi nykyistä myöhemmin ja jatkuisi pidemmälle elokuuhun. Näin kotimainen matkailukysyntä ja Keski-Euroopan lomakausi osuisivat paremmin yhteen.
Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2018 tekemässä selvityksessä arvioitiin, että koulujen kesälomien siirtäminen kahdella viikolla voisi kasvattaa kesän matkailutuloja noin 219 miljoonalla eurolla ja lisätä työvoiman tarvetta noin 1 300 henkilötyövuodella.
Arvio on jo kahdeksan vuotta vanha, joten sitä ei voi sellaisenaan pitää tämän päivän euromääräisenä vaikutusarviona. Se kuitenkin osoittaa, että lomakalenterin ja matkailusesongin yhteyttä on pidetty taloudellisesti merkittävänä jo pitkään.
Kesälomien muuttaminen ei myöskään olisi pelkkä matkailupäätös. Se vaikuttaisi kouluihin, perheisiin, työntekijöihin, syyslomiin ja laajemmin koko suomalaisen yhteiskunnan vuosirytmiin.
Siksi matkailun ongelmaa ei ratkaista vain kalenteria siirtämällä.
Ulkomaisen matkailun kasvu tekee kysymyksestä tärkeämmän
Vuonna 2025 Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin Tilastokeskuksen mukaan 7,2 miljoonaa ulkomaisten matkailijoiden yöpymistä. Määrä kasvoi 13 prosenttia edellisvuodesta.
Kasvu jatkui tämän vuoden heinäkuussa, jolloin ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä oli kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Suurimmat ulkomaiset matkailijaryhmät tulivat heinäkuussa Ruotsista, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Saksalaisten vahva asema on loppukesän kannalta kiinnostava. Juuri Keski-Euroopan lomarytmi ulottuu suomalaista kesälomakautta pidemmälle.
Mitä paremmin Suomi onnistuu kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa, sitä selvemmäksi tämä ristiriita tulee.
Ei riitä, että matkailija saadaan Suomeen. Hänelle pitää olla myös jotakin ostettavaa, koettavaa ja tehtävää silloin, kun hän saapuu.
Matkailukausi on myös alueiden elinvoimakysymys
Matkailijan käyttämä euro ei jää vain hotelliin.
Se kulkee ravintoloihin, kahviloihin, kauppoihin, liikennepalveluihin, kulttuurikohteisiin, ohjelmapalveluihin ja paikallisiin yrityksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön matkailustrategiassa matkailun vaikutusten todetaan ulottuvan myös monille suoraan matkailuun liittymättömille toimialoille.
Siksi kahden tai kolmen lisäviikon merkitys voi olla paikallisesti huomattavasti suurempi kuin pelkkä matkailuyrityksen lisämyynti.
Pidempi kausi voisi myös tehdä työstä houkuttelevampaa. Muutaman kiireisen kesäviikon varaan rakentuva työsuhde on työntekijälle aivan erilainen kuin useita kuukausia jatkuva sesonki.
Suomen matkailun kasvussa yksi ratkaiseva kysymys ei siksi välttämättä ole uusien nähtävyyksien rakentaminen.
Ensin kannattaa varmistaa, että jo olemassa olevat kokemukset ovat ostettavissa silloin, kun asiakkaat niitä haluavat.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomella on kansainvälisessä matkailussa kiinnostava tilanne. Ulkomaisten yöpymisten määrä kasvoi viime vuonna voimakkaasti, ja heinäkuussa 2026 kasvu jatkui.
Seuraava askel ei ole pelkästään matkailijoiden määrän kasvattaminen. Olennaista on kasvattaa myös sitä aikaa, jonka suomalainen matkailuelinkeino pystyy hyödyntämään.
Jos loppukesän kansainvälinen kysyntä pystytään yhdistämään nykyistä pidempään palvelukauteen, matkailutuloja voidaan kasvattaa ilman, että jokaista lisäeuroa varten tarvitaan kokonaan uutta matkailukohdetta.
Se olisi myös ympärivuotisemman matkailun ensimmäinen ja käytännöllinen askel: nykyistä sesonkia voidaan ensin pidentää ennen kuin yritetään rakentaa kokonaan uusia sesonkeja.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Elokuun loppupuolella Suomessa matkustavan kannattaa tarkistaa nähtävyyksien, huvipuistojen ja muiden kausipalvelujen aukioloajat etukäteen. Kalenterikesä ei automaattisesti tarkoita, että kesäpalvelut ovat vielä avoinna.
- Matkailukauden pidentäminen voisi tuoda alueille lisää asiakkaita, työpäiviä ja tuloja myös vilkkaimpien lomaviikkojen ulkopuolella.
- Koulujen kesälomien siirtäminen on vain yksi mahdollinen ratkaisu. Matkailuyritykset voivat hakea pidempää kautta myös kansainvälisestä kysynnästä, tapahtumista ja palveluista, jotka eivät ole riippuvaisia suomalaisesta koulukalenterista.
Toimituksen näkökulma
Suomen matkailun ongelma ei aina ole se, ettei asiakas tulisi. Joskus ongelma on se, että asiakas ja avoinna oleva Suomi saapuvat paikalle eri aikaan. Kansainvälisen matkailun kasvaessa suomalaisen matkailuelinkeinon on vähitellen irrotettava rytmiään pelkästä kotimaisesta lomakalenterista. Menestyvä matkailumaa ei sulje sesonkia kalenterin perusteella, vaan rakentaa sen sinne, missä kysyntää on.
Lähteet
- Yle – ”Suomalais-saksalainen perhe tuli lomalle Suomeen, mutta perillä odotti ikävä yllätys: lomakausi oli jo ohi”
- Tilastokeskus – ”Yöpymisten määrä majoitusliikkeissä edellisvuoden tasolla heinäkuussa 2026”
- Tilastokeskus – ”Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä 13 % edellisvuotta enemmän vuonna 2025”
- Visit Finland – Matkailun Pulssi: matkailun tilannekuva ja näkymät
- Työ- ja elinkeinoministeriö – ”Yhdessä enemmän – kestävää kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun: Suomen matkailustrategia ja toimenpiteet 2025–2028”
