Pelit, elokuvat, musiikki, design ja muu luova osaaminen voivat kasvaa Suomelle nykyistä suuremmaksi vientialaksi. Pirkanmaa haluaa vauhdittaa muutosta.
Suomen uusia kasvun lähteitä etsitään nyt kuumeisesti teknologiasta, energiasta ja teollisista investoinneista. Samaan aikaan vieressä kasvaa talous, jossa arvokkain raaka-aine ei tule kaivoksesta tai metsästä vaan ihmisten ideoista, tarinoista, osaamisesta ja immateriaalioikeuksista.
Kun suomalainen peli ladataan toisella puolella maailmaa, kotimainen televisioformaatti myydään ulkomaille tai suomalaisen suunnittelijan työ päätyy kansainväliseen tuotteeseen, Suomesta viedään jotain poikkeuksellista. Rekkoja ei tarvita eikä satamassa lastata kontteja.
Silti ulkomailta voi tulla Suomeen rahaa, yritykset voivat kasvaa ja tänne voi syntyä uusia työpaikkoja.
Tämä on luovan talouden kiinnostavin ominaisuus aikana, jolloin Suomi etsii kipeästi uusia kasvun lähteitä.
Luovista aloista on totuttu puhumaan kulttuurina, elämyksinä ja ihmisten vapaa-aikana. Talouden näkökulmasta kuva on paljon suurempi. Pelit, audiovisuaaliset tuotannot, musiikki, design, arkkitehtuuri, kirjallisuus, muoti, markkinointi, tapahtumat ja muut luovat alat muodostavat kokonaisuuden, jossa suomalainen osaaminen voidaan parhaimmillaan muuttaa kansainvälisesti monistettavaksi liiketoiminnaksi.
Nyt tätä mahdollisuutta halutaan hyödyntää nykyistä määrätietoisemmin.
Pirkanmaa haluaa rakentaa luovuudesta kasvumoottorin
Pirkanmaa nosti torstaina 20. elokuuta esiin tavoitteen rakentaa alueesta Suomen luovan talouden ja sisältöteollisuuden kasvumoottori.
Ajatus ei synny tyhjästä. Tampereen seudulle on muodostunut audiovisuaalisen alan, pelialan, tapahtumien ja luovan teknologian osaamista. Alueella on panostettu myös audiovisuaalisten tuotantojen kannustimiin ja pyritty houkuttelemaan tuotantoja sekä alan yrityksiä.
Alueellinen tavoite nostaa samalla pöydälle koko Suomea koskevan kysymyksen.
Olemmeko tarkastelleet luovia aloja liian pitkään väärän otsikon alla?
Jos peliä pidetään ensisijaisesti viihteenä, elokuvaa kulttuurina ja designia estetiikkana, niiden taloudellinen merkitys jää helposti teollisuuden ja teknologian varjoon. Yrityksen näkökulmasta menestyvä peli, televisiosarja tai design-tuote on kuitenkin kaupallinen tuote, jolla on asiakkaat, markkinat, kilpailijat ja vientipotentiaali aivan kuten muillakin toimialoilla.
Ero löytyy siitä, mistä arvo syntyy.
Tehdas monistaa tuotteita – luova talous voi monistaa idean
Perinteisessä teollisuudessa kasvu tarkoittaa usein lisää tuotantokapasiteettia. Tarvitaan koneita, energiaa, raaka-aineita, toimitiloja, logistiikkaa ja uusia investointeja.
Luovassa taloudessa yhtälö voi olla toinen.
Pelin ensimmäisen version rakentaminen voi vaatia vuosien työn ja suuren määrän pääomaa. Kun digitaalinen tuote on valmis, sitä voidaan kuitenkin myydä maailmanlaajuisesti valtavalle asiakasmäärälle ilman, että jokaista ostajaa varten rakennetaan uusi fyysinen tuote samalla tavalla kuin teollisuudessa.
Sama periaate näkyy musiikissa, audiovisuaalisissa sisällöissä, formaateissa, ohjelmistoihin yhdistyvässä luovassa työssä ja monissa immateriaalioikeuksiin perustuvissa liiketoiminnoissa.
Tämä tekee luovasta taloudesta kiinnostavan juuri pienelle maalle.
Suomi ei voi kilpailla kaikessa tuotannon määrällä. Osaamisella, omaperäisyydellä ja kansainvälisesti kiinnostavilla tuotteilla se voi.
Suomelta ei puutu näyttöjä
Ajatus suomalaisen luovuuden kansainvälisestä kaupallistamisesta ei ole teoriaa. Suomesta on jo syntynyt maailmanlaajuisesti tunnettuja pelejä, peliyhtiöitä, muotoilua, musiikkia ja muuta sisältöosaamista.
Ongelma on pikemminkin siinä, että yksittäiset menestystarinat eivät vielä muodosta riittävän vahvaa kasvun järjestelmää.
Suomen luovan talouden kasvustrategiassa vuosille 2025–2030 tunnistetaan sama ongelma. Suomen arvioidaan hyödyntävän aineetonta arvonluontia heikommin kuin esimerkiksi Ruotsi.
Vertailu Ruotsiin on kiinnostava juuri siksi, ettei maiden lähtökohta ole täysin erilainen. Molemmat ovat pieniä pohjoismaisia kansantalouksia, joissa kotimarkkina yksin asettaa yritysten kasvulle nopeasti rajat.
Ruotsi on kuitenkin onnistunut rakentamaan esimerkiksi musiikista, teknologiasta, muodista, peleistä ja brändeistä huomattavan kansainvälisen liiketoiminnan kerroksen.
Suomelle olennainen kysymys kuuluu, miksi täällä syntyvästä osaamisesta ei yhtä järjestelmällisesti synny suurempia kansainvälisiä yrityksiä.
Luovuus ei yksin riitä
Tässä kohtaa keskustelu muuttuu kulttuuripolitiikasta yrityspolitiikaksi.
Hyvä idea ei vielä ole hyvä liiketoiminta. Erinomainen muusikko ei automaattisesti rakenna kansainvälistä musiikkiliiketoimintaa, lahjakas pelintekijä menestyvää peliyritystä eikä taitava suunnittelija maailmanlaajuista brändiä.
Luovuuden rinnalle tarvitaan kaupallista osaamista, myyntiä, markkinointia, rahoitusta, kansainvälisiä verkostoja ja kykyä hallita immateriaalioikeuksia.
Juuri tähän näyttää osuvan yksi Suomen ongelmista.
Luovien alojen yrityksissä on runsaasti kasvuhalukkuutta, mutta huomattava osa yrityksistä kokee kasvamisen vaikeaksi. Siksi kysymys ei ole vain uusien ideoiden synnyttämisestä. Ratkaisevaa on se, mitä tapahtuu hyvän idean syntymisen jälkeen.
Saako yritys rahoitusta? Löytyykö sille kansainvälistymiseen tarvittavaa osaamista? Pystyykö se rekrytoimaan oikeat ihmiset? Osaako se rakentaa tuotteesta brändin? Pääseekö se kansainvälisiin jakelukanaviin? Jäävätkö immateriaalioikeudet Suomeen?
Viimeinen kysymys on kansantalouden kannalta erityisen tärkeä.
Arvokkainta ei aina ole se, mitä voidaan koskettaa
Teollisessa taloudessa yrityksen arvokkain omaisuus saattoi olla tehdas, kone tai tuotantolinja. Digitaalisessa ja luovassa taloudessa yrityksen arvokkain omaisuus voi olla oikeus johonkin, jota ei voi koskettaa.
Pelihahmo. Formaatti. Sävellys. Brändi. Tarinamaailma. Ohjelmisto. Design. Patentti. Tekijänoikeus.
Kun tällainen omaisuus onnistutaan rakentamaan Suomessa ja säilyttämään suomalaisessa omistuksessa, sen ympärille voidaan synnyttää liiketoimintaa pitkään ensimmäisen tuotteen valmistumisen jälkeen.
Yksi menestyvä sisältö voi saada jatko-osia, lisenssejä, tuotteita, kansainvälisiä versioita ja kokonaan uusia käyttötapoja.
Tästä syystä luovan talouden arvon ymmärtäminen vaatii hieman erilaista ajattelua kuin perinteisen tuotannon tarkastelu.
Kasvua ei aina näe tehtaan piippuna horisontissa.
Tekoäly tekee luovasta taloudesta entistä kiinnostavamman
Luovien alojen ympärillä tapahtuu samaan aikaan toinen suuri muutos. Generatiivinen tekoäly muuttaa kuvien, videoiden, musiikin, tekstin, pelisisältöjen ja markkinointimateriaalien tuotantoa.
Se laskee monien sisältöjen valmistamisen kustannuksia ja nopeuttaa tekemistä. Samalla kilpailu kasvaa, koska entistä useampi pystyy tuottamaan teknisesti laadukasta materiaalia.
Tämä nostaa omaperäisyyden arvoa.
Kun tekninen toteuttaminen helpottuu, hyvä idea, tunnistettava tyyli, vahva tarina, luotettava brändi ja omistetut immateriaalioikeudet voivat muuttua entistä tärkeämmiksi kilpailutekijöiksi.
Suomen kannalta tässä on sekä mahdollisuus että riski. Pieni maa voi uusilla työkaluilla päästä kansainvälisille markkinoille aiempaa pienemmillä resursseilla. Samalla keskinkertainen sisältö hukkuu entistä suurempaan tarjontaan.
Tulevaisuuden luova talous ei siksi tarkoita vain enemmän sisältöä. Se tarkoittaa kovempaa kilpailua huomiosta.
Potentiaali ei vielä tarkoita kasvua
Luovasta taloudesta ei pidä kuitenkaan rakentaa Suomelle uutta ihmelääkettä.
Tuoreimmat kulttuurialoja koskevat tilastot eivät kerro käynnissä olevasta kasvuräjähdyksestä. Kulttuuritoimialojen arvonlisäys pieneni hieman vuonna 2024. Kulttuurin osuus koko kansantalouden arvonlisäyksestä oli 3,1 prosenttia ja työllisyydestä 2,9 prosenttia.
Juuri tässä on tärkeä ero.
Potentiaali ei ole sama asia kuin toteutunut kasvu.
Suomessa on luovaa osaamista, mutta sen olemassaolo ei vielä takaa vientituloja, uusia yrityksiä tai työpaikkoja. Niitä syntyy vasta silloin, kun osaamisesta rakennetaan tuotteita ja yrityksiä, jotka löytävät maksavia asiakkaita myös Suomen ulkopuolelta.
Siksi Pirkanmaan aloite on kiinnostavampi elinkeinopolitiikan kuin kulttuuripolitiikan näkökulmasta.
Alueet voivat rakentaa kasvun ympäristöjä
Pirkanmaan tavoite kertoo myös siitä, kuinka uudenlaisia toimialoja voidaan rakentaa alueellisesti.
Menestyvät yrityskeskittymät eivät yleensä synny pelkästään yhden suuren yrityksen ympärille. Tarvitaan osaajia, oppilaitoksia, rahoitusta, palveluyrityksiä, tapahtumia, verkostoja, asiakkaita ja riittävästi muita saman alan toimijoita.
Kun tällainen keskittymä vahvistuu, se alkaa ruokkia itseään. Yritysten on helpompi löytää työntekijöitä, työntekijöiden uusia työpaikkoja ja uusien yritysten yhteistyökumppaneita.
Tampereella tätä logiikkaa on jo hyödynnetty audiovisuaalisissa tuotannoissa ja tapahtumissa. Pirkanmaan tavoitteena on viedä kehitystä pidemmälle ja kytkeä luova talous selvemmin osaksi kasvua, tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä kansainvälistymistä.
Jos malli toimii, merkitys ei rajoitu Pirkanmaahan.
Suomen eri alueiden ei tarvitse rakentaa samanlaista luovaa taloutta. Yhdellä alueella vahvuus voi löytyä peleistä, toisella audiovisuaalisesta tuotannosta, kolmannella musiikista, designista, arkkitehtuurista tai tapahtumista.
Suomen pitäisi ajatella vientiä uudella tavalla
Suomalaisen viennin mielikuva on edelleen vahvasti teollinen. Se on ymmärrettävää. Metsäteollisuus, koneet, metallit, kemianteollisuus ja teknologia ovat rakentaneet Suomen vaurautta vuosikymmenten ajan.
Niiden merkitys ei ole katoamassa.
Luovan talouden kiinnostavuus syntyy siitä, ettei sen tarvitse korvata mitään näistä.
Se voi muodostaa niiden rinnalle uuden kerroksen.
Tulevaisuuden vientimaa voi myydä maailmalle yhtä aikaa koneita, puhtaan energian ratkaisuja, ohjelmistoja, pelejä, musiikkia, designia, televisioformaatteja ja muita aineettomia tuotteita.
Mitä useammalle vahvalle jalalle kansantalous rakentuu, sitä vähemmän se on riippuvainen yhden toimialan suhdanteista.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomella on luovan talouden kasvattamiseen yksi merkittävä etu: kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta. Maassa on jo kansainvälisesti tunnettua osaamista peleissä, designissa, musiikissa, audiovisuaalisissa sisällöissä ja teknologiassa.
Seuraava vaihe on vaikeampi.
Yksittäisistä menestyksistä pitäisi pystyä rakentamaan järjestelmällisesti uusia yrityksiä, vientiä, työpaikkoja ja Suomeen jääviä immateriaalioikeuksia. Tämä vaatii myös sitä, että luovia yrityksiä tarkastellaan rahoituksessa ja elinkeinopolitiikassa aidosti kasvuyrityksinä.
Suomen ei tarvitse valita teollisuuden ja luovan talouden välillä. Parempi tavoite on yhdistää niiden vahvuuksia.
Suomalainen teknologia tarvitsee designia. Pelit tarvitsevat ohjelmisto-osaamista. Matkailu tarvitsee elämyksiä ja tarinoita. Yritykset tarvitsevat brändejä. Audiovisuaalinen tuotanto hyödyntää jatkuvasti uutta teknologiaa.
Raja luovan talouden ja muun talouden välillä muuttuu samalla yhä vaikeammaksi piirtää.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Luova talous ei tarkoita vain kulttuuria. Pelit, design, audiovisuaaliset sisällöt, musiikki ja tapahtumat ovat myös yritystoimintaa, vientiä ja työllisyyttä.
- Tulevaisuuden arvokkaimmat suomalaiset tuotteet eivät välttämättä ole fyysisiä. Arvo voi löytyä ohjelmistosta, pelistä, brändistä, formaatista, designista tai muusta immateriaalioikeudesta.
- Suomen haaste ei ole vain uusien ideoiden keksiminen. Ratkaisevaa on, kuinka ideasta rakennetaan kansainvälinen tuote ja yritys, jonka synnyttämä arvo jää mahdollisimman suurelta osin Suomeen.
Toimituksen näkökulma
Suomen kasvukeskustelussa on yksi sitkeä vanha tapa: uusi talous tunnistetaan helposti vasta silloin, kun se alkaa näyttää vanhalta taloudelta. Odotamme suuria investointeja, rakennuksia ja työpaikkalukuja, vaikka arvokkaimmat yritykset voivat nykyisin rakentua aivan toisenlaiselle omaisuudelle.
Luova talous ei tarvitse erityiskohtelua siksi, että se on luovaa. Sen pitää pärjätä markkinoilla kuten muidenkin toimialojen.
Mutta sitä pitäisi kohdella vakavasti juuri siksi, että se on taloutta.
Suomen seuraava suuri vientituote voi lähteä tehtaan tuotantolinjalta. Yhtä hyvin se voi syntyä pelistudiossa, säveltäjän työhuoneessa tai suunnittelijan luonnoksesta.
Lähteet
- Pirkanmaan liitto / STT Info: Pirkanmaasta Suomen luovan talouden ja sisältöteollisuuden kasvumoottori, 20.8.2026
- Valtioneuvosto: Luovan talouden kasvustrategia 2025–2030
- Valtioneuvosto: Luovan talouden kasvustrategian toimeenpano etenee, 8.5.2026
- Tilastokeskus: Kulttuurialojen arvonlisäys ja työllisyys vuonna 2024, 17.6.2026
