Suomi sijoittui kolmanneksi Euroopan unionin ensimmäisessä Startup & Scaleup Scoreboard -vertailussa. Kyse ei ole pelkästä sijoituksesta listalla, vaan mittarista, joka arvioi, kuinka hyvin eri maat pystyvät synnyttämään, kasvattamaan ja kansainvälistämään uusia yrityksiä.

Moni suomalainen tunnistaa maailmalla menestyneet yritykset, kuten Koneen, Rovion, Supercellin, Woltin tai Oura Healthin. Harvempi kuitenkaan tulee ajatelleeksi, mitä niiden taustalla on: ympäristö, jossa uuden yrityksen perustaminen, kasvun rahoittaminen ja kansainvälistyminen ovat mahdollisia. 

Juuri tätä Euroopan komission julkaisema Startup & Scaleup Scoreboard mittaa. Ensimmäistä kertaa laadittu vertailu tarkastelee kaikkia EU:n 27 jäsenmaata samalla mittaristolla ja arvioi, kuinka vahva niiden startup- ja kasvuyritysekosysteemi on. Tuloksena Suomi sijoittui koko unionin kolmanneksi, edellään vain Viro ja Ruotsi.  

Kyse ei ole vain startup-yrityksistä 

Vaikka vertailun nimessä puhutaan startupeista, sen näkökulma on huomattavasti laajempi. 

Komissio arvioi yhteensä 36 eri mittaria, jotka on jaettu kuuteen kokonaisuuteen. Niissä tarkastellaan muun muassa osaavan työvoiman saatavuutta, yritysten rahoitusta, sääntelyn toimivuutta, tutkimuksen kaupallistamista, kasvumahdollisuuksia, infrastruktuuria sekä yritysten yhteiskunnallista vaikutusta. Tarkoituksena on selvittää, missä maissa yrityksillä on parhaat edellytykset kasvaa pienestä ideasta kansainväliseksi menestystarinaksi.

Suomi sijoittui niin sanottujen ”edelläkävijämaiden” joukkoon yhdessä Viron, Ruotsin, Alankomaiden, Tanskan, Luxemburgin, Irlannin ja Ranskan kanssa. Vertailun mukaan Suomen vahvuuksia ovat erityisesti korkea tutkimus- ja kehityspanostus, osaava työvoima, aktiivinen patentointi sekä kyky muuttaa tutkimustuloksia liiketoiminnaksi.

Miksi sijoitus on tärkeä? 

Kansainvälisille sijoittajille tällaiset vertailut eivät ole pelkkää tilastotietoa. Ne vaikuttavat siihen, mihin maihin pääomaa, osaajia ja uusia yrityksiä suunnataan. 

Kun Suomi sijoittuu Euroopan kärkeen, viesti on selvä: täällä on turvallinen toimintaympäristö, korkeatasoista osaamista ja toimiva innovaatiojärjestelmä. Se voi helpottaa ulkomaisten investointien saamista, houkutella kansainvälisiä asiantuntijoita ja vahvistaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kasvaa maailmalle. 

Samaan aikaan vertailu muistuttaa, että kilpailu kovenee jatkuvasti. Startup-yritykset eivät kilpaile enää vain naapurikaupungin tai edes naapurimaan kanssa, vaan parhaista osaajista ja sijoituksista käydään kilpailua maailmanlaajuisesti. 

Kaikki ei kuitenkaan ole valmista 

Vaikka Suomi menestyi vertailussa erinomaisesti, raportti nostaa esiin myös haasteita. 

Yksi niistä on kasvuyritysten myöhemmän vaiheen rahoitus. Moni lupaava suomalainen yritys löytää ensimmäiset sijoittajansa kotimaasta, mutta tarvitsee kansainvälistä pääomaa kasvaakseen aidosti globaaliksi toimijaksi. Sama ongelma koskee koko Eurooppaa: yrityksiä syntyy paljon, mutta liian harva kasvaa maailman suurimpien joukkoon.

Raportin mukaan myös kilpailu osaajista kiristyy. Yritykset etsivät jatkuvasti uusia ohjelmistokehittäjiä, tutkijoita, insinöörejä ja liiketoiminnan osaajia, eikä mikään maa voi pitää etumatkaansa itsestäänselvyytenä. 

Mitä tämä merkitsee Suomelle? 

Kolmas sija vahvistaa Suomen mainetta maana, jossa uusia yrityksiä kannattaa perustaa. 

Samalla se lisää painetta kehittää yritysrahoitusta, houkutella kansainvälisiä osaajia ja helpottaa kasvuyritysten toimintaa. Jokainen uusi kansainvälistyvä yritys voi tarkoittaa uusia työpaikkoja, vientituloja ja verotuloja, jotka näkyvät lopulta myös suomalaisten arjessa. 

Vertailu muistuttaa myös siitä, ettei Suomen kilpailukyky perustu pelkästään suuriin teknologiayhtiöihin. Sen taustalla on laajempi kokonaisuus: laadukas koulutus, tutkimus, toimivat viranomaiset, vakaa yhteiskunta ja korkea luottamus. Nämä ovat asioita, joita on helppo pitää itsestäänselvyyksinä – kunnes niitä verrataan muihin maihin. 

Mitä tämä merkitsee lukijalle? 

• Suomen vahva sijoitus voi lisätä ulkomaisia investointeja ja uusia työpaikkoja. 

• Kasvuyritysten menestys vauhdittaa uusien tuotteiden, palveluiden ja innovaatioiden syntymistä myös kuluttajien hyödyksi. 

• Kansainvälisessä kilpailussa menestyminen edellyttää, että Suomi jatkaa panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja yrittäjyyteen. 

Toimituksen näkökulma 

Suomessa puhutaan usein siitä, mitä meiltä puuttuu. Harvemmin pysähdymme katsomaan, missä olemme jo Euroopan huippua. 

Startup & Scaleup Scoreboard osoittaa, ettei Suomen vahvuus ole yksittäinen menestysyritys. Vahvuus on ympäristö, jossa uusia yrityksiä syntyy yhä uudelleen. 

Ehkä kaikkein kiinnostavin kysymys ei olekaan, syntyykö Suomeen seuraava Nokia tai Supercell. Kiinnostavampaa on, kuinka monta seuraavaa menestystarinaa pystymme rakentamaan samaan aikaan. 

Lähteet 

• Euroopan komissio – European Startup & Scaleup Scoreboard 

• Business Finland 

• European Commission, Directorate-General for Research and Innovation