Tekoäly nousee suomalaisten arvioissa johtamista voimakkaasti muuttavaksi tekijäksi. Samalla tuore Johtajuusbarometri kertoo kiinnostavasta vastaliikkeestä: mitä enemmän työ muuttuu, sitä tärkeämmiksi näyttävät nousevan reiluus, luottamus ja kyky kohdata ihminen.
Työelämässä puhutaan nyt paljon siitä, mitä tekoäly tekee työntekijöiden tehtäville. Vähemmälle huomiolle on jäänyt toinen kysymys: mitä tekoäly tekee johtamiselle?
Tuoreen Johtajuusbarometrin perusteella suomalaiset odottavat muutoksen olevan suuri. Tekoäly nousee kärkeen, kun suomalaisilta kysytään asioista, jotka muuttavat johtamista seuraavan viiden vuoden aikana.
Mutta tutkimuksen kiinnostavin havainto ei lopulta ehkä liity teknologiaan.
Kun suomalaisilta kysytään, millainen hyvä johtaja on, kärkeen eivät nouse teknologiaosaaminen, kunnianhimo tai kova tuloshakuisuus. Tärkeimmäksi ominaisuudeksi nousee reiluus ja oikeudenmukaisuus.
Siinä voi olla yksi tulevaisuuden työelämän suurista paradokseista: mitä enemmän koneet tulevat mukaan työhön, sitä enemmän johtajalta voidaan odottaa ihmisenä olemista.
Teknologia muuttuu, hyvän johtajan perusta ei
Tekoälyn käyttö työpaikoilla voi muuttaa tehtäviä, päätöksentekoa, tiedonkulkua ja tapaa organisoida työtä. Johtajan pöydälle tulee samalla uudenlaisia kysymyksiä siitä, mitä automatisoidaan, miten tekoälyä käytetään ja millaista osaamista ihmisiltä tulevaisuudessa tarvitaan.
Johtajuusbarometrissa 45 prosenttia suomalaisista valitsee tekoälyn niiden asioiden joukkoon, jotka muuttavat johtamista seuraavan viiden vuoden aikana. Lähes yhtä suuri muutosvoima ovat mielenterveyden ja hyvinvoinnin haasteet, jotka valitsee 44 prosenttia.
Muutospaine tulee siis kahdesta hyvin erilaisesta suunnasta: teknologiasta ja ihmisten hyvinvoinnista.
Juuri siksi hyvän johtamisen perusasiat näyttävät kiinnostavilta.
Hyvän johtajan ominaisuuksista reiluuden ja oikeudenmukaisuuden nostaa tärkeimpien joukkoon 65 prosenttia suomalaisista. Helposti lähestyttävyyden valitsee 54 prosenttia ja luotettavuuden 50 prosenttia.
Nämä eivät ole uusia johtamisoppeja. Ne ovat pikemminkin asioita, joita hyvältä esihenkilöltä olisi voinut odottaa vuosikymmeniä sitten.
Työ muuttuu. Ihmisen tarve tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti ei.
Tulevaisuuden johtaja ei välttämättä johda kaikkea itse
Myös käsitys johtajan tehtävästä näyttää muuttuvan.
Johtajuusbarometrissa 80 prosenttia arvioi, että tulevaisuudessa tarvitaan nykyistä enemmän luovuuden ja innovatiivisuuden johtamista. Lisäksi 69 prosenttia katsoo, että johtajan tärkeä tehtävä on varmistaa työntekijöiden keskinäinen verkostoituminen ja yhdessä tekeminen.
Johtaja ei siis tulevaisuudessa välttämättä ole se, jolla on kaikki vastaukset.
Yhä tärkeämpää voi olla rakentaa työympäristö, jossa muut ihmiset pystyvät löytämään niitä.
Tämä on olennainen muutos aikana, jolloin tekoäly tuo valtavan määrän tietoa ja uusia työkaluja lähes jokaisen ulottuville. Jos kone pystyy tuottamaan vastauksia sekunneissa, johtajan arvo ei välttämättä synny enää samalla tavalla tiedon hallitsemisesta.
Sen sijaan korostuvat päätökset, vastuu, yhteistyö, luottamus ja kyky saada ihmiset käyttämään osaamistaan yhdessä.
Suomalaisten suhtautumisessa työelämään näkyy myös myönteinen muutos
Barometrista löytyy toinenkin huomionarvoinen signaali.
Suomalaisista 52 prosenttia suhtautuu työelämään yleisesti myönteisesti ja 28 prosenttia neutraalisti. Myönteisesti suhtautuvien osuus on noussut edellisestä barometrista kahdeksan prosenttiyksikköä.
Työssä suomalaisia motivoivat erityisesti mukavat työkaverit ja hyvä työilmapiiri. Ne valitsee tärkeimpien motivaatiotekijöiden joukkoon 47 prosenttia vastaajista. Myös palkka, työn vakaus ja mahdollisuus joustavaan työhön korostuvat.
Nuorimmilla työntekijöillä työyhteisön merkitys näkyy erityisen selvästi. 18–29-vuotiaat painottavat muita useammin mukavia työkavereita, hyvää työilmapiiriä, kehittymismahdollisuuksia ja uralla etenemistä.
Samalla nuoria kiinnostaa johtaminen enemmän kuin voisi ehkä olettaa. Alle 30-vuotiaista 44 prosenttia pitää johtavassa asemassa työskentelyä erittäin tai melko houkuttelevana. Kaikkien suomalaisten joukossa osuus on 34 prosenttia.
Johtamiselle suomalaiset antavat vasta seiskan
Odotusten ja nykytilanteen väliin jää kuitenkin selvä kuilu.
Kun suomalaisia pyydetään arvioimaan johtajuutta kouluarvosanalla, tulokseksi tulee seitsemän.
Parantamisen varaa siis on.
Johtamisen ongelmissa esiin nousevat johtamisosaamisen puute, työntekijöiden ja esihenkilöiden heikko yhteistyö sekä huono työilmapiiri tai tiimihenki.
Tämä tekee tulevaisuuden johtamista koskevista odotuksista olennaisia. Uusia tekoälytyökaluja voidaan ottaa käyttöön nopeasti. Luottamusta, hyvää työilmapiiriä ja toimivaa yhteistyötä ei rakenneta samalla tavalla ohjelmistopäivityksellä.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomen työelämän kilpailukykyä tarkastellaan usein osaamisen, tuottavuuden, investointien ja uuden teknologian kautta. Johtajuusbarometri muistuttaa, että teknologisen murroksen rinnalla kulkee toinen yhtä tärkeä muutos: tapa, jolla ihmiset saadaan tekemään työtä yhdessä.
Tekoälyn käyttöönotto ei siksi ole vain teknologiakysymys. Se on myös johtamiskysymys.
Yrityksille tämä tarkoittaa, ettei tulevaisuuden johtamisosaamista kannata rakentaa vain uusien työkalujen hallinnan varaan. Jos työ muuttuu nopeasti, korostuvat samalla kyky perustella muutoksia, kohdella ihmisiä oikeudenmukaisesti ja rakentaa ympäristö, jossa uuden oppiminen tuntuu turvalliselta.
Suomen mahdollisuus voi olla juuri näiden kahden asian yhdistämisessä: uuden teknologian nopeassa hyödyntämisessä ja työelämässä, jossa ihmiset luottavat toisiinsa.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Hyvän johtajan tärkeimmät taidot eivät ole katoamassa tekoälyn mukana. Reiluus, luotettavuus ja lähestyttävyys näyttävät päinvastoin säilyvän johtamisen perustana.
- Tekoäly muuttaa myös esihenkilöiden työtä. Johtajan tehtävä voi siirtyä entistä enemmän vastausten antamisesta yhteistyön, oppimisen ja päätöksenteon mahdollistamiseen.
- Työelämän kuva ei ole pelkästään synkkä. Yli puolet suomalaisista suhtautuu työelämään myönteisesti, ja myönteisesti suhtautuvien osuus on kasvanut edellisestä Johtajuusbarometrista.
Toimituksen näkökulma
Tekoälystä puhuttaessa huomio kiinnittyy helposti siihen, mitä kone oppii tekemään ihmisen puolesta. Johtamisessa kiinnostavampi kysymys voi olla, mitä kone ei pysty korvaamaan. Oikeudenmukaisuutta, luottamusta ja tunnetta siitä, että ihminen tulee kuulluksi, ei voi automatisoida samalla tavalla kuin työtehtävää. Tulevaisuuden paras johtaja ei ehkä olekaan työpaikan teknisin ihminen – vaan se, joka osaa johtaa ihmisiä teknologian keskellä.
Lähteet
- Työterveyslaitos / TYÖ2030: Johtajuusbarometri 2026 – Suomalaiset kaipaavat johtamiseen muutoksia, 8.10.2026.
- Suomen Nuorkauppakamarit: Johtajuusbarometri ja Johtajuusbarometri 2026 julkistustilaisuus.
- E2 Tutkimus: Johtajuusbarometri 2026 tutkimuksen toteuttaja.
