Työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti. Työnantajat ja palkansaajajärjestöt vaativat nyt uutta mallia aikuisten opiskelun tueksi.
Suomalaisen työuran vanha järjestys – ensin koulutus, sitten vuosikymmeniä töitä – ei enää vastaa työelämän todellisuutta. Teknologia muuttaa tehtäviä samaan aikaan, kun aikuiskoulutustuki on poistunut. Nyt kunta- ja hyvinvointialan työnantajat ja työntekijäjärjestöt vaativat yhdessä tilalle uutta ratkaisua.
Tutkinto ei enää kanna koko työuraa
Suomalainen voi olla työelämässä yli 40 vuotta. Ajatus siitä, että parikymppisenä hankittu koulutus antaisi kaiken tuona aikana tarvittavan osaamisen, käy vuosi vuodelta epärealistisemmaksi.
Tekoäly, automaatio ja digitalisaatio muuttavat jo työn sisältöä. Muutos ei tarkoita vain ammattien katoamista tai uusien syntymistä. Paljon suurempi joukko suomalaisia kohtaa tilanteen, jossa oma ammatti säilyy mutta sen tekemiseen tarvittavat taidot muuttuvat.
Sairaanhoitaja, opettaja, kirjanpitäjä, asiantuntija, insinööri ja hallinnon työntekijä tekevät kymmenen vuoden päästä edelleen tunnistettavasti oman alansa töitä. Työkalut, prosessit ja osaamisvaatimukset eivät kuitenkaan ole samoja kuin tänään.
Tästä syntyy suomalaisen työelämän uusi peruskysymys: jos osaamista pitää päivittää jatkuvasti, millä ajalla ja millä rahalla se tehdään?
Kysymys nousi torstaina näkyvästi esiin, kun Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä työntekijöitä edustavat JAU, JUKO ja Sote ry esittivät yhteisen vaatimuksen uuden jatkuvan oppimisen mallin rakentamisesta.
Asetelma on huomionarvoinen. Työnantajien ja työntekijöiden näkemykset eivät työmarkkinakysymyksissä aina kohtaa, mutta nyt molemmat osapuolet tunnistavat saman ongelman.
Aikuiskoulutustuki jätti jälkeensä aukon
Suomessa oli pitkään yksi selkeä väylä työuran aikaiseen kouluttautumiseen: aikuiskoulutustuki.
Sen avulla työelämässä jo ollut ihminen pystyi opiskelemaan päätoimisesti tai työn ohessa niin, ettei toimeentulo ollut kokonaan omien säästöjen varassa. Tuen tavoitteisiin kuuluivat ammatillisen osaamisen kehittäminen ja työelämässä pysymisen tukeminen.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen alkoi elokuussa 2024. Siirtymäajan viimeiset hakemukset jätettiin maaliskuussa 2026, eikä tukea enää voi hakea.
Järjestelmä ei ollut ongelmaton. Sen kohdentumisesta ja vaikuttavuudesta käytiin keskustelua jo ennen lakkauttamista. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2023 julkaisemassa selvityksessä todettiin muun muassa, että osa tuella aloitetuista opinnoista olisi aloitettu myös ilman tukea.
Toisaalta Työllisyysrahaston tänä keväänä julkaisema yhteenveto korostaa tuen mahdollistaneen vuosien aikana monille suomalaisille alanvaihdon, työkyvyn säilyttämisen ja uralla etenemisen ilman kohtuutonta toimeentulon menetystä.
Vanhan järjestelmän palauttamisen sijaan olennaisempi kysymys kuuluukin, millainen järjestelmä tarvitaan seuraavaksi.
Työvoimapula tekee kouluttamisesta muutakin kuin yksilön asian
Kunta- ja hyvinvointialalla kysymys konkretisoituu nopeasti.
Suomen väestön ikääntyminen kasvattaa palvelutarvetta. Samalla monilla aloilla kärsitään henkilöstöpulasta, julkisen talouden paineet edellyttävät parempaa tuottavuutta ja teknologia muuttaa palvelujen tuottamista.
Työmarkkinaosapuolten mukaan osaavan henkilöstön riittävyys on tässä yhtälössä ratkaiseva tekijä.
Tämä muuttaa myös tapaa, jolla koulutuksesta kannattaa puhua. Työuran aikainen opiskelu ei ole enää vain yksilön henkilökohtainen projekti tai mahdollisuus tavoitella uutta ammattia. Siitä tulee osa yhteiskunnan kykyä pitää ihmiset työelämässä ja siirtää osaamista sinne, missä sitä tarvitaan.
Jos esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan uudenlaista teknologista osaamista, vaihtoehtoja on käytännössä kaksi: nykyistä henkilöstöä koulutetaan tai tarvittavaa osaamista etsitään muualta.
Ensimmäinen vaihtoehto on monessa tilanteessa huomattavasti realistisempi.
Koulutuksen pitäisi mahtua työn sisään
Aikuiskoulutustuen poistumisen jälkeen Suomessa on jo lähdetty kokeilemaan uudenlaisia ratkaisuja.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa on rahoittanut malleja, joissa koulutuksen järjestäjät ja työnantajat rakentavat opiskelua aikaisempaa tiiviimmin osaksi työntekoa. Ensimmäisiin pilotteihin lähti mukaan 21 koulutuksen toteuttajaa ja yli 70 työnantajaa.
Ajatus on merkittävä, sillä se kääntää vanhaa koulutusmallia toiseen asentoon.
Ihmisen ei aina tarvitse irrottautua työstä opiskellakseen. Opiskelun pitää pystyä tulemaan osaksi työtä.
Tämä tarkoittaa lyhyempiä koulutuskokonaisuuksia, joustavampia opintoja ja järjestelyjä, joissa työnantaja osallistuu osaamisen kehittämiseen. Samalla koulutuksen on vastattava todelliseen työelämän tarpeeseen eikä tutkinnon suorittamisesta saa tulla itseisarvoa.
Käytännössä suomalainen jatkuvan oppimisen järjestelmä näyttääkin tulevaisuudessa todennäköisesti erilaiselta kuin perinteinen aikuiskoulutus.
Suurin kysymys on edelleen raha
Opiskelu maksaa, vaikka itse koulutus olisi opiskelijalle maksutonta.
Jos työntekijä käyttää opiskeluun työaikaa, joku maksaa menetetystä työpanoksesta. Jos opiskelu tapahtuu vapaa-ajalla, kustannus siirtyy työntekijälle ajankäyttönä. Jos työntekijä vähentää työntekoa, seurauksena on tulonmenetys.
Juuri tämän ongelman vanha aikuiskoulutustuki ratkaisi osalle opiskelijoista.
Uudessa mallissa rahoitusvastuu joudutaan jakamaan uudelleen valtion, työnantajien ja työntekijöiden välillä.
Palkansaajakeskusjärjestö SAK on jo esittänyt omaa jatkuvan oppimisen tukeaan. Sen mallissa tuki painottuisi aikaisempaa enemmän työn ohessa opiskeluun ja kohdistuisi erityisesti vähemmän koulutetuille sekä työvoimapulasta kärsiville aloille.
Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolten tuore yhteinen avaus laajentaa keskustelua. Nyt korvaavaa järjestelmää eivät vaadi vain työntekijöiden edustajat, vaan myös työnantajapuoli.
Se kertoo, että osaamisesta on tulossa yhä selvemmin myös kilpailukyky- ja tuottavuuskysymys.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomen vahvuus on vuosikymmeniä perustunut korkeaan osaamiseen. Pienen maan on ollut vaikea kilpailla halvimmalla työvoimalla tai suurimmilla kotimarkkinoilla, joten koulutus ja ammattitaito ovat muodostaneet keskeisen kilpailuedun.
Tuo ajatus ei ole vanhentunut. Sen toteuttamistavan on kuitenkin muututtava.
Jos osaamisen uudistaminen jää ensisijaisesti ihmisen oman vapaa-ajan ja taloudellisen tilanteen varaan, parhaat mahdollisuudet kouluttautumiseen ovat niillä, joilla on jo valmiiksi vahva asema työmarkkinoilla. Juuri suurimmassa muutoksessa olevien ammattien työntekijät voivat jäädä heikoimpaan asemaan.
Suomelle toimiva ratkaisu olisi järjestelmä, jossa kouluttautuminen kohdistuu nykyistä tarkemmin todellisiin osaamistarpeisiin ja jossa työn tekemistä ja opiskelua ei nähdä toistensa vastakohtina.
Tämä koskee julkisen sektorin lisäksi koko taloutta. Teknologinen muutos ei pysähdy kunnanviraston tai sairaalan ovelle.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Oman osaamisen päivittämisestä tulee normaali osa työuraa. Tulevaisuuden työelämässä koulutukseen palaaminen ei tarkoita epäonnistumista vanhassa ammatissa vaan oman ammattitaidon ylläpitämistä.
- Työnantajan tarjoaman koulutuksen merkitys kasvaa. Uutta työpaikkaa arvioitaessa kannattaa palkan ja etujen lisäksi katsoa, millaisia mahdollisuuksia työnantaja tarjoaa osaamisen kehittämiseen.
- Omaa ammattia kannattaa tarkastella muutaman vuoden päähän. Hyvä kysymys ei ole vain se, riittääkö osaamiseni nykyiseen työhöni, vaan mitä taitoja omalla alallani tarvitaan viiden vuoden kuluttua.
Toimituksen näkökulma
Suomi käy helposti keskustelua koulutuksesta ikään kuin se kuuluisi ensisijaisesti nuoruuteen. Työelämän muutos tekee tästä ajattelusta vanhentunutta. Jos neljän vuosikymmenen työura sisältää useita teknologisia murroksia, myös koulutusjärjestelmän on kuljettava ihmisen mukana koko työuran ajan. Tulevaisuuden tärkein tutkinto ei välttämättä ole seuraava tutkinto, vaan kyky oppia jatkuvasti uutta.
Lähteet
- Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, JAU, JUKO ja Sote ry / 20.8.2026: Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolet: jatkuvan oppimisen turvaamiseksi on luotava uusi malli. Alkuperäinen tiedote STT Infossa
- JHL / 20.8.2026: Jatkuvan oppimisen turvaamiseksi on luotava uusi malli. JHL:n julkaisu
- Työllisyysrahasto / 1.4.2026: Aikuiskoulutustuki auttoi kymmeniä tuhansia suomalaisia pysymään työelämässä. Työllisyysrahaston julkaisu
- Työllisyysrahasto / 1.4.2026: Aikuiskoulutustuen hakeminen on päättynyt. Työllisyysrahaston tiedote
- Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa: työn ohessa opiskelun pilotit, joissa mukana 21 koulutuksen toteuttajaa ja yli 70 työnantajaa. Jotpan tiedote
- Opetus- ja kulttuuriministeriö: Jatkuvan oppimisen tukien ja etuuksien selvitys. Valtioneuvoston julkaisuarkisto
- SAK: jatkuvan oppimisen malli aikuiskoulutustuen korvaajaksi. SAK:n malli
